Minun piti tehdä illansuussa huomista esitelmää, mutta jotenkin en pystynyt. Voisin tietysti sanoa selitykseksi,että piti tukea järkyttyneitä lapsia, mutta aika huono selitys sekin oli. Olin järkyttynyt itsekin.
Minun piti mennä televisioon keskustelemaan autoverotuksesta, mutta onneksi se peruttiin. Motivaatio oli heikko.
Tässä vaiheessa etsitään tietysti syyllisiä. Parempi olisi tietysti etsiä syitä kuin syyllisiä. Hallitus piti tiedotustilaisuuden ja oli pitkään tentivänä. Kuusi vuotta sitten tämä olisi ollut minun vastuullani. Mitä tämä ministerille kuuluu? Paitsi, jos ampuja on hakenut apua mielenterveysongelmiin eikä ollut saanut. Silloin vähän kuuluu,
Kohde (poliisiterminologiaa, ihan hirveä minustakin, mutta käytän sitä, kun en muutakaan keksi) oli kuulemma kirjoittanut jollakin internetsivustolla aikomuksistaan. Televisiotoimittaja kyselipalvelun tarjoajalta, miten tämä on mahdollista ymmärtääkseni kysyäkseen, miksei tätä viestiä poistettu sivuilta. Miten se viestin poistaminen olisi auttanut ja miten sivuston ylläpitäjä olisi pystynyt viestin löytämään.
Kymmenet ihmiset lukivat tuon viestin. MIKSI HE EIVÄT TEHNEET MITÄÄN? Kymmenet ihmiset lukivat myös Myyrmannin pommittajan viestin, eivätkä hekään tehneet mitään. Tosin tämä jälkimmäinen vieti oli vähän vaikeammin tulkittava, muttas tuo edellinen oli selkeä ilmotus mitä tulee tapahtumaan, missä ja milloin. Oliko se avunpyyntö? Pitäiskö olla “ilmianna asiaton viesti” osoitteiden lisäksi “ilmianna vaarallinen viesti” ‑osoite?
Lähipiiriä voidaan tietysti syyttää, etteivät he nähneet, mitä on tapahtumassa. Jäähyväiskirjeen (jota ei olisi pitänyt lukea julksiuudessa, kts. alla) mukaan kyse oli erittäin lahjakkaasta henkilöstä. Kymppi ainekirjoituksessa, sanoisin! Minä en kuitenkaan syyttäisi. Jälkiviisaus on liian helppoa.
Luokatonta lukiota on syytetty tästäkin. En ole varma. Minä olen käynyt luokallisen lukio, ja kyllä melläkin oli pari pahasti syrjään vetäytyvää oppilasta.
Tälle tapahtumnalle ei ole syyllisiä vaan syitä. Seuraavalle samanlaiselle voi ollakin. Tätä revitellään lehdistössä ainakin viikko. Mielenterveydeltään järkkyneitä on muitakin, ja he ottavat mallia. Lehdistöllä on nyt suuri vastuu siitä, etteivät he usuta muita samaan. Itsemurhatkin menevät aaltoina.
Aina tulee mielenterveyden häiriöitä. Silloin olisi turvallisempaa, jos maassa olisi vähemmän aseita. Puukollakinvoi tappaa, mutta ei monta kerralla.
Kaikista vähiten haluan syyttää poliisia mistään, koska en kadehdi heitä. Kuitenkin, koska pahoin pelkään, että tällaisia tilanteita tulee vastaan lisää, haluaisin tehdä tyhmän kysymyksen. Vuonna 2001 menin lentokoneella Itävaltaan pyöräilemään, Wienin lentoasemalla joku oli jättänyt matkalaukun keskelle käytävää. Halli tyhjennettiin, mutta pystyin kuitenkin käytävän päästä katsomaan, kuinka Michelin-miehen näköinen kaveri kävi hakemassa “pommin” pois ja sijoitti sen panssaroituun säiliöön. Jos pommia vastaan voi pukeutua, täytyy olla olemassa myös haarniska pistoolia vastaan. Ymmärtääkseni kului aika kauan siitä, kun “kohde” oli ampunut itseään, siihen kun lääkintähenkilökunta pääsi katsomaan, voiko uhrien hyväksi tehdä mitään.
Tehyssa varmaan ollaan helpottuneita, että tämä tapahtui tänään, eikä 19.11.
Liikenteessä kuolee sama määrä ihmisiä viikottain.