Kulttuurin ulkoisvaikutukset

Ampumau­rheilua koskevas­sa pitkässä ja polveil­evas­sa ketjus­sa Tiedemies sano muun muassa

<i>Joskus — ei nykyään ehkä — on kuitenkin ollut sel­l­ainen aika, jos­sa ampuma­har­ras­tuk­sel­la on ollut tai ainakin koet­tu ole­van myös merkit­täviä posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ns. korkeakult­tuuril­la sel­l­aisia ei tai­da pahem­min olla.</i>

Ampumau­rheilun ulkois­vaiku­tuk­set taisi­vat kado­ta, kun armei­ja luopui Pystyko­rvista, mut­ta väite, ettei korkeakult­tuuril­la olisi posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia ei ole aivan itsestäänselvyys.

Eli­na viit­tasi johonkin jyväskyläläiseen tutkimuk­seen, jon­ka mukaan kult­tuurin har­ras­tamisen ja ter­vey­den välil­lä on posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio. Kult­tuurivä­ki tois­taa usein samaa asi­aa suo­ra­sukaisem­min: kult­tuuri edis­tää ter­veyt­tä. Ainakaan kult­tuurin har­ras­tus ei näytä lisäävän tilas­toti­eteen ymmärrystä.

Tai sit­ten kult­tuuri lisää myös tulo­ja, opin­nois­sa men­estymistä, ja kaiken huipuk­si vaikut­taa yksilön sukupuoleen tehden hänestä naisen.

Kaupunkien kil­pailukykyä tutki­neet pystyvät osoit­ta­maan voimakkaan kor­re­laa­tion — ja myös kausali­teetin — kult­tuur­in­tar­jon­nan ja kaupun­gin taloudel­lisen men­estyk­sen kanssa. Joopa oop­pera näyt­tää vetävän paikalle sitä osaa­jien joukkoa, jota men­estyvä kaupun­ki tar­joaa. Tämä yhteys on selvä ja kiis­tat­ta osoitet­tu, näin ainakin itse asi­aa tulk­it­sen. Tämä kan­nat­taisi ymmärtää myös niis­sä maail­man­lop­un kun­nista, jot­ka kar­si­vat ensim­mäisek­si kun­nan bud­jetista kulttuurimäärärahat.

Arvat­tavak­si vain jää, edis­tääkö kult­tuuri koko maa­ta ja maail­maa ajatellen hyviä asioi­ta, vai onko kyse aluei­den välis­es­tä nol­la­sum­mak­il­pailus­ta. Syn­nyt­tääkö kult­tuuri men­estys­tek­i­jöitä vai aut­taako se vain anas­ta­maan niitä muil­ta paikkakun­nil­ta. Täl­laista hyödytön­tä nol­la­sum­mak­il­pailua tavataan biolo­gias­sa vaik­ka kuin­ka paljon. Houkutel­lak­seen hyön­teis­pö­lyt­täjiä kasvit käyt­tävät val­ta­van määrä ener­giaa kau­ni­in kukan  kas­vat­tamiseen. Kos­ka tuuli osuu yhtäläis­es­ti rumi­in ja kau­ni­isi­in, tuulipö­lyt­täjät näyt­tävät paljon askeet­tisem­mil­ta.  Riikinkukkokoiras joutuu raa­haa­maan koko aikuiselämän­sä  kovin epäkäytän­nöl­listä pyrstöä mukanaan vain kos­ka isom­pi pyrstöi­nen saa naaraan pienem­pipyrstöisen nokan edestä. Koko lajin kannal­ta tämä kil­pailu on jok­seenkin haitallista, ainakin jos koirail­ta kysytään. Naaraiden mielipi­de voi olla toinen.