Lastenpsykiatrian valtionapu

Taas on käynistynyt jokasyksyi­nen näytelmä las­tenpsyki­a­tri­an kor­vamerk­i­ty­istä val­tion­avuista. Hal­li­tus ei ole niitä bud­jet­tiesi­tyk­seen­sä mah­dut­tanut, kuten muis­taak­seni ei koskaan. Eduskun­ta tulee las­ten pelas­tuk­sek­si ja lisää rahat bud­jet­ti­in joulukuussa.

Miten meil­lä voi olla poli­it­tis­es­ta väristä riip­pumat­ta niin nui­jia hal­li­tuk­sia, että noin ikävästi kohtel­e­vat sairai­ta lapsia?

Todel­lisu­udessa tuos­ta kor­vamerk­i­tys­tä rahas­ta ei ole lap­sille kuin hait­taa. Kun raha tuli bud­jet­ti­in yllä­tyk­senä muis­taak­seni vuon­na 2000, siitä toki oli mar­gin­aal­ista hyö­tyä, kos­ka kun­nat oli­vat siinä vai­heessa jo lyöneet bud­jet­tin­sa kiinni.

Rahan kor­vamerk­in­tä on han­kala asia, ellei koko tehtävää ote­ta val­tion rahoitet­tavak­si. Jos val­tio antaa kun­nalle miljoona euroa las­tenpsyki­a­tri­aan, kun­ta voi vähen­tää omaa rahoi­tus­taan miljoon­al­la eurol­la. Näin­hän ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va kun­ta tekeekin. Jos ennen val­tion kor­vamerkit­tyä rahaa kun­nas­sa on pan­tu järjestyk­seen rahan tarpeen las­tenpsyki­a­tri­aan, van­hus­ten hoitoon, perusk­oulu­un ja muuhan sel­l­aiseen, tuo opti­mi ei muu­tu mihinkään siitä, että jokin näistä kohteista saa “kor­vamerkit­tyä” rahaa. Edelleen kaikkia noi­ta tarpei­ta ver­rataan toisi­in­sa ja rahaa ohjataan niihin sen käsi­tyk­sen mukaan, mikä kun­nas­sa asioiden tärkeysjärjestyk­ses­tä val­lit­see. Teo­ri­as­sa las­tenpsyki­a­tri­aa aut­taa yhtä paljon tai vähän se, että van­hus­ten­huolto saa kor­vamerkit­tyä rahaa. Tämä teo­ria voi kuu­lostaa kyyniseltä, mut­ta jok­seenkin noin kun­nat näyt­tävät toimivan.

Tämän ilmi­selvän ansan vält­tämisek­si kor­vamerkit­tyä rahaa ei jae­ta kun­nille tasais­es­ti vaan hake­musten perus­teel­la eri­laisi­in pro­jek­tei­hin. Tässä on kak­si ongel­maa: kun­ta saat­taa laskea — ja aika moni on niin tehnytkin — että saat­ta­mal­la las­tenpsyki­a­tri­an tilanne oikein huonoon jamaan, val­tion rahaa ohjau­tuu mei­dän kun­taan herkem­min. Tältä osin tuos­ta rahas­ta on vain haittaa.

Nuo pro­jek­tit ovat vielä vihe­liäisem­pi asia. Heti kun tuo raha tuli, kun­nat naamioi­vat “uusik­si” pro­jek­teik­si kaikkea sel­l­aista, jon­ka oli­si­vat tehneet muutenkin. Jos kymme­nen miljoo­nan euron ver­ran muutenkin toteutet­tavia han­kkei­ta naamioidaan val­tiono­su­uskelpoisik­si, ja val­tion­suut­ta riit­tää vain kuu­den miljoo­nan ver­ran, neljän miljoo­nan euron edestä pro­jek­te­ja, jot­ka olisi toteutet­tu ilman val­tiono­su­ut­ta, jää odot­ta­maan seu­raa­van vuo­den rahan­jakoa. Havait­semme, että val­tiono­vas­tuk­set ovatkin vähen­täneet rahankäyt­töä las­tenpsyki­a­tri­aan, vaik­ka niiden piti sitä lisätä.

Min­ul­la on tästä käyt­täy­tymis­mall­ista omako­htaista koke­mus­ta. Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä olin lakkaut­ta­mas­sa sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon investoin­ti­avus­tuk­sia ja siirtämässä nämä rahat käyt­tö­talouden val­tiono­suuk­si­in. Tämä johti investoin­tien selvään lisään­tymiseen, kos­ka enää ei kan­nat­tanut jäädä odot­ta­maan sitä, saisiko avus­tus­ta ken­ties ensi vuonna.

Ope­tus­min­is­ter­iön puolel­la vas­taavaa siir­toa ei ole tehty. Val­tio avus­taa kun­tia esimerkik­si home­k­oulu­jen remon­teis­sa. Tämä käytän­tö altistaa kym­meniä tuhan­sia koul­u­laisia home­elle, sil­lä val­tion rahaa ei ole käytet­tävis­sä tarpeek­si. Jos sitä ei olisi lainkaan, kun­nat pani­si­vat koulut kun­toon oma­l­la rahal­laan, mut­ta nyt bni­iden kan­nat­taa odot­taa vuosia val­tion mukaan tuloa. Nuo home­k­oulu­ra­hat pitäisi pan­na ope­tus­toimen hyleisi­in valtionosuuksiin. 

Aina kun jonkin tehtävän rahoi­tus­vas­tuu on jaet­tu ja epämääräi­nen, syn­tyy ongelmia.

Tästä huoli­mat­ta. Eduskun­ta lisää vuoren­var­masti ne las­tenpsyki­a­tri­an määrära­hat jouluku­us­sa budjettiin.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!