Kuuntelin Ylen ykkösestä ohjelmaa kuluttajakarkuruudesta. Sen juonnossa toimittaja ihmetteli, miksi lentolippu Kajaaniin maksaa enemmän kuin New Yorkiin,vaikka New Yorkissa piipahtava tuottaa neljä tonnia hiilidioksidia. Lentoliikenne on suuri ilmanpilaaja, mutta sen kauhistelu ei oikeuta levittämään väärää tietoa.
Neljä tonnia hiilidioksidia edellyttäisi 1500 kiloa kerosiinia eli 750 kiloa suuntaansa. Näin paljon koneen polttoainetankkiin ei mahdu. Lento New Yorkiin tuottanee matkustajaa kohden noin 1000 kiloa hiilidioksidia. Lento Kajaaniin tuottaa melkein yhtä paljon, koska koneet lentävät puolityhjinä.
Tässä väärin laskemisessa — käytetään jotain keskimääräistä kilometrikulutusta — on se vika, että se päästää turhimman lentomatkailun — lyhyet matkat — aivan liian vähällä. Kun pitkille matkoille lasketaan liian suuret päästöt, lyhyille lasketaan liian pienet päästöt. Juuri nuo maan sisäiset lennot tai Euroopan lennot vaikkapa Lontoosta Pariisiin ovat kaikista harmillisimpia. Suomessakin käytetään huomattavasti rahaa lyhyiden lentomatkojen subventointiin — mikä on suoraan pois VR:ltä — eikä tätä kyseenalaista kukaan.