Kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksen mielestä hallituksen esitys nostaa polttoaineiden hintaa osana ilmaston muutoksen torjuntaa on aivan naurettava, koska ei kukaan noin pienen kulutuksen takia muuta käyttäytymistään. Hän jatkoi kuulijoidensa naurattamista valittamalla, että autolla ajo on halvempaa kuin junalla matkustaminen. Toisiinsa kytkeytyneet vitsit?
Aika moni on sanonut, että polttoaineiden korotukset pitäisi hylätä, koska ne ovat liian pieniä vaikuttaakseen käyttäytymiseen. Eikö silloin olisi loogista esittää isompia korotuksia?
Onko niin, että pieni korotus ei vaikuta mitään, vaan vasta isompi. Jos olisi olemassa tällainen ratkaiseva kynnyshinta, sen kohdalla varmaan siis hyvinkin pieni korotus olisi ratkaiseva, kun yhtäkkiä siirryttäisiin riittävään hintaan?
Tällaista kynnyshintaa ei ole olemassa, vaan riippuvuus hinnan ja kysynnän välillä on jokseenkin suoraviivainen. Pieni korotus vaikuttaa vähän ja kaksinkertainen korotus kaksinkertaisesti.
Bensiinin lyhyen ajan hintajousto on melko pieni, koska liikennetarpeeseen liittyvät valinnat ovat hitaasti muuttuvia – esimerkiksi asunnon ja työpaikan sijainti – mutta pitkän aikavälin hintajousto on suuri, minkä näkee vertaamalla toisiinsa kalliin ja halvan bensan maita. Vaikutuksen hitaus ei ole peruste vähätellä asiaa. Vaikka korotus vaikuttaa heti vain vähän, se vaikuttaa pitkäaikaisesti. Hölmöön paikkaan rakentamatta jätetty omakotitalo säästää kymmeniä vuosia.
Voi kuulostaa yllättävältä, mutta polttoaineen hinnan vaiheittainen korottaminen on tärkeätä autoilijoiden oikeusturvan kannalta. Jos uskomme, että bensa maksaa kolme euroa litralta (öljy käy niukaksi) hintaa kannattaisi nostaa hallitusti seitsemällä sentillä vuodessa ja kertoa tämä etukäteen, niin ihmiset eivät tekisi valintoja, joita myöhemmin katuvat.
Rautateiden hinnoittelun suhteen Kallis on oikeassa. Vielä tärkeämpää kuin pitää hinnat kohtuullisina on panna rautatieverkko kuntoon.
Milloin VR:n liput saadaan sellaiseen kuosiin, että junalla matkustaminen olisi kohtuuhintaista? Nyt matka Joensuusta Helsinkiin maksaa yli 50 euroa.
Miettikää, mihin sillä pääsee halpalentoyhtiön siivellä (tai no, matkustamossa). :-/ Surkeaa tässä on se, että jos matkustaa ulkomaille Finnairin lennoilla, niin jopa kotimaan lento voi tulla junaa halvemmaksi.
Onkohan VR:llä laskelmoitu, mikä on optimihinta saada junat mahdollisimman täyteen? VR:hän on sentään VALTION Rautatiet, joten luulisi siellä kiinnostavan rahan lisäksi/sijasta ihminenkin. 🙁
Käypäs katsomassa vanhoilta kotisivuiltani tätä:
Hinnalla on väliä.
Vihreiden ilmasto-ohjelmassa on kaaviokuva, jonka mukaan julkisen liikenteen lipunhinnat ovat Suomessa nousseet vuosikymmenten mittaan selvästi enemmän kuin autoilijan kustannukset. Lisäksi ihmisten vaurastuessa liikkuminen maksaa muutenkin suhteellisesti vähemmän. Ohjausvaikutus on selvästi yksityisautoilun suuntaan.
VR:n liput ovat kalliita, mutta toisaalta uudet junat ovat ylellisiä, mikä on räikeä ero esim. pääkaupunkiseudun busseihin verrattuna. Junamatkustuksen mukavuudesta mielelläni jotain maksankin, mutta autoilun ja junamatkustamisen välistä eroa pitäisi saada kavennettua. Autoilun hintaa olisi vielä varaa nostaa, ja tukea näillä tuloilla raideliikenteen lipunhintojen laskemista.
”Surkeaa tässä on se, että jos matkustaa ulkomaille Finnairin lennoilla, niin jopa kotimaan lento voi tulla junaa halvemmaksi.”
Jos ja kun junayhteys Helsinki-Vantaalle valmistuu voitaisiin suuri osa kotimaan syöttöliikenteestä suorittaa junalla mikäli vain tahtoa löytyisi. Syöttöliikenne tulisi ohjata raiteille hