Perusturva on häpeällisen matala

Äskei­ses­sä vies­ti­ket­jus­sa vaa­dit­tiin lii­an ante­li­aan sosi­aa­li­tur­van alen­ta­mis­ta, jot­ta pie­ni­palk­kai­nen­kin työ kan­nat­tai­si. Suo­ma­lai­nen perus­tur­va ei ole miten­kään yli­mi­toi­tet­tu. Se on mui­hin Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na var­sin vaa­ti­ma­ton. Perus­tur­val­la tar­koi­tan nii­tä tulon­siir­to­ja, joi­ta saa, vaik­ka poh­jal­la ei ole mitään ansio­tu­lo­ja. Perus­tur­van rin­nal­la – tai ylä­puo­lel­la – on ansio­tur­va, jos­sa hen­ki­lön aiem­mat ansio­tu­lot on vakuu­tet­tu työt­tö­myy­den, sai­rau­den, äitiy­den tai van­huu­den varal­ta. Nyt puhu­taan perus­tur­vas­ta, jota saavat

1) Elä­ke­läi­set, jot­ka saa­vat pelk­kää kan­sa­ne­lä­ket­tä. He eivät ole kos­kaan olleet ansio­työs­sä. Tätä jouk­koa ovat van­huuse­lä­ke­läi­sis­tä maa­seu­dun nai­set, jot­kut har­vat koti­rou­vat. Tämä on kui­ten­kin katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä. Var­si­nai­sen köy­hyy­son­gel­man yti­mes­sä ovat pelk­kää kan­sa­ne­lä­ket­tä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kee­nä saa­vat, jot­ka ennen työ­ky­vyt­tö­myyt­tään eivät ole olleet kos­kaan töis­sä. Heis­tä lähes puo­let on kehi­tys­vam­mai­sia ja syn­ty­mäs­tään vam­mau­tu­nei­den osuus on lopuis­ta­kin var­sin suu­ri. Aika pal­jon on mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Mie­len­ter­vey­son­gel­miin liit­tyy lähes aina päih­de­riip­pu­vuus: jok­seen­kin kaik­ki tupa­koi­vat. Aski päi­väs­sä mak­saa 150 euroa kuus­sa. Tal­li­nas­ta saa hal­vem­mal­la. Kan­sa­ne­läk­keen suu­ruus on noin 558 €/kk sin­kul­le ja 495 €/kk nai­mis­sa ole­val­le. Elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen ansios­ta sen saa käy­tän­nös­sä puh­taa­na käteen. Tämän pääl­le tulee elä­ke­läi­sen asu­mis­tu­ki, joka mak­saa 85 % hyväk­syt­tä­vis­tä vuo­kra­me­nois­ta. Tämä täy­si kan­sa­ne­lä­ke on jää­nyt pahas­ti jäl­keen ympä­röi­väs­tä elin­ta­sos­ta. Tuol­la rahal­la pär­jää vuo­den, mut­ta sil­lä on han­ka­la elää pit­kään ja ostaa vaat­teet, jää­kaa­pit, pol­ku­pyö­rät ja muut romppeet.

2) Sai­raus­va­kuu­tuk­sen mini­mi­päi­vä­ra­han tur­vin sin­nit­te­le­vät. Tämä päi­vä­ra­ha nousee ensi vuo­den alus­sa kan­sa­ne­läk­keen tasol­le (brut­to) mut­ta kos­ka se on koko­naan vero­tet­ta­vaa toi­sin kuin elä­ke, se on vähän yli 400 euroa net­to kuus­sa. Nämä ovat aika sur­ke­aa jouk­koa, kos­ka ennen sai­raut­ta ei ole ollut työ­tu­lo­ja, eikä sai­ras­ta­mi­nen tee elä­mäs­tä aina­kaan hel­pom­paa. Pal­jon on psyy­ken­po­ti­lai­ta täs­sä­kin jou­kos­sa. Yleen­sä mini­mi­päi­vä­ra­hal­la odo­tel­laan työkyvyttömyyseläkettä.

