Tukeeko ilmainen koulutus rikkaita?

Aka­teemiusten opin­to­jen elit­is­tisyyt­tä koske­neessa viestiketjus­ta nousi esille väite, että koulu­tuk­sen ilmaisu­us on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, kos­ka korkeaswti koulute­tut tule­vat rikkaista per­heistä ja kos­ka heistä itses­tään tulee rikkaita.

Argu­ment­ti, jon­ka mukaan koulu­tus takaa hyvät tulot ei pidä paikkaansa sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den eikä kir­jas­ton­hoita­jien kesku­udessa, mut­ta pois­takaamme nämä ryh­mät tark­jastelus­ta ja tutkikaamme, lisääkö oikeusti­etei­den, kaup­pati­etei­den ja insinööri­ti­etei­den ilmainen ope­tus tuloeroja.

Taak­sepäin kat­soen näin ei ole. Koulu­tuk­sen ilmaisu­us on tehnyt köy­histä oloista nous­seillekin mah­dol­lisek­si päästä osal­lis­esksi yhteiskun­nal­lis­es­ta nousus­ta.  Ilman sitä moni Nokian johta­ja pais­taisi nyt piz­zo­ja kirkonkylän­sä pizze­ri­as­sa. Koulu­tuk­sen ilmaisu­us on johtanut Suomes­sa nopeaan sää­tykier­toon, paljon nopeam­paan kuin Yhdys­val­lois­sa, jon­ka piti olla mah­dol­lisuuk­sian maa.

Nyt kuitenkin sää­tykier­to on selvästi hidas­tunut ja korkeas­ta koulu­tuyk­ses­ta on tul­lut — tai ainakin niin väitetään . entistä periytyvämpää.

 (Enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä epäilee taas ker­ran niitä tun­nus­luku­ja, joil­la tätä miu­tataan. Jotkut julka­ist­guista tun­nus­lu­vista ovat olleet sel­l­aisia, että niiden  mukaan koulu­tus muut­tuu automaat­tis­es­ti periy­tyväm­mäk­si, kun yleinen koulu­tus­ta­so nousee. En ole tark­istanut tilastoja)

Se, että koul­tus muut­tuu periy­tyväm­mäk­si, sopii eri­no­mais­es­ti mer­i­tokraat­tiseen  malli­in. Nopean sää­tykier­ron yhteiskun­ta poimii lah­jakku­udet köy­hem­mistä väestök­er­roksista ja sysää vau­r­fais­takin van­hem­mista syn­tyneet tomp­pelit köy­hyy­teen. Kun tämä valikoin­ti on tehty, hyväo­saisu­us alkaa taaas periy­tyä yhtä voimakkaana kuin lah­jakku­us periytyy.

Jos koul­tus periy­tyy, ilmainen koulu­tus on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille. Tätä on avoimesti pidet­ty argu­ment­ti­na opin­totuen nos­tamista vas­taan. Maas­sa, jos­sa vero­tus on pro­gres­si­ivista, korkeasti koulutet­tu­jen sdu­uret tulot koitu­vat kuitenkin kaikkien hyödyk­si, mikä puoltaa koulu­tuk­sen sub­ven­toin­tia. Korkeasti koulute­tut mak­sa­vat kyl­lä koulu­tuk­sen­sa takaisin — jos pysyvät Suomessa.

Opin­to­ja tue­taan avokatisim­min Tan­skas­sa ja Suomes­sa, jois­sa molem­mis­sa myös tulo­erot ovat vähäisim­mät. Tämä ei oloe ihan sat­tuma. Jos opi­jn­to­ja vas­taan pitää ottaa tolkut­tomasti velkaa, on luon­nol­lista, että investoin­nin on tuotet­ta­va hyvin; se on jopa oikeu­den­mukaista. Nämä kak­si asi­aa kulke­vat käsi kädessä.

Jos meil­lä aka­teem­i­nen eli­it­ti vaatii Suomeen amerikkalaisia tulo­ero­ja, se tulee samal­la vahin­gos­sa vaati­neek­si amerikkalaista omavas­tu­u­ta koulu­tus­in­vestoin­neista. Suurten tulo­ero­jen ja tasaveron  poli­ti­ikkaan kuu­luu opin­to­jen mak­sullisu­us. Sitä puoltaa myös se, jos koulutet­tu väki alkaa har­joit­taa sosi­aal­ista pujot­telua, ottaa ilmaisen koulu­tuk­sen Suomes­ta, mut­taa työikäis­inä veroparati­isi­in ja palaa Suomeen naut­ti­maan verovaroin tue­tu­ista vanhuspalveluista.