Professorien Vanhas-selitykset

Olin jo päät­tänyt, että en enää kir­joi­ta mitään Tatu Van­hasen älykkyys­tutkimuk­sista, joista tulin sanoneek­si jotain, kun HS-raadil­ta siitä kysyt­ti­in. Van­hanen kir­joit­ti Helsin­gin Sanomien mielipi­desivul­la, että Pisa-tutkimuk­set kor­reloi­vat kovasti hänen laskemien­sa keskimääräis­ten älykkyysosamäärien kanssa. Tänään joukko kas­va­tusti­eteil­i­jöitä kumosi tämän Hesaris­sa. Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä ei voi niel­lä noi­ta väitteitä.

En väitä, että Van­hasen ole­tus vaiku­tuk­sen suun­nas­ta olisi oikea, mut­ta pro­fes­sorien vas­taväit­teet ovat kyl­lä vääriä. Tietysti voi olla, että toimit­ta­ja on vähän yksinker­tais­tanut hei­dän sanomansa.

Jarkko Hau­tamä­ki sanoo ensin, ettei ole kansakun­tien älykkyyt­tä. Se on kat­e­go­ri­avirhe. Siis mitä? Jos on ole­mas­sa yksilöi­den älykkyyt­tä, on ole­mas­sa kansakun­nan älykkyys­jakau­ma, jos­ta yksinker­taisin, joskaan ei vält­tämät­tä paras tun­nus­luku on keskiarvo.

Hän sanoo myös, että tiedot eivät ole ver­tailukelpoisia, kos­ka Van­hasen aineis­tos­ta osa on kerät­ty vuosia sit­ten, toiset viime vuon­na. Aikaero naker­taa hänen mukaansa tulosten var­muut­ta. Kyl­lä, näin on. Kaik­ki mit­tausvirheet heiken­tävät tulosten luotet­tavu­ut­ta, mut­ta tämä toimii argu­ment­ti­na toisin päin vahvis­taen Van­hasen väitet­tä. Jos aineis­ton laatuon­gelmista huoli­mat­ta saadaan noin korkea kor­re­laa­tio, parem­min mitat­ul­la aineis­tol­la pitäisi syn­tyä vielä korkeampi kor­re­laa­tio. Tuskin ne mit­tausvirheet tätä korkea­ta kor­re­laa­tio­ta aiheuttavat.

Michael Uljensin mielestä Van­hasen ana­lyysiä ei voi suo­raan ver­ra­ta Pisa-tutkimuk­seen, kos­ka mitataan eri asioi­ta. Pisa mit­taa osaamista, kun Van­hanen tavoit­telee osaamisen taustal­la ole­vaa men­taal­ista kap­a­siteet­tia. Tämähän oli Van­hasen väite: men­taa­li­nen kap­a­siteet­ti selit­tää osaamista. Valkuaisen määrä ruuas­sa ja pitu­uskasvu ovat var­maan aivan eri asioi­ta, mut­ta silti ruuan sisältämän valkuaisen määräl­lä on men­ty selit­tämään pituuskasvua.

Kari Uusikylän lausun­nos­sa on sen­tään jotain järkeä. Hänen mukaansa matemaat­tis-luon­non­ti­eteelli­nen lah­jakku­us ja älykkyysosamäärä kyl­lä kor­reloi­vat. Hänkin meni kuitenkin sanomaan, että olisi tärkeätä tietää, miten kan­so­jen älykkyysosamäärät on mitat­tu. Min­u­akin se kiin­nos­taisi, mut­ta kun Van­hanen on julk­istanut ne ennen Pisa-tutkimus­ta, ei hän mitenkään ole voin­ut vääristää tulok­sia Pisaan sopiviksi. Uusikylä huo­maut­taa, että Men­san jäs­en­inä ole­vat huip­puä­lykkäät eivät ole aina mitenkään hyvin men­estyneet koulus­sa. Sopeu­tu­misongelmia sil­lä joukol­la kyl­lä voi olla, mut­ta ei se ker­ro mitään medi­aanin lähel­lä ole­vista riip­pu­vuuk­sista. Sitä pait­si, kor­re­laa­tio oli vahva.

Samat kas­va­tusti­eteil­i­jät, joiden mielestä erot oppi­la­sainek­ses­sa ei selitä Pisa-tulok­sia maid­en välil­lä, vas­tus­ta­vat sitä, että Pisa-tutkimuk­sen tulok­set julka­istaisi­in kouluko­htais­es­ti, kos­ka se olisi koulu­ja kohtaan väärin. Oppi­la­saines vai­htelee niin paljon koulus­ta toiseen.

Tilas­tol­lis­es­ti erit­täin merk­it­sevää kor­re­laa­tio­ta ei voi selit­tää noin yksinker­tais­es­ti pois päiviltä. On aivan selvä, että Van­hasen tutkimuk­set ja Pisa mit­taa­vat melko lail­la samaa asi­aa. Joko Van­hanen mit­taa tosi­asi­as­sa koulun anta­maa osaamista tai Pisan tulok­sista selit­tää suuren osan erot oppi­laiden lah­jakku­udessa. Kausali­teet­ti on var­maankin molem­min­su­un­tainen. Siitä, kumpi vaikut­taa enem­män, voidaan kiis­tel­lä pitkään. Sitä voiedaan tutkia yksilö­ta­sol­la, mut­ta en ole var­ma, ovatko tulok­set sovel­let­tavis­sa kansakun­tien tasolla

Min­ua nimit­täin kiin­nos­taa kysymys, onko ole­mas­sa kansakun­nan älykkyyt­tä asian syvem­mässä merk­i­tyk­sessä. Kun elinkeino­rakenne ja elämän­ta­paa muut­tuvat virik­keel­lisem­mik­si ja enem­män abstrak­tia ajat­telua vaa­ti­vam­mik­si, seu­raako tästä se, että lap­sista kehit­tyy älykkäämpiä? Rotis­takin tulee yksinker­taises­sa ympäristössä tyh­miä ja virikkeisessä älykkäitä.

Jos pro­fes­sorit pitävät Van­hasen tutkimuk­sia vas­ten­mielis­inä ja vaar­al­lisi­na tai sel­l­aisi­na, joista ei ole hyvä keskustel­la julk­isu­udessa, mik­si he eivät sano sitä?