Perusturva on häpeällisen matala

Äskeisessä viestiketjus­sa vaa­dit­ti­in liian anteliaan sosi­aal­i­tur­van alen­tamista, jot­ta pieni­palkkainenkin työ kan­nat­taisi. Suo­ma­lainen perus­tur­va ei ole mitenkään ylim­i­toitet­tu. Se on mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tuna varsin vaa­ti­ma­ton. Perus­tur­val­la tarkoi­tan niitä tulon­si­ir­to­ja, joi­ta saa, vaik­ka poh­jal­la ei ole mitään ansio­tu­lo­ja. Perus­tur­van rin­nal­la – tai yläpuolel­la – on ansio­tur­va, jos­sa henkilön aiem­mat ansio­tu­lot on vaku­utet­tu työt­tömyy­den, sairau­den, äitiy­den tai van­hu­u­den var­al­ta. Nyt puhutaan perus­tur­vas­ta, jota saavat

1) Eläkeläiset, jot­ka saa­vat pelkkää kansaneläket­tä. He eivät ole koskaan olleet ansio­työssä. Tätä joukkoa ovat van­hu­useläkeläi­sistä maaseudun naiset, jotkut har­vat kotirou­vat. Tämä on kuitenkin katoavaa kansan­perin­net­tä. Varsi­naisen köy­hyysongel­man ytimessä ovat pelkkää kansaneläket­tä työkyvyt­tömyy­seläk­keenä saa­vat, jot­ka ennen työkyvyt­tömyyt­tään eivät ole olleet koskaan töis­sä. Heistä läh­es puo­let on kehi­tys­vam­maisia ja syn­tymästään vam­mau­tunei­den osu­us on lopuis­takin varsin suuri. Aika paljon on mie­len­ter­veysongel­maisia. Mie­len­ter­veysongelmi­in liit­tyy läh­es aina päi­hderi­ip­pu­vu­us: jok­seenkin kaik­ki tupakoi­vat. Aski päivässä mak­saa 150 euroa kuus­sa. Tal­li­nas­ta saa halvem­mal­la. Kansaneläk­keen suu­ru­us on noin 558 €/kk sinkulle ja 495 €/kk naimis­sa ole­valle. Eläke­tulovähen­nyk­sen ansios­ta sen saa käytän­nössä puh­taana käteen. Tämän päälle tulee eläkeläisen asum­is­tu­ki, joka mak­saa 85 % hyväksyt­tävistä vuokra­menoista. Tämä täysi kansaneläke on jäänyt pahasti jäl­keen ympäröivästä elin­ta­sos­ta. Tuol­la rahal­la pär­jää vuo­den, mut­ta sil­lä on han­kala elää pitkään ja ostaa vaat­teet, jääkaapit, polkupyörät ja muut romppeet.

2) Sairaus­vaku­u­tuk­sen min­imipäivära­han turvin sin­nit­televät. Tämä päivära­ha nousee ensi vuo­den alus­sa kansaneläk­keen tasolle (brut­to) mut­ta kos­ka se on kokon­aan verotet­tavaa toisin kuin eläke, se on vähän yli 400 euroa net­to kuus­sa. Nämä ovat aika surkeaa joukkoa, kos­ka ennen sairaut­ta ei ole ollut työ­tu­lo­ja, eikä sairas­t­a­mi­nen tee elämästä ainakaan helpom­paa. Paljon on psyyken­poti­lai­ta tässäkin joukos­sa. Yleen­sä min­imipäivära­hal­la odotel­laan työkyvyttömyyseläkettä.

3) Työ­markki­natuk­i­laiset. Ovat olleet työt­töminä viimeisen työ­paikan jäl­keen yli kak­si vuot­ta tai eivät ole koskaan olleet töis­sä (nuoret). Tässä joukos­sa on jok­seenkin työkyvyt­tömiä pitkäaikaistyöt­tömiä, joi­ta löytää leipäjonoista. Vero­jen jäl­keen työ­markki­natu­ki on noin 400 €/kk. Tämän päälle tulee asum­is­tu­ki, joka mak­saa 80 % hyväksyt­tävistä asum­is­menoista. Helsingis­sä ei hyväksytä edes kaikkia aravavuokria. Vapail­la vuokra­markki­noil­la kat­to ylit­tyy selvästi, joten tuos­ta 400 eurosta joutuu kasvukeskuk­sis­sa mak­samaan aika paljon asumisku­lu­ja. Tai jou­tu­isi, jos ei hak­isi toimeentulotukea.

Toimeen­tu­lo­tukea kaik­ki saa­vat noin 400 euroa kuus­sa yksin elävää aikuista kohden. Tämän lisäk­si toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa asum­is­menot kokon­aan. Jos vuokra on 500 €/kk, toimeen­tu­lo­tu­ki (vero­ton) on noin 900 €/kk. Tämä kil­pailee aika vah­vasti alimpi­en palkko­jen kanssa, mut­ta vain Helsingis­sä, jos­sa asum­i­nen on kallista ja fat­ta mak­saa aika korkei­ta vuokria.