Liikaa rummunpäristystä

Olen hyvin surulli­nen siitä, mihin jamaan Tehyn tuloneu­vot­te­lut ovat ajau­tuneet. Olen seu­ran­nut asian kehit­tymistä vuosia. Minus­ta ei ollut mitään syytä joutua näin tuhoisaan konfliktiin.

Hoitoalan palkko­jen koro­tus­tarve on yleis­es­ti hyväksyt­ty reali­teetik­si, joka on hoidet­ta­va. Järkev­in­tä olisi ollut purkaa pom­mi asteit­tain kohot­ta­mal­la hoita­jien palkko­ja 10 – 15 % suh­teessa yleiseen palkkata­soon – siis suurin piirtein niin paljon kuin Tehy vaatii nyt tehtäväk­si kerralla.

Tehyn ensim­mäi­nen virhe on ollut vedo­ta oikeu­den­mukaisu­u­teen ja nais­val­taisu­u­teen. Sil­lä vaa­timuk­sel­la se vetää mukaan kaik­ki koulu­tuk­seen­sa näh­den mata­la­palkkaiset ja kaik­ki nais­val­taiset alat. Kun sanoin, että hoitoalan palkko­jen korot­ta­mi­nen on nähty reali­teetik­si, en puhunut oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta vaan edessä olev­as­ta työvoima­pu­las­ta. Työvoima­pu­la kos­kee lähin­nä vain hoita­jia eikä sen kor­jaamisek­si raho­ja tarvitse sirotel­la ympäriinsä.

Tulopoli­it­ti­nen jär­jestelmämme on kankea kyt­täysjär­jestelmä, jos­sa osa­puo­let eivät niinkään vah­di omia etu­jaan kuin sitä, ettei naa­puri saa enem­män. Täl­lai­sis­sa olois­sa palkkarak­en­teen kor­jaami­nen on hyvin han­kalaa, mut­ta ei mah­do­ton­ta. Käräjäoikeuk­sien tuo­marien palkko­ja korotet­ti­in jokin aika sit­ten huo­mat­tavasti, jot­ta oikeu­sis­tu­imi­in saataisi­in pätevää väkeä. Ettekö huo­man­neet? Juuri sik­si se oli mahdollista.

Tässä asi­as­sa on ollut aivan liikaa rum­munpäristys­tä. Ensi sitä päris­tivät omaa etu­aan tavoit­tel­e­vat kokoomus­poli­itikot, ja hyvin heil­lä vaalit menivätkin. Nyt pitäisi enää selvit­tää aiheutet­tu sotku. Kyl­lä rumpua ovat sen jäl­keen päristäneet tehyläisetkin.

Aivan hölmö tässä asi­as­sa oli kun­tatyö­nan­ta­ja, joka meni ripot­tele­maan tehyläisille tarkoite­tut rahat tasais­es­ti koko kun­tak­en­tälle – hyvä, nais­val­taisille aloille, mut­ta kun­tak­en­täl­lä on läh­es pelkästään nais­val­taisia alo­ja. Lääkäritkin sai­vat niin suuren koro­tuk­sen, etteivät ymmärtäneet sitä edes pyytää. Siihen menivät rahat, joil­la piti oikaista palkkaraken­net­ta. Tästä Tehy voi vähän syyt­tää itseäänkin, kun se puhui nais­val­tai­sista ja palkkakuopas­sa ole­vista eikä hoitoalas­ta. Kun­tatyö­nan­ta­jan mokaa mak­samme kun­nal­lisverois­samme vielä pitkään.

Jotenkin tästä kai pitäisi ulos päästä. On vaikea uskoa, että kun­tien kas­sas­ta löy­tyy mil­jar­dia euroa Tehyn vaa­timuk­si­in – varsinkin kun rahat jo sirotelti­in sinne sun tänne. Jos olisin val­takun­nanso­vit­teli­ja, yrit­täisin etsiä ratkaisua sopimuk­si­in kir­joitet­tavista kun­tal­i­sistä. Val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa on yleen­sä lähdet­ty siitä, että koko maas­sa mak­se­taan samaa palkkaa. Tämä ei ole oikein, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä niin kallista, että samaa palkkaa saa­va helsinkiläi­nen hoita­ja elää paljon niukem­paa elämää kuin mikke­liläi­nen kol­le­gansa. Uskoisin, että työ­nan­ta­jienkin on helpom­pi suos­tua tähän, kos­ka näin myös helpotet­taisi­in tuo­ta alku­peräistä ongel­maa, työvoima­pu­laa.

Kir­joitin paljon keskustelua aiheut­ta­neen jutun Tehyn joukkoir­ti­sanou­tu­mis­es­ta lähin­nä huolestuneena suo­je­lu­työn epäämis­es­tä seu­raav­ista kuole­man­ta­pauk­sista tietämät­tä lainkaan, mitä Tehy oikein suun­nit­telee. Olen vaku­ut­tunut, että spon­taani huoleni oli aihee­ton. Luotan tehyläis­ten moraali­in ja jär­keen. Jär­keen, sil­lä kyl­lä uutiset syn­ny­tyk­sessä mene­htyneistä äideistä ja lap­sista tai kiireel­lisen syöpäleikkauk­sen estymisen takia kuolleista aika pian kään­täi­sivät antipa­ti­at Tehyä vastaan.

Sen sijaan olen ollut huolis­sani Tehyn symp­parei­den mielip­iteistä. Jos joku kuoleekin, niin sehän on työ­nan­ta­jan vika. Tuli spon­taani vihan­pu­us­ka, jon­ka aikana ajat­telin, että jos jonkun on pakko kuol­la, niin toiv­ot­tavasti tämä on joku kir­joit­ta­jan omai­sista. Samaa logi­ikkaa nou­dat­ta­vat pant­ti­vankien otta­jat: ammumme yhden pant­ti­van­gin tun­nis­sa ja jokainen kuol­lut on hal­li­tuk­sen syytä, joka se ei suos­tu vaatimuksiimme.