3) Työ­mark­ki­na­tu­ki­lai­set. Ovat olleet työt­tö­mi­nä vii­mei­sen työ­pai­kan jäl­keen yli kak­si vuot­ta tai eivät ole kos­kaan olleet töis­sä (nuo­ret). Täs­sä jou­kos­sa on jok­seen­kin työ­ky­vyt­tö­miä pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, joi­ta löy­tää lei­pä­jo­nois­ta. Vero­jen jäl­keen työ­mark­ki­na­tu­ki on noin 400 €/kk. Tämän pääl­le tulee asu­mis­tu­ki, joka mak­saa 80 % hyväk­syt­tä­vis­tä asu­mis­me­nois­ta. Hel­sin­gis­sä ei hyväk­sy­tä edes kaik­kia ara­va­vuo­kria. Vapail­la vuo­kra­mark­ki­noil­la kat­to ylit­tyy sel­väs­ti, joten tuos­ta 400 euros­ta jou­tuu kas­vu­kes­kuk­sis­sa mak­sa­maan aika pal­jon asu­mis­ku­lu­ja. Tai jou­tui­si, jos ei haki­si toimeentulotukea.

Toi­meen­tu­lo­tu­kea kaik­ki saa­vat noin 400 euroa kuus­sa yksin elä­vää aikuis­ta koh­den. Tämän lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa asu­mis­me­not koko­naan. Jos vuo­kra on 500 €/kk, toi­meen­tu­lo­tu­ki (vero­ton) on noin 900 €/kk. Tämä kil­pai­lee aika vah­vas­ti alim­pien palk­ko­jen kans­sa, mut­ta vain Hel­sin­gis­sä, jos­sa asu­mi­nen on kal­lis­ta ja fat­ta mak­saa aika kor­kei­ta vuokria.

12 vastausta artikkeliin “Perusturva on häpeällisen matala”

  1. Nämä kol­me vii­meis­tä artik­ke­lia ovat toki saman asian eri puo­lia: perus­tur­van mitoi­tus, yksin­huol­ta­jien etuu­det ja miten nuo­ret sai­si töihin.

    Yksi uusi näkö­kul­ma tähän kes­kus­te­luun voi­si olla toi­vo vs. näkö­alat­to­muus (ei nyt viit­si­tä vit­sail­la Toi­von sukunimellä).

    Mie­les­tä­ni nii­tä per­hei­tä, joil­la menee huo­nos­ti, yhdis­tää toi­vot­to­muus, näkö­alat­to­muus. Vali­tet­ta­vas­ti tämä asen­ne myös siir­tyy seu­raa­val­le suku­pol­vel­le: jos per­hees­sä ei ole “aamui­sin läh­de­tään töi­hin” ‑kult­tuu­ria, ei pidä ihme­tel­lä, jos tei­nit­kään eivät aina ehdi kouluun.

    Yksi mie­len­kiin­toi­nen aspek­ti on häpeä: vie­lä 80-luvul­la työt­tö­myyt­tä, juop­pout­ta jne. hävet­tiin — vaik­ka aina ei ollut syy­tä­kään. Nyky­ään ei häve­tä — vaik­ka jos­kus oli­si syytäkin.

    MInä uskon, että (iän mukaa por­ras­tu­va) kan­sa­lais­palk­ka voi olla ainoa rat­kai­su — nykyi­sen­kal­tai­set tar­ve­har­kin­nat ja kan­nus­tin­lou­kut jäi­si­vät vähem­mäl­le. Oheen on oikeas­taan käte­vää liit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen tapai­nen kan­nus­tin hoi­taa asiat verol­li­ses­ti; muu­ten eri­tyi­ses­ti koti­pal­ve­lut ja remon­tit siir­tyi­si­vät entis­tä enem­män verot­ta­jan ulot­tu­mat­to­miin. Ja sil­lä tavoin me kes­ki­luok­kai­set veron­mak­sa­jat­kin saam­me “jota­kin”.

    TM

  2. Mik­si kan­sa­lais­pal­kan pitäi­si por­ras­tua iän mukaan? Mie­les­tä­ni 40-vuo­tias tyh­jän­toi­mit­ta­ja on aivan yhtä tur­ha kuin 18-vuotias.

    (vam­mai­set, työ­ky­vyt­tö­mät ja muut sit­ten erikseen)

  3. Täs­sä jutus­sa Ode kiil­loit­ti mie­les­tä hie­nos­ti suo­ma­lai­sen hyvin­voin­nin ja BKT kehi­tyk­sen ikiai­kais­ta läh­det­tä; todel­lis­ta suo­ma­lais­ta Sam­poa joka on taan­nut niin monil­le maam­me par­hail­le hen­ki­löil­le niin upei­ta maa­her­ran toi­meen päät­ty­viä uria kuin toi­saal­ta paik­ko­ja pää­tök­sen teon yti­mes­sä eli val­tio­neu­vos­tos­sa­kin. Siis­pä kun korot­te­lem­me vuo­roin vii­nan, tupa­kan ja sosi­aa­li­avus­tuk­sien taso­ja, saa­vu­tam­me aivan var­mas­ti lopul­ta esi­mer­kik­si Zim­babwen tason! Eikö näin?

  4. Sil­lä­kin uhal­la, että jau­han van­haa vit­siä: entäs opis­ke­li­jat? Jos opis­ke­li­ja sai­si kuus­sa tuol­lai­sia raho­ja, oli­si juh­laa. Täl­lä het­kel­lä opis­ke­li­jan brut­toe­tuu­det kuus­sa ovat noin 450 euroa kuus­sa, syk­syl­lä noin vii­si­sa­taa. Täl­lä pitäi­si sekä asua jos­sa­kin että mones­sa tapauk­ses­sa perus­taa per­het­tä jne. Opis­ke­li­ja voi saa­da lisäk­si lai­naa, joka nos­taa tulo­ja kol­mel­la sadal­la kuussa.

    Mik­si opis­ke­li­joi­den pitää elää vie­lä (lai­nas­ta huo­li­mat­ta) häpeäl­li­sem­män mata­lal­la tulo­ta­sol­la — joka on kai­ken­li­säk­si ehdol­li­nen tent­tien läpäi­syn suh­teen? Käy­tän­nös­sä opis­ke­lu Suo­mes­sa on siis kui­ten­kin mak­sul­lis­ta. Onko tämä ihan ok, vai mik­sei­vät opis­ke­li­jat olleet muka­na listalla?

  5. Opis­ke­li­jat eivät ole perus­tur­van varas­sa, siis viral­li­sen ter­mi­no­lo­gian mukaan.

    Opin­to­tu­ki on mata­la, mut­ta se, mitä opis­ke­li­jat eivät muis­ta koros­taa on, että se pääl­le saa ansai­ta noin 500 €/kk ilman, että opin­to­tu­ki ale­nee. Näin opin­to­tu­ki toi­mii perus­tu­lon tapaan. Työt­tö­mäl­tä tuol­lai­nen lisä­tie­nes­ti pudot­tai­si päi­vä­ra­haa 250 eurolla.

  6. Niin, tuo on ihan hyvä point­si — ja tar­koit­taa, että opin­to­tuel­la ei ole tar­koi­tus­kaan voi­da elää, aina­kaan samal­la elin­ta­sol­la kuin kaik­kein köy­hin elä­ke­läi­nen. (toki opis­ke­li­ja-asu­mis­ta on jär­jes­tet­ty edul­li­sem­paan hin­taan, mut­ta kor­keam­paa elin­ta­soa on asua jos­sa­kin muu­al­la kuin hoasilla.)

    toki on ihan hyvä idea, että opis­ke­li­jat käy­vät samal­la töis­sä, mut­ta se rajoit­taa täys­päi­väi­sen opis­ke­lun ja nopean val­mis­tu­mi­sen suo­mat edut ainoas­taan rik­kaam­pien ihmis­ten saataville.

    …mut­ta tämä ihan vaan perus­huo­mau­tuk­se­na, että on ryh­miä, joi­den toi­meen­tu­lo on näen­näi­sen tur­vat­tu, mut­ta vie­lä hei­kom­pi kuin perus­tur­van varas­sa olevilla.

  7. Pie­ni kor­jaus (asen­teel­li­seen) sana­muo­toon: Kir­joi­tat että työ­mark­ki­na­tu­kea saa­vat nuo­ret, jot­ka eivät ole kos­kaan olleet töis­sä. Näin ei ole, vaan työ­mark­ki­na­tu­kea saa­vat he, joi­den työs­sä­oloeh­to ei täy­ty. En nyt muis­ta mon­ta­ko päi­vää kuus­sa pitää olla kes­ki­mää­rin parin edel­tä­vän vuo­den aika­na töis­sä, mut­ta vie­lä aika muka­vas­ti saa teh­dä keik­ka­hom­maa ilman, että työs­sä­olo ehto täyt­tyy. Tämä tar­koit­taa sitä, että val­mis­tu­va nuo­ri aloit­taa työ­mark­ki­na­tuel­la vaik­ka oli­si­kin käy­nyt heit­tä­mäs­sä osa-aika­työ­tä tai pien­tä kesä­työ­tä, ei sitä että nuo­ri “ei oli­si ollut kos­kaan töis­sä”, kuten kirjoitit.

  8. Emma Lon­don on oikeas­sa. Anteek­si epä­tark­ka sana­muo­to­ni. Tämä asen­teel­li­nen ilmai­su tuli sii­tä, että työ­mark­ki­na­tu­ki­riip­pu­vai­sik­si nuo­ris­ta vali­koi­tu­vat ne, jot­ka eivät juu­ri lain­kaan ole olleetr töis­sä. Keik­kaa heit­tä­vät yleen­sä jat­ka­vat keikkailua. 

  9. Tou­ko Miettinen.Ensinnäkin:näköalattomuudella ja toi­vot­to­muu­del­la ei ole mitään teke­mis­tä asen­teen kanssa.Taustalla on usein “Ryysyranta”-ilmiö, jota sanoi­sin suo­ma­lais­ten kan­san­tau­dik­si kuten vainoharhaisuuttakin.Johtunevat suku­pol­via kes­tä­nees­tä sisäsiitoksesta?1960-luvulla aller­gia­kin oli mie­li­sai­raus , aina­kin ympä­ris­tön mie­les­tä-monas­ti lää­kä­ri­kin näki sen luulotautina.
    Voi­tai­siin­ko asioi­hin suh­tau­tua järjellä?Totuus on kui­ten­kin se, että ihmi­set voi­vat huo­nos­ti, lei­pä­jo­not kas­va­vat ja yhä useam­pi on putoa­mas­sa köy­hyys­louk­kuun mm. kohon­nei­den läm­mi­tys ja ruo­ka­kus­tan­nus­ten takia.Tilanne pahe­nee niin kau­an kuin annam­me sen pahentua.
    Mitä tulee kes­ki­luo­kan saa­mi­siin, niin mie­ti­pä uudel­leen mitä kaik­kea saat.Kelakorvaukset lää­kä­ril­tä ja ham­mas­lää­kä­ril­tä, lap­si­li­sät, opin­to­tuet lap­sil­le­si ja mitä kaik­kea sitä onkaan ihan tuet­tu­ja bus­si­lip­pu­ja ja kir­jas­to­ja myöten.Kyllä kes­ki­tu­loi­nen saa par­haat edut ja hänel­lä on varaa käyt­tää niitä.Jos köy­hä saa vaik­ka teat­te­ri­li­pun jos­tain ei hänel­lä kui­ten­kaan ole varaa men­nä sin­ne- ei ole mat­ka­ra­haa, vaat­tei­ta yms.On tur­haa näh­dä jotain vastakkainasettelua.Kaikki ollaan samas­sa zimbabwessa.Tervetuloa tän­ne alas kun kut­su käy.Ehkä sii­hen ei mene pit­kää aikaa.

  10. Jari Suo­mi­sel­le: Kun kir­joi­tin, että “me kes­ki­luok­kai­set veron­mak­sa­jat­kin saam­me “jota­kin”, lai­toin tahal­la­ni lai­naus­mer­kit, ja nii­den tar­koi­tus oli ker­toa, että itse asias­sa mesaam­me ihan kyl­lik­si muu­toin­kin. Ehkä enna­koin pien­tä kateut­ta kaik­kia kan­sa­lais­palk­kaa naut­ti­via kohtaan.

    Jäl­leen yksi mie­lek­niin­toi­nen kateus­nä­kö­kul­ma: kadeh­di­taan eri­tyi­ses­ti huo­no-osai­sia. Ker­ran­kin kesä­töis­sä kah­vi­tun­nil­la äijät kat­se­li­vat, kun hei­ni­kos­sa istui ryh­mä pult­sa­rei­ta ryyp­pää­mäs­sä Sino­lia, ja kaik­ki kateel­li­se­na kat­soi­vat, kun tuol­la ne veron­mak­sa­jien rahoil­la ryyppää.

    Tou­ko Mettinen

  11. Mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus. Ihme, että joku polii­tik­ko jak­saa täl­läi­siä asioi­ta edes miettiä.
    Haluai­sin vain tuo­da esil­le yhden asian, jon­ka me suo­ma­lai­set yleen­sä unohdamme.
    Meil­le­hän on ope­tet­tu, että Suo­mi on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta joka pitää huol­ta syys­tä tai toi­ses­ta syr­jäy­ty­neis­tä. Ja kum­mal­lis­ta kyl­lä aika moni on myös taval­la tai toi­sel­la kateel­li­nen näil­le sosiaalipummeille.
    Kos­ka meil­lä suo­mes­sa ei oikein ole toi­mi­vaa per­heyh­tei­söä, on sosi­aa­li­tur­va­kin annet­tu vir­ka­mies­ten byro­kra­tion hoi­det­ta­vak­si. Aika mones­sa muus­sa maas­sa per­he tai suku pitää huo­len sai­rais­ta tai muu­ten vaan syr­jäy­ty­neis­tä jäse­nis­tään hau­taan asti. Sitä ei koe­ta taa­kak­si, vaan se on luon­nol­li­nen osa hei­dän elämää.
    Toi­saal­ta aika moni rikas per­he (myös kes­ki­tu­loi­nen­kin) voi pal­ka­ta kotia­pu­lai­sen osak­si per­het­tä. Meil­lä tääl­lä Suo­mes­sa sel­lai­nen koe­taan ehkä riis­tok­si. Vaik­ka moni nois­ta köy­his­tä apu­lai­sis­ta pitää ase­maan­sa hyvin­kin hyvä­nä ja ovat sii­hen tyy­ty­väi­siä. Heil­lä on ruo­ka, mah­dol­li­ses­ti asun­to ja ter­vey­den­hoi­to jär­jes­tet­ty isän­tä­per­heen toimesta.
    Kyse on omas­ta mie­les­tä­ni eri­lai­sis­ta tavois­ta jär­jes­tää sosi­aa­li­tur­va. Kum­pi sit­ten on parem­pi: Kun­nan ja val­tion byro­kraat­ti­nen vai suku­lais­ten tmv. jär­jes­tä­mä? No uskon kyl­lä, että jäl­kim­mäi­nen ei toi­mi­si Suo­mes­sa mei­dän luon­teem­me vuoksi.
    Suo­mes­sa on hyvä pelas­tus­jär­jes­tel­mä ole­mas­sa lap­sil­le ja nuo­ril­le. Mut­ta aikui­sen sai­ras­tu­neen osa on hyvin kehno.

  12. Haluai­sin huo­maut­taa kolum­nis­sa mai­nit­tu­jen tukien todel­li­sis­ta las­ken­ta­pe­rus­teis­ta asu­mis­me­no­jen suhteen.

    Eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­ki on 85 % hyväk­syt­tä­vis­tä asu­mis­me­nois­ta, jot­ka ylit­tä­vät OMAVASTUUOSUUDEN.*

    Perus­o­ma­vas­tuu on 542,10 euroa vuo­des­sa (noin 45,18 e/kk)*

    Tämä tar­koit­taa että 400e vuo­kraan saa tukea 301,59e
    Joka tar­koit­taa 75,4% reaalikorvausta.
    Ylei­nen asu­mis­tu­ki on 80% (ed. tapauk­ses­sa 320e)
    Saman reaa­li­sen tuen saa­vut­ta­mi­sek­si molem­mil­la tulo­muo­doil­la vuo­kran on olta­va noin 545e.
    Ihan luki­joi­ta armah­taak­se­ni jätän opis­ke­li­jan asu­mis­li­sän täs­sä yhtey­des­sä käsittelemättä.

    Oma­vas­tuu siis kan­nus­taa elä­ke­läis­tä otta­maan kal­liim­man asun­non, kos­ka tuen suh­teel­li­nen osuus nousee hin­nan kas­vaes­sa huomattavasti.

    Lopuk­si on hie­noa tode­ta, että seka­vas­ta asu­mis­tu­ki­käy­tän­nöis­tä toden­nä­köi­ses­ti naut­ti­vat vain per­vers­sit (ja) byrokraatit.

    * = http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/061101124325EH?openDocument

    Osmo, vaik­ka olet hyväl­lä asial­la, niin ole tark­ka fak­to­jen kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.