Ruuan hinta nousee pysyvästi

Kir­joitin joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten ennus­tuk­sen, jon­ka mukaan vil­jan hin­ta tulee maail­mas­sa nouse­maan rajusti ja että Suomes­sakin met­site­tyt pel­lot ote­taan uud­estaan käyt­töön — niiltä ehditään korkein­taan kor­ja­ta jonkin­lainen jouluku­u­sisato. Sen jäl­keen kehi­tys meni aivan toiseen suun­taan. Aloin välil­lä itsekin epäil­lä teo­ri­aani — että on jotain jota en tien­nyt — mut­ta yleen­sä on niin, että mikä on teo­ri­as­sa vääjäämätön­tä, on sitä lop­ul­ta myös käytännössä.

Mikä vil­jan hin­taa nos­taa teoriassa?

1) Väestönkasvu: joka vuosi vähem­män maata/suu;
2) Muu maankäyt­tö val­taa alaa vil­je­lyltä. Joka vuosi vähem­män peltoa;
3) Ilmastonmuutos;
4) Aasian elin­ta­son nousu ja lihan kulu­tuk­sen kasvu;
5) Aasian aliar­vostet­tu­jen val­u­ut­to­jen hin­nan nor­mal­isoi­tu­mi­nen, jol­loin Aasian mil­jardit ihmiset tule­vat maail­mankarkki­noille dol­lareis­sa ja eurois­sa mitat­tuna moninker­taisel­la ostovoimalla;
6) Bioen­er­gian tuotan­to. USA syöt­tää autoille sel­l­aisen mnäöärän mais­sia, että sil­lä ruokkisi 200miljoonaa ihmistä, ja tyy­dyt­tää näin 8% bensantarpeestaan.

Se, että vil­jan hin­ta ei ole aiem­min kään­tynyt nousu­un, johtuu siitä, että maail­mas­sa on pro­tek­tion­is­min takia val­tavasti vajaakäytössä oll­e­vaa maat­alous­po­ten­ti­aalia. Pääsin muu­ta­ma vuosi sit­ten ihaile­maan Argen­ti­inas­sa val­tavaa käyt­tämätön­tä vil­ja-ait­taa, jol­la kuulem­ma ruokkisi 400 miljoon­aa ihmistä, jos vain saisi. (Kiina on solmi­mas­sa bilat­er­aal­isia kaup­pa­suh­teui­ta Argentiinaan) 

Nyt vil­jan hin­ta on nous­sut nopeasti. Osin tilapäis­ten syi­den takia, mut­ta suurelta osin yllä mainit­tu­jen tek­i­jöi­den takia. Sik­si nousu jää pysyväk­si, eikä edes pysähdy tähän. En sano, etteikö vil­jan hin­ta voisi taas tilapäis­es­ti notkah­taa, mut­ta pitkän ajan tren­di on ylöspäin.

Täl­lä on merk­i­tys­tä myös Suomen maat­alous­tuotan­nolle, jon­ka edel­ly­tyk­siä myös ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen toki paran­taa. Ennus­tan myös, että kysymys maat­aloustues­ta tulee tule­htu­maan. Vil­jeli­jät eivät hyväksy, että hei­dän kohoavia ansioitaan leikataan tukea alen­ta­mal­la. Toisaal­ta maat­alous­tu­ki on ollut perustel­tua juuri sik­si, että vil­jan maail­man­markki­nahin­ta on niin mata­la. Kun se ei sitä enää ole, tuen perus­teet tuelle poistuvat 

Jos maat­aloud­es­ta tulee vähem­män tuista riip­pu­va elinkeino, se alkaa myös nou­dat­taa markki­na­t­alouden yleisiä pelisään­töjä. Tämä voi olla suuri mullis­tus. Tukipoli­ti­ik­ka ei esimerkik­si enää ratkaise, vil­jel­läänkö Suomes­sa sok­e­ria. Sen ratkaisee suh­teel­lisen edun peri­aate: ei viljellä.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!