Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto

Koko Euroopal­la on demografinen ongel­ma. Sodan­jälkeiset ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle ja huolto­suhde heikke­nee olen­nais­es­ti. Rahaa ansait­se­via ja vero­ja mak­savia on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä on paljon. Veroas­t­eet pyrkivät nouse­maan. Ikä­jakau­maa on ajatel­tu pidet­täväk­si tas­apain­os­sa tuo­ma­l­la Suomeen noin 10 000 ulko­maalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöen­nus­teen mukaan työikäi­nen väestö vähenisi Suomes­sa ilman maa­han­muut­toa 500 000 hen­gel­lä vuo­teen 2040 men­nessä. Tuo 10 000 hen­gen vuosit­tainen maa­han­muut­to leikkaisi tästä laskus­ta puolet. 

Ymmärtääk­seni val­tion­talout­ta työperäi­nen maa­han­muut­to ei pelas­ta. Kun halu­taan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmis­ten mukana tulee myös meno­ja. Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Jos ajat­telisimme vain julkisen talouden tas­apain­oa, emme suo­sisi maa­han­muut­toa – ellei se sit­ten olisi kovin valikoivaa. 

Puo­las­ta ei tule ihmisiä vaan pelkkää työvoimaa, sil­lä per­heet jäävät Puo­laan, mut­ta niin­pä puo­lalainen työvoima ei mak­sa myöskään vero­ja Suomeen. Kun pitää huol­ta siitä, että ei ole Suomes­sa yli puol­ta vuot­ta, saa mak­saa verot Puo­laan. Nämä ovat yri­tys­ten kannal­ta kan­nat­tavia, mut­ta eivät valtiontalouden. 

Maa­han­muut­toa tarvi­taan, kos­ka pulaa on tietyis­sä ammateis­sa toimivista. Emme tarvitse väestöä yleen­sä, vaan esimerkik­si raken­nus­miehiä, laivan­rak­en­ta­jia ja bus­sikuske­ja. Ilman ulko­maisia raken­nus­miehiä Helsin­gin asun­top­u­la olisi vielä pahempi. Suun­nitelmis­sa on tuo­da myös fil­ip­pi­iniläisiä sairaanhoitajia.

Jos on pulaa bus­sikuskeista, johtuuko se siitä, että niitä on liian vähän vai siitä, että palk­ka on liian huono. Kun työ­nan­ta­jat ovat perin halukkai­ta tuo­maan työvoimaa ulko­mail­ta, voi syynä olla halua pitää palkat matalina.

Ennen kuin men­emme syyt­tämään työ­nan­ta­jia rahanah­neik­si, kan­nat­taa ymmärtää, että pääosan hyödys­tä saa­vat kulut­ta­jat. Jos palkat oli­si­vat parem­mat, oli­si­vat myös hin­nat korkeampia. Keski­t­u­loinen hyö­tyy hal­vas­ta ulko­mais­es­ta työvoimas­ta kulut­ta­jana, eikä maa­han­muut­ta­ja hän­tä työ­paikaltaan syrjäytä.

Tarvit­semme ulko­maista työvoimaa esimerkik­si raken­nuk­sille, kos­ka Suomes­sa arvoste­taan korkeak­oulu­opin­to­ja niin paljon, ettei pätevää väkeä ohjaudu tarpeek­si ammat­tik­oului­hin. Vaik­ka alal­la onkin suo­ma­laisia työt­töminä, edes suomenkie­len osaami­nen ei ole heille riit­tävä kil­pailu­valt­ti työ­markki­noil­la. Ulko­maalainen tekee työn­sä parem­min kos­ka suo­ma­lainen kol­le­ga on valikoitunut kiel­teisessä mielessä.

Pait­si, että meil­lä on Suomes­sa kovin paljon korkeasti koulutet­tu­ja ja vähän osaavia duunare­i­ta, työ­markki­noil­lamme val­lit­see myös osaamisvi­nouma (skill bias). Kutosen oppi­laille on vaikea löytää töitä, kos­ka kaik­ki tar­jol­la ole­vat työt edel­lyt­tävät parem­paa osaamista ja ter­veyt­tä ja soveli­aam­paa luon­teen­laat­ua. Kun samoille työ­markki­noille tun­kee pystyvämpiä maa­han­muut­ta­jia, huono-osaisen suo­ma­laisen työvoiman ase­ma muut­tuu entistä huono-osaisem­mak­si. Tämä on yksi maa­han­muu­ton seu­rauk­sista, mut­ta kyl­lä me osaamme huono-osaisemme syr­jäyt­tää työ­markki­noil­ta jäykil­lä työe­htosopimuk­sil­lakin ja muil­la hyvää tarkoit­tavil­la säädök­sil­lä, jot­ka pakot­ta­vat työ­nan­ta­jat valikoimaan työn­tek­i­jän­sä huolella. 

On ymmär­ret­tävää, että maa­han­muut­ta­ji­in suh­tau­tu­vat vieroksu­vim­min työväen­lu­okkaiset, joiden ekol­o­giseen lokeroon nämä tunkeutuvat.

Kanadan val­ti­olle maa­han­muut­ta­jat ovat kan­nat­ta­va sijoi­tus, kos­ka Kana­da valikoi muut­ta­jat tiukalla seu­lal­la. Vain koulute­tut kel­paa­vat. Jos Suo­mi halu­aa paika­ta demograafista aukkoaan maa­han­muut­ta­jil­la, näin mei­dänkin pitäisi tehdä. Eri asia on, pystym­mekö houkut­tele­maan hyvin koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia Suomeen, kos­ka heil­lä on ovet auki koko Euroop­paan. Kieli ja ilmas­to, siinä heikkoutemme. Tai siis kak­si kieltä ja ilmasto.

Olisi hyväk­si Suomes­sa jo asuville ulko­maalaisille, jos tänne tulisi hei­dän koulutet­tu­ja maan­miehiään, jot­ka men­estyessään Suomes­sa oli­si­vat tuek­si myös heille. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan piilevä rasis­mi helpot­taisi ja vähem­män koulutet­tu­jenkin olisi help­po saa­da töitä. 

Onko väärin ottaa koulutet­tu­ja köy­histä maista? Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä tyssäsin han­kkeen tuo­da Venäjän Kar­jalas­ta lääkäre­itä paikkaa­maan Suomen lääkärip­u­laa, kos­ka minus­ta heitä tarvit­ti­in siel­lä enem­män. Min­is­tere­itä tulee ja menee. Nyt Suo­mi on tain­nut jo tyh­jen­tää Venäjän Kar­jalan lääkäreistä.

Yleen­sä köy­hät maat suo­si­vat sitä, että korkeasti koulute­tut muut­ta­vat teol­lisu­us­mai­hin töi­hin. He lähet­tävät rahaa koti­maa­hansa ja aut­ta­vat monia uusia koulu­tus­put­keen. Jos he palaa­vat koti­maa­hansa, he tuo­vat mukanaan tukun rahaa ja perus­ta­vat yri­tyk­sen. Mukana tulee myös ulko­mail­ta han­kit­tua osaamista ja kontakteja. 

Tähän ketju­un en edelleenkään hyväksy kir­joituk­sia kuin oma­l­la nimellä.