Kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksen mielestä hallituksen esitys nostaa polttoaineiden hintaa osana ilmaston muutoksen torjuntaa on aivan naurettava, koska ei kukaan noin pienen kulutuksen takia muuta käyttäytymistään. Hän jatkoi kuulijoidensa naurattamista valittamalla, että autolla ajo on halvempaa kuin junalla matkustaminen. Toisiinsa kytkeytyneet vitsit?
Aika moni on sanonut, että polttoaineiden korotukset pitäisi hylätä, koska ne ovat liian pieniä vaikuttaakseen käyttäytymiseen. Eikö silloin olisi loogista esittää isompia korotuksia?
Onko niin, että pieni korotus ei vaikuta mitään, vaan vasta isompi. Jos olisi olemassa tällainen ratkaiseva kynnyshinta, sen kohdalla varmaan siis hyvinkin pieni korotus olisi ratkaiseva, kun yhtäkkiä siirryttäisiin riittävään hintaan?
Tällaista kynnyshintaa ei ole olemassa, vaan riippuvuus hinnan ja kysynnän välillä on jokseenkin suoraviivainen. Pieni korotus vaikuttaa vähän ja kaksinkertainen korotus kaksinkertaisesti.
Bensiinin lyhyen ajan hintajousto on melko pieni, koska liikennetarpeeseen liittyvät valinnat ovat hitaasti muuttuvia — esimerkiksi asunnon ja työpaikan sijainti — mutta pitkän aikavälin hintajousto on suuri, minkä näkee vertaamalla toisiinsa kalliin ja halvan bensan maita. Vaikutuksen hitaus ei ole peruste vähätellä asiaa. Vaikka korotus vaikuttaa heti vain vähän, se vaikuttaa pitkäaikaisesti. Hölmöön paikkaan rakentamatta jätetty omakotitalo säästää kymmeniä vuosia.
Voi kuulostaa yllättävältä, mutta polttoaineen hinnan vaiheittainen korottaminen on tärkeätä autoilijoiden oikeusturvan kannalta. Jos uskomme, että bensa maksaa kolme euroa litralta (öljy käy niukaksi) hintaa kannattaisi nostaa hallitusti seitsemällä sentillä vuodessa ja kertoa tämä etukäteen, niin ihmiset eivät tekisi valintoja, joita myöhemmin katuvat.
Rautateiden hinnoittelun suhteen Kallis on oikeassa. Vielä tärkeämpää kuin pitää hinnat kohtuullisina on panna rautatieverkko kuntoon.