Onko kokoomuskammo rasismia?

Lau­ri Wahlst­edt ver­tasi kom­men­tis­saan artikke­li­in Älykkäät muo­dosta­vat val­tioi­ta vai kehit­tävätkö val­tiot älykkyyt­tä? rasis­mia siihen, että suh­tau­tuu vain­o­harhais­es­ti tai alen­tu­vasti oikeis­to­laisi­in tai juntteihin.

Väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si halu­an ehdot­ta­masti sanoutua irti siitä, että kaik­ki, mikä on luon­nol­lista, olisi hyväksyt­tävää. Rasis­mista ei tee hyväksyt­tävää se, että sille löy­de­tään biologi­nen perusta.

Tuo Wahlst­edtin väite on silti mie­lenki­in­toinen — tai san­o­taan, että olen sil­loin täl­löin poht­in­ut samaa. Voi olla, että vas­taus löy­tyy sosi­aalip­sykolo­gian peru­sop­pikir­jo­jen ensim­mäisiltä sivuil­ta, mut­ta en ole niitä lukenut.

Mis­tä johtuu ihmis­ten suuri halu vahvis­taa siteitä omaan ryh­mään­sä muo­dosta­mal­la vastapuoles­ta vain­o­harhainen stereo­typ­ia? Siihen tör­mää kaikkial­la, eri­tyis­es­ti poli­ti­ikas­sa. Ne kuvitel­mat, joi­ta poli­ti­ikas­sa vil­jel­lään muista ryh­mit­tymistä, hei­dän tavoit­teis­taan, rahellisyy­destään, älystään ja moti­iveis­taan, ovat aivan lapsel­lisia. Ilmiö oli yksi niistä monista syistä, jot­ka sai­vat min­ut siir­tymään mui­hin tehtävi­in. Ymmärsin aivan liian usein vastapuolen argu­ment­te­ja, mikä lähen­teli maanpetosta.

Mut­ta ei tämä rajoitu poli­ti­ikkaan. Minkään maail­mas­sa ei pitäisi olla niin saman­laista, kuin ovat kak­si urheilu­joukkuet­ta — varsinkin, kun pelaa­jia oste­taan joukkueesta toiseen — mut­ta val­ta­vat vas­takkainaset­te­lut saadaan kuitenkin aikaan aina joukko­tap­pelui­hin asti.

Kauan sit­ten armei­jas­sa osal­lis­tu­in lop­pu­so­taan. Me olimme sin­isiä. Muu­ta­ma päivä hiivit­ti­in met­sis­sä ja tais­telti­in leikkiso­taa keltaisia vas­taan. Se oli sinän­sä kivaa. Itse innos­tu­in huikeisi­in suorituk­si­in niin, että kuolin neljä ker­taa. Sit­ten har­joi­tus päät­tyi ja kokoon­nuimme sop­patykin äärelle. Met­sän siimek­ses­tä tuli samalle hiekkakuopalle niitä KELTAISIA. Pieni keltainen tun­nus­merk­ki teki heistä arve­lut­tavia muukalaisia. He näyt­tivätkin likaisem­mil­ta. Vaik­ka sota oli ohi, siniset ja keltaiset lusikoi­vat sop­paa pakeis­taan tiukasti eril­lään toisi­aan korkein­taan vihamielis­es­ti mulkoillen. Samoista suo­ma­lai­sista varus­miehistä kuitenkin ole kyse.

Koi­järvi-liik­keessä (kts. Wikipedia) tun­sin aikanaan kouri­in­tun­tu­vasti, kuin­ka ulkop­uo­li­nen paine hit­sasi ryh­män yhteen, mut­ta kuin­ka suh­teel­lisu­u­den taju myös alkoi heit­tää. Alkoi vaikut­taa siltä, että tais­telemme läh­es maail­man­laa­juista salali­it­toa vas­taan, joka on pystytet­ty yhden lin­tu­jär­ven tuhoamisek­si. Oli help­po ymmärtää, miten tuol­lainen ryh­mä voisi radikalisoitua ja miten iloise­na karnevaali­na alka­nut Ital­ian 70-luvun radikalis­mi päät­tyi Aldo Moron murhaan. Ville Kom­sin ja muu­ta­man muun liik­keen johta­jan viisaus ja tas­apain­oisu­us pelas­ti­vat Koi­järvi-liik­keen tuhoisalta radikalisoitumiselta.

Kun Kiinan hal­li­tus kuk­isti Taivaal­lisen rauhan aukion mie­lenosoituk­sen veris­es­ti, muis­tan jos­sakin lehdessä san­otun, että hal­li­tus jou­tui komen­ta­maan paikalle jonkin pohjoisen vuoris­to­hei­mon soti­lai­ta. (Huo­matkaan kaksinker­tainen lähdekri­ti­ikin tarve: voin muis­taa väärin ja lehti saat­toi kir­joit­taa puu­ta heinää) Paikalliset soti­laat eivät kyen­neet aset­to­mia itsen­sä näköisiä opiske­li­joi­ta ampumaan. Tarvit­ti­in vähän eri näköisiä soti­lai­ta, joiden silmis­sä opiske­li­jat näyt­tävät riit­tävän muukalaisilta.

Onko tässä halus­sa sulkea oman empa­t­ian piiri­in vain oma ryh­mä ja suh­tau­tua sairaan tor­ju­vasti mui­hin jokin yhteinen piirre, joka ei riipu siitä, ovatko “muukalaiset” kokoomus­laisia, arabe­ja, usko­vaisia, ateis­te­ja, kom­mu­nis­te­ja, tan­godig­gare­i­ta, homo­ja, espoolaisia, autoil­i­joi­ta, ydin­voiman kan­nat­ta­jia, huumei­den käyt­täjiä, turk­istarhaa­jia, neek­ere­itä, amerikkalaisia tai HIFK:n kannattajia?