Sokerinviljely ei sovi Suomeen

En tiedä, tietävätkö suo­ma­laiset, että sok­er­invil­jelystä Suomes­sa käytetään kan­sain­välisessä keskustelus­sa humoris­tise­na esimerkkinä siitä, kuin­ka älyt­tömään työn­jakoon maat­alous­tu­ki voi johtaa. Kaiken jär­jen mukaan sok­eri pitäisi tuot­taa tropi­ikissa, mut­ta kun oikein tue­taan, sitä voi vil­jel­lä melkein napapiirillä.

Kun tätä ollaan järkeistämässä, mitä tekee Suo­mi? Nos­taa tämän läh­es tärkeim­mäk­si maat­alous­poli­ti­ikkansa kysymyk­sek­si. Kun ottaa vitsin tosis­saan, muut­tuu naurettavaksi.

Nyt kuulem­ma pelätään, että vil­jan maail­man­markki­nahin­nan nousu voi houkutel­la suo­ma­la­sia sok­er­invil­jeli­jöitä siir­tymään ilmas­toomme parem­min sopivien kasvien vil­je­lyyn. Mitä vikaa siinä olisi?

Koti­maisen maat­alouden tukea on yritet­ty perustel­la omavaraisu­u­den tuo­ma­l­la tur­val­lisu­udel­la. Vil­jan osalta tässä on hitunen järkeä, mut­ta sok­erin osalta ei hitus­takaan, kos­ka sok­eri säi­lyy varas­tois­sa vuosia. 

Se on sinän­sä tot­ta, että sopimus EU:n sok­er­invil­je­lyn vähen­tämis­es­tä ei ole toteu­tunut kun­nol­la. Mut­ta eikö Suomen pitäisi pikem­minkin vaa­tia sok­erin vil­je­lyn tuen lopet­tamista koko Euroopas­sa ja oikeut­ta ostaa järkevästi tuotet­tua sok­e­ria Afrikas­ta? Tuki­ra­ho­ja säästy­isi johonkin järkeväm­pään, saisimme hal­paa sok­e­ria kaup­poi­himme ja Mosam­bikin kaltaiset kehi­tys­maat vau­r­ras­tu­isi­vat oikeutetusti.

Niiden, jot­ka halu­a­vat EU:ssa nos­taa metelin nau­ret­tavista asioista, kan­natt­taisi lukea las­ten­satu Paimen ja susi. Joskus nimit­täin Suo­mi saat­taa tarvi­ta ymmär­rystä ihan oikeisi­in kansal­lisi­in ongelmiin. 

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä! Niitä voi myös ostaa edullis­es­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.