Uusiutuvat energianlähteet ja synninpäästö

Jostakin osui silmi­i­ni taas Mat­ti Van­hasen kir­joi­tus, jos­sa hän puo­lus­telee yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamista. Hänen mukaansa omakoti­lo ja kak­si autoa pihas­sa ‑mallista saadaan ekol­o­gis­es­ti kestävä, kun ryhdytään käyt­tämään uusi­u­tu­via ener­gialähteitä läm­mit­tämiseen ja autoilu­un. Aja­tus, että ener­giaa voi rauhas­sa haaska­ta, kun­han se on uusi­u­tu­vaa, on loogis­es­ti väärin niin kauan, kun uusi­u­tu­via ei riitä kaik­keen ener­giankäyt­töön. Se on loogis­es­ti väärin, vaik­ka kuvit­telisimme, että ”uusi­u­tu­va” ener­gia olisi sitä oikeasti, mikä ei pel­toen­er­gian osalta edes pidä paikkaansa.

Niin kauan kun uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta val­lit­see niukku­ut­ta, se, että yksi käyt­tää uusi­u­tu­vaa enem­män merk­it­see, että sitä riit­tää muille vähem­män.  Van­hasen ihaile­ma pen­delöi­jäper­he pahen­taa ilmas­ton­muu­tos­ta, vaik­ka kuin­ka tankkaisi pal­muöljys­tä valmis­te­tul­la biodieselillä.

Pieni myön­ny­tys Van­haselle on tehtävä: jos per­he siir­tyy maaläm­mön käyt­täjäk­si, siinä yhtey­dessä lisään­tyy myös uusi­u­tu­van ener­gian tar­jon­ta. Maaläm­pökin on kuitenkin haaskaavam­paa kuin on jopa kivi­hi­ilel­lä yhdis­te­tyssä sähkön ja läm­mön tuotan­nos­sa tuotet­tu kaukoläm­pö. Jos maaläm­pöä käyt­tävä muut­taa sähköä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 3:1, hän käyt­tää (mar­gin­aalis­es­ti) sähköä, joka on valmis­tet­tu lauhde­voimalas­sa, jos­sa läm­pöä on muutet­tu sähkök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:3, eli koko touhus­sa muute­taan läm­pöä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:1 – tai jotain sinne päin.