Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja

Ehkä Kuvale­hden kolumni­ni kahdes­ta kah­tia jae­tus­ta Suomes­ta sit­ten oli seka­va. Ainakin sen idea on jäänyt mon­elta ymmärtämät­tä. Yritin sanoa, että kun asia on niin tule­htunut, ei päästä lähellekään Pare­to-opti­maal­isia ratkaisu­ja ja että peli ei ole reilua, kos­ka eri osa­puo­let yrit­tävät sälyt­tää omien val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­sia yhteiseen piikki­in muiden mak­set­tavak­si. En ole kieltämässä keneltäkään – enkä myöskään itseltäni – keskustelua eri asum­is­muo­to­jen hyvistä ja huonoista puolista.

Se, mikä min­ua tässä pien­taloon kauas kaik­ista –ajat­telus­sa huolestut­taa ja ihme­tyt­tää, on

1) Noiden aluei­den sijoit­tumi­nen niin kauas, vaik­ka lähempänäkin on tilaa.

2) Aluei­den pieni koko, jol­loin ne jäävät vaille kaikkia palvelu­ja, kaup­po­ja, koulu­ja ja joukkoli­iken­net­tä ja jos­sa nuori­son voi olla vaikea löytää tekemistä ja seuraa.

3) Aluei­den surkea suun­nit­telu, kun yhteiseen tilaan, katu­i­hin, puis­toi­hin ja tor­ei­hin ei ole panos­tet­tu juuri lainkaan.

Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, etteivät ihmiset itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti tavoit­tele pitk­iä matko­ja, huonoa palve­lu­ta­soa ja surkea­ta suun­nit­telua. Markki­nahin­nan tuke­vat käsi­tys­täni. Omakoti­taloista ollaan valmi­it mak­samaan enem­män, jos ne ovat lähempänä, jos palve­lut ovat hyviä ja jos raken­net­tu ympäristö on viihty­isää.

Joku Töölöstä Nur­mi­järvelle muut­tanut selit­ti Helsin­gin Sanomis­sa, että mielel­lään asu­isi Töölössä, mut­ta Nur­mi­järveltä saa samal­la töölöläisen kak­sion hin­nal­la ison omakoti­talon. Omakoti­talounel­maansa hän ei voi toteut­taa Töölössä – ei mah­du – mut­ta on huonoa maankäyt­töpoli­ti­ikkaa, että tuo­ta onnelaa pitää lähteä etsimään Nur­mi­järveltä asti, kun vapaa­ta maa­ta olisi lähempänäkin. Omakoti­talon raken­nuskus­tan­nuk­set Van­taal­la ja Nur­mi­järvel­lä ovat aivan yhtä isot. Se, ettei tont­te­ja ole kohtu­uhin­taan tar­jol­la Van­taal­ta, on huonon poli­ti­ikan tulosta. Tätä pitäisi kor­ja­ta. Se vaatii val­tio­val­lan toimia. Van­taal­la ei ole taloudel­lisia rahkei­ta kiihdyt­tää kaavoitus­taan, kos­ka val­tio kor­vaa uusista asukkaista aiheutu­via meno­ja Nur­mi­järvelle, mut­ta ei Vantaalle.

Pitäisi myös ottaa käyt­töön laa­jem­pia, yht­enäisiä aluei­ta, jol­loin voitaisi­in rak­en­taa pien­taloi­hin perus­tu­via puu­tarhakaupunke­ja hyvine palveluineen. Maan­omis­ta­jave­toinen suun­nit­telu tuot­taa näitä elinkelvot­to­mia läm­päre­itä. Arkkite­htia, ihan sel­l­aista asiansa osaavaa, voisi käyt­tää alueen suun­nit­telu­un.