Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä

Min­un olisi tietysti poli­it­tis­es­ti viisas­ta lopet­taa keskustelu älykkyys­tutkimuk­ses­ta pikaises­ti ja vielä viisaam­paa olisi ollut olla aloit­ta­mat­ta sitä lainkaan, mut­ta minäpä en olekaan enää poli­itikko. Kuten joku tääl­lä sanoi, vaiken­e­m­i­nen näistä tutkimuk­sista tai niiden epä-älylli­nen pois selit­tämi­nen vain ruokkii niitä äärim­mäisyysih­misiä, joiden tem­mellyskent­tänä nämä rasis­mia ruokki­vat tutkimuk­set nyt ovat.

En ole syven­tynyt kan­so­jen välisi­in älykkyy­seroi­hin huolel­lis­es­ti, mut­ta vaikutel­mak­si on tul­lut, että ihmiset ovat älykkäämpiä maissa,joissa on vallinnut pitkään jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta (Kiina) , kun taas luon­toista­laudessa eläneil­lä heimoil­la asi­at ovat huonom­min. Nyt pitäisi enää tietää, kumpi oli ensin, muna vai kana?

1) Onko niin, että vain älykkäät kansat pystyvät muo­dosta­maan val­tioi­ta ja val­tion ole­mas­sao­lo toisaal­ta palk­it­see kyvys­tä abstrak­ti­in ajat­tel­lu­un, jol­loin syn­tyy kog­ni­ti­ivisiä kykyjä suo­si­va val­in­ta­paine. Tätä voi vielä täy­den­tää mekanis­mil­la alenev­as­ta sää­tykier­rosta, jota Tiedemies kuvaa blo­gis­saan jokin aika sit­ten. Jos tämä pitää paikkansa, erot ovat geneet­tisiä ja vaikeasti kor­jat­tavis­sa. Jos näin on, tätäkään tietoa ei pidä antaa äärikoikeis­to­lais­ten uus­nat­sien yksi­noikeudek­si, vaan human­istienkin on osat­ta­va ottaa se huomioon omis­sa ajatuk­sis­saan. Sil­loin Afrikkaa ei pidä pakko­mod­ernisoi­da eikä Aus­tralian abo­rig­i­naale­ja yrit­tää sopeut­taa län­si­maiseen elämään. Onhan moni vaat­in­ut alku­peräiskult­tuurien suo­jelemista län­si­maisu­udelta aivan muista syistä.

2) Onko niin, että “van­hois­sa kult­tuureis­sa” las­ta ympäröi abstrak­tia ajat­telua kehit­tävä kasvuym­päristö toisin kuin luon­nonkan­so­jen paris­sa vart­tuneil­la. Eihän lap­si opi puhu­maankaan, elleivät aikuiset hänelle puhu. Jos näin on, nuo sinän­sä huo­mat­ta­vat erot kyvyssä abstrak­ti­in ajat­telu­un väistyvät kehi­tyk­sen myötä. Kehi­tys kuitenkin vie sukupol­ven tai kak­si. Ihmimil­lisen päöäo­man kehit­tämisen pitäisi täl­löin olla keskeisel­lä sijal­la kehi­tysy­hteistyössä. Ravin­non riit­tävyy­del­lä ja monipuolisu­udel­la on myös huo­mat­ta­va vaikutus.

Me emme voi tietää, kumpi teo­ria pätee tai jos molem­mat pätevät, mikä on niiden suh­teelli­nen merk­i­tys. Blo­gis­sani käy­dys­tä keskustelus­ta päätellen meil­lä on näköjään kaikil­la suuret emo­tiot sen suh­teen, miten toivoisimme asian ole­van. Jokainen näyt­tää usko­van omien halu­jen­sa mukaiseen maailmaan.

Vai­h­toe­hto yksi on helpom­pi perustel­la, mut­ta juuri Suo­mi ja suo­ma­laiset ovat esimerk­ki vai­h­toe­hdon kak­si puoles­ta. Asi­aa, jota koulu­jen his­to­ri­an tun­nil­la ei juuri opete­ta on, että suo­ma­laisia pidet­ti­in parisa­taa vuot­ta sit­ten tyh­minä maalais­tol­loina. Venäläi­nen ken­raa­liku­vernööri rapor­toi Pietari­in, ettei suo­ma­laisil­la tule koskaan ole­maan sijaa Euroopan sivistyskan­so­jen joukos­sa. Aika hyvin tässä kuitenkin on kansakun­tana noustu.

Maalaisia on aina pidet­ty tyh­minä, kos­ka vain kaupunki­lai­sis­sa elinkeinois­sa tarvit­ti­in älykkyyt­tä. Geneet­tis­es­ti ei maalaiset ja kaupunki­laiset tuskin kuitenkaan ovat paljon eronneet.

Viiden kymmene vuo­den kulut­tua tiedämme enem­män. Ken elää, hän näkee.

PS.

MIn­imerk­ki tei­demies on avan­nut toisen yhteiskun­nal­lisem­man blo­gin , Gor­dion­in sol­mu, jon­ka ensim­mäisessä kir­joituk­ses­sa hän kom­men­toi blogillani käy­tyä keskustelua. Se kir­joi­tus kan­nat­taa käy­dä lukemassa!