Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset

Aloi­tan lupaa­mani keskustelun ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Tähän keskustelu­un saa osal­lis­tua ain­oas­taan oma­l­la nimel­lä. Nim­imerk­ki sal­li­taan vain poikkeuk­sel­lis­es­ti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipi­desivuil­la: kun henkilö halu­aa ker­toa nim­imerkin suo­jis­sa jostain omas­ta koke­muk­ses­taan, vaikka­pa juo­pos­ta äidis­tään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvit­tämään henkilöl­lisyy­den toden­peräisyy­den. Tulen myös kar­si­maan asi­at­tomat krijoitukset.

Tarkoituk­se­nani on kir­joit­taa  ainakin seu­raav­ista aiheista:

1.       Pako­laiset

2.       Työperäi­nen maa­han­muut­to ja sen kriteerit

3.       Ulko­maalais­ten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokaisen maan eet­ti­nen velvol­lisu­us on tar­jo­ta suo­jaa vain­on kohteille. Vai­moni suvus­sa on Man­ner­heim­ristin ritari, joka jou­tui sodan jäl­keen pak­en­e­maan Suomes­ta vält­tääk­seen karko­tuk­sen Neu­vos­toli­it­toon.  Oli jotenkin luon­nol­lista, että muu maail­ma otti hänet vas­taan. Hit­lerin Sak­sas­ta pak­enevia juu­ta­laisia ei muu maail­ma päästänyt tur­vaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kan­sain­väliset pako­lais­sopimuk­set  ovat osit­tain jär­jet­tömän tiukkoja.

Pako­laiset ovat yleen­sä hyviä maa­han­muut­ta­jia. Vain eli­it­tiä vain­o­taan. Viet­namista ja Chilestä tulleet pako­laiset oli­vat varsin kelpoväkeä, joista oli maallemme selvää hyötyä.

Pako­laisleireiltä tule­vat kiin­tiö­pako­laiset ovat vähän eri joukkoa. Pako­laisleireil­lä on koko kansa paos­sa etnistä vain­oa, eivät vain eli­it­ti­in kuu­lu­vat poli­it­tis­es­ti akti­iviset. Pikem­minkin eli­it­ti on suo­dat­tunut leireiltä pois.

Seu­raavas­ta tiedos­ta en ole aivan var­ma, mut­ta noin ole­tan käyneen. Kun Suo­mi aikanaan otti pako­laisleireiltä hävet­tävän vähän kiin­tiö­pako­laisia, virkamiehet kom­pen­soi­vat tämän kelpu­ut­ta­mal­la Suomeen muiden maid­en hylkäämiä pako­laisia. USA esimerkik­si val­it­si omansa älykkyys­testien poh­jal­ta. Tämä korkeaeet­ti­nen human­i­taari­nen pyrkimys kään­tyi itseään vas­taan, kos­ka ”pio­neeri­ulko­maalaisik­si” valikoiti­in väkeä, joiden oli vaikea muo­dostaa omaa yhteisöään yksinään ilman pystyvämpi­en maan­mi­esten­sä ja nais­ten­sa tukea.  Näin vaikeutet­ti­in pako­lais­ten sopeu­tu­mista. Huonos­ti on tämä joukko Suomeen kotoutunutkin.

Min­un on vaikea ymmärtää nyky­is­ten pako­lais­sopimusten logi­ikkaa.  Toisaal­ta oikeudet ovat varsin hyvät sel­l­aiselle pako­laiselle, joka on saanut ainakin toisen jalka­nsa toisen jalka­nsa Suomen kama­r­alle.  Halu­taan täysi var­muus siitä, ettei ketään väärin perustein palaute­ta. Toisaal­ta yritetään kaikin tavoin estää poten­ti­aal­isia tur­va­paikan hak­i­joi­ta saa­pumas­ta maa­han. Lentoy­htiölle koituu täl­lais­es­ta mojo­va sakko.  Eikö täl­lainen yhdis­telmä joh­da aikamoi­seen epä­tarkku­u­teen.? Mik­si ollaan niin val­ta­van huolestunei­ta sel­l­aisen pako­laisen oikeustur­vas­ta, joka on maa­han päästy, mut­ta ei piita­ta lainkaan niistä joiden paper­it eivät ole kun­nos­sa lentoase­man lähtötiskil­lä. Voiko” oikeal­la” pako­laisel­la edes olla paper­it kunnossa?

En pidä niistä, jot­ka käyt­tävät tur­va­paikkamenet­te­lyä väärin. Tur­va­paikan hak­i­jal­la­han on oikeus sosi­aal­i­tur­vaan ja ter­vey­den­huoltoon.  Kovin näyt­tää siltä, että on tur­va­paikan hak­i­joi­ta, jot­ka eivät edes tavoit­tele vakavis­saan tur­va­paikkaa, vaan ain­oas­taan tätä hakuaikaa sosi­aal­i­turvi­neen. Jot­ta hak­i­jan ase­ma ei olisi liian houkut­tel­e­va, heitä pide­tään läh­es vankil­a­mai­sis­sa olois­sa eikä sal­li­ta työn tekemistä. Jos tur­va­paik­ka aikanaan myön­netään, tuo aika on men­nyt kotou­tu­misen kannal­ta aivan hukkaan. Tähän käytän­töön tosin on kai tul­lut jokin järkevöi­tys viimeaikoina.

Aika pieni osa tur­va­paikkaa hak­eneista on sel­l­aisen saanut.

Huonos­ti ovat kyl­lä asi­at, jos pitää tur­va­paikan­hak­i­jana olemista niin taivaal­lise­na, että moi­seen keplot­telu­un ryhtyy. Moni heistä pak­e­nee todel­la kur­jia olo­ja, mut­ta ei vain­oa. Eikö heille voisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­ut­ta tul­la maa­han siir­to­lais­statuk­sel­la, ei tur­va­paikan hak­i­joina? Saa tul­la maa­han, jos pystyy elät­tämään itsen­sä ja per­heen­sä työl­lä. Oikeus sosi­aal­i­tur­vaan syn­tyy vas­ta, kun on ansain­nut itse palkkansa jonkin aikaa.