Kun tunnustin käyneeni Roomassa, syntyi tietysti kiivas keskustelu lentoliikenteen syntisyydestä. Yleinen käsitys ympäristöpiireissä on, että lentoliikenne on muihin matkustusmuotoihin verrattuna ylen turmiollista. Se on turmiollista, mutta niin on autoilu ja laivamatkustaminenkin.
Hiilidioksidipäästöjä laivamatka Ruotsiin aiheuttaa enemmän kuin lentomatka. Erityisen turmiollisia ovat Tallinnaan matkaavat pika-alukset.
Helsingin Sanomien kirjoittaja kirjoitti noin vuosi sitten muistaakseni jotakuinkin niin, että Tuusulasta autoillaan Helsinkiin pendelöivä ei pysty vuodessa käyttämään yhtä paljon polttoainetta kuin Thaimaanmatkailija. Väite ei pidä paikkaansa. Tiedossani ei ole tarkkaa polttoaineen kulutusta Thaimaaseen, mutta Kanariansaarille matkaava kuluttaa noin 200 litraa, joten ei liene kovin kaukana väite, että Thaimaan matkalla lorahtaa 300 litraa. Tuusulasta autoileva ajaa 60 km päivässä 250 kertaa vuodessa eli 15 000 kilometriä, mihin menee selvästi yli tuhat litsaa bensaa.
Paljon käytetään lentoliikenteen keskimääräistä polttoaineen kulutusta matkustajakilometriä kohden, mutta siinä on mukana myös lyhyitä kotimaanmatkoja pienillä puolityhjillä koneilla. Sitä kerrointa ei voi käyttää tilausmatkoihin, joissa lennetään täydellä isolla koneella kauas. Tässä suhteessa lomalle matkaavat tavikset ovat luultua vähemmän syntisiä. Kanariansaarten keikka vastaa vajaan 3000 kilometrin ajoa autolla — siis henkeä kohden.
Entä reittilennoilla lentävät? Moni voi pettää itseään väitteellä, että kone olisi lentänyt joka tapauksessa, joten minun matkastani ei paljon päästöjä tullut. Tämä on väärin ajateltu, mutta ei aina kokonaan väärin. Lentoyhtiöt myyvät nykyisin viimeiset istuinpaikat järkyttävän halvalla, koska tyhjien tuolien lennättämisessä ei ole mitään järkeä. Lentolipun varaaminen netissä on todellista uhkapeliä, sillä hinnat vaituvat melkein tunneittain. Taas halpamatkaavat tavikset saavat jonkinasteisen synninpäästön. Kone todella lentäisi ilman heitäkin. He maksavat lipuistaan niin vähän, ettei lentäminen niin matalilla maksuilla olisi kannattaisi mitenkään. Koneet lentävät liikematkustajien ja täyden hinnan muuten vain maksavien typerysten rahoilla, tavikset vain vähän avittavat lentoyhtiötä paikkaamaan kassaansa. Tämä hinnoittelupolitiikka on tehnyt koneista huomattavasti täydempiä, mikä parantaa yksittäisen matkan ekotasetta.
Hyvä nyrkkisääntö on, että tuet lentoliikennettä siinä suhteessa kuin olet lentolipustasi maksanut, halpalentoja kärkkyvät opiskelijat siis aika vähän.
Kun Finnairilla oli monopoli, se otti suuria voittoja esimerkiksi Helsinki-Oulu ‑väliltä ja tuki näillä voitoilla vähäliikenteisempiä reittejä. Kilpailu on tehnyt tämän ristisubvention mahdottomaksi. Joku voi pitää tätä aluepoliittisesti epäreiluna, mutta ekologisesti se on perusteltua. Nuo vähäliikenteiset reitit vasta todellista ekotörsäystä ovat. Noiden kannattamattomien kenttien sulkemisessa on toinenkin hyvä puoli. Esimerkiksi kun liikenne Lappeenrantaa loppui, saimme kauppakamarillisen elinkeinoelämän vaikuttajia vaatimaan parempia junayhteyksiä.
Lentoliikenne lentää verottomalla polttoaineella, mikä on väärin. Jos kerosiinistä perittäisiin veroa yhtä paljon kuin kevyestä polttoöljystä, kanarain saarten matka kallistuisi12 eurolla, dieselpolttoaineen vero nostaisi hintaa 62 euroa ja bensavero 116 euroa. Mikään näistä ei lopettaisi lentoliikennettä.
Entä miten kävisi halvoille lipuillereittikoneissa? En tunne lentoyhtiöiden hinnoittelualgoritmeja — se on hyvin ovelaa peliä — mutta intuitiivisesti tuntuisi siltä, että yhtä halvalla ne viimeiset paikat menisivät kuin nytkin; nehän eräässä mielessä huutokaupataan eniten tarjoaville. Lennon varsinaiset maksajat, liikematkustajat, sen lisämaksun joutuisivat maksamaan. Lentoja olisi vähemmän, joten ehkä se huutokauppahinta niistä viimeisistä paikoista nousisi myös. En tiedä.