Viron Schengensopimukseen jollakin mystisellä tavalla liittyen suomalaisten huumenuorten Virossa saama korvaushoito loppuu joulukuussa. On pakko entisenä huumeasioista vastanneena ministerinä ihmetellä, että Suomessa ei näköjään aiota tehdä mitään sille, että kaduillemme ilmaantuu satoja opiaattiriippuvaisia, joiden on pakko tavalla tai toisella — jäljelle on jäänyt vain laittomia tapoja — saada jotain vieroitusoireisiinsa. Jos kyse olisi mistä muusta sairaudesta hyvänsä, tätä pidettäisiin heitteillejättönä.
Tästä mitään tekemättömyydestä on seurauksena huumekuolemia, rikollisuutta ja heroiinin tuleminen taas katukauppaan. Heroiinia ostavat ne huumeriippuvaiset, jotka eivät saa enää pubrenorfiinia, mutta totta kai heroiinin tarjonan elpyminen tuo myös uusia kokeilijoita ja uusia huumeriippuvaisia.
Pari päivää sitten keskusteluun artikkelistani “Miten köyhdytän huumekauppiaan” ilmaantui Heidin ja Petrin viesti asiasta. Koska harva koluaa vanhoja artikkeleita, julkaisen kirjeen tässä alla uudestaan. Sen vanhan artikkelin alta löytyy myös Pentti Karvosen viesti samasta asiasta.
Tämä lääkematkailun loppuminen Viroon on sinänsä hyvä asia. Kun lääkkeiden jakelu on noin työlästä ja kallista, lääkkeestä tulee potilaan kannalta kohtuuttoman kallista. Siksi matkailu rahoitetaan myymällä osa lääkkeistä ja säästämällä lääkettä piikittämällä sitä imeskelyn sijaan. Mutta ei Virossa annettavaa hoitoa voi noin vain lopettaa tarjoamatta kotimaista hoitoa tilalle.
Kun peruspalveluministeri Risikko on saanut Tehy-kiistan pois pöydältään, hänen pitäisi puuttua tähän ongelmaan ja nopeasti.
=============================================
Heidi ja Petri Says:
VOI HERÄÄ SUOMI NUORISOSI PAHOINVOINTIIN!!!
Olemme olleet jo yli kaksi vuotta korvaushoidossa Virossa Wismarin sairaalassa, kiitos Pentti Karvosen. Rikokset ovat jääneet ja elämäntilanteemme onmuutenkin parantunut huomattavasti. Nyt kuitenkin tulevan Schengensopimuksen vuoksi olemme hyvin stressaantuneita jatkosta. Ennen kun pääsemme Suomeen korvaushoitoon ehtii Viron hoito meiltä suomalaisilta loppumaan. Vaikka Wismarin loppumisen ja Suomen hoidon alkamisen välille jääkin vain noin kaksi kuukautta, olemme pulassa.
Emme haluaisi palata siihen entiseen: rikoksiin ja prostituutioon Subutexin rahoittamiseksi. Entiseen on helppo palata, mutta todella vaikeaa siitä on nousta tähän, mihin me olemme päässeet Wismarin korvaushoidon avulla.
Subutex on meille vain lääkettä jota käyttäessämme pysymme terveinä ja pystymme toimimaan normaalisti. Monilla on sellainen käsitys, että me vuosia käyttäneet päihtyisimme kyseisestä lääkkeestä. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
Kun kadut “siivotaan” Subutex-lääkkeistä, Subutexin käyttäjät eivät katoa, vaan alkavat käyttää kovempia
aineita: opiaatteja. Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomeen aletaan salakuljettaa heroiinia ja muita opiaatteja monta kertaa enemmän kuin viime vuosina. Subutex-riippuvaiset siirtyvät siis turvallisesta Subutexista tappavan
vaarallisiin opiaatteihin. Niihin kuolee paljon porukkaa, kun taas Subutex on turvallista siinä mielesssä,
ettei siitä voi ottaa tappavaa yliannostusta.Suomessa korvaushoitoon pääseminen vie aikaa. Nykyinen hoitotakuu, jonka mukaan myönteisestä korvaushoitopäätöksestä puolen vuoden sisällä on päästävä hoitoon, ei toimi. Meidän piti aloittaa syyskuussa Suomessa korvaushoito, jotta emme joutuisi “kadulle” kun hoito Wismarissa loppuu. Silti pääsemme aloittamaan vasta helmikuussa, eli päätöksen saamisesta meneekin vuosi, kun olemme päässeet hoitoon tämän luvatun kuuden kuukauden sijaan. Päihdepoliklinikka, joka kotikaupungissamme hoitaa nämä korvaushoitopäätökset, teki kohdallamme suuren virheen, jonka takia hoitoon pääsymme viivästyy näinkin paljon.
Koska Suomessa ei pääse korvaushoitoon riittävän nopeasti, olisi huomattavasti parempi jos saisimme täällä Subutexit apteekkiin. Tottakai sen täytyisi olla valvottua, että niitä ei voisi kuka tahansa sieltä hakea. Ehdotukseni onkin, että K‑klinikalta annettaisi resepti viikon lääkkeisiin korvaushoitolaisille henkilöllisyystodistusta vastaan, ja apteekissa olisi KELAkortin lisäksi näytettävä myös poliisin myöntämä henkilöllisyystodistus. Korvaushoitoklinikalta voisi myös soittaa siihen apteekkiin, josta potilas aikoo hakea lääkkeensä, ja henkilökunta voisi kertoa kellonajan jolloin potilas apteekkiin olisi menossa, sekä kuvailla potilaan vaatetusta tms.
Suomen korvaushoito on lapsenkengissä. Kotikaupungissamme tehdään asiat niin kuin tehdään vain siksi, kun olemme kotikaupungissamme. (Näin perusteli eräs lääkäri kun kyseenalaistimme tiettyjä linjauksia) Eihän korvaushoito ole joukkueurheilua vaan yksilöhoitoa.
Älkää päättäjät kääntäkö taas päätänne! Huumeongelma vain kasvaa jos ette ala tehdä oikeita päätöksiä. Ihmisiä mekin vain olemme, emmekä koskaan uskoneet mihin “huumehelvettiin” itsemme ajaisimme. Ja nyt se on liian myöhäistä. Tietenkin tulemme jatkossakin taistelemaan huumeriippuvuutta vastaan, jotta pääsisimme kokonaan irti.
Miksi syyttää narkomaaneja huumeiden käytöstä? Teimme nuorina ja tietämättöminä vääriä valintoja joista kärsimme me itse sekä läheisemme ja koko yhteiskunta.
Kuka muka voi sanoa täysin rehellisesti, ettei ole tehnyt yhtään väärää valintaa 12–18 vuotiaana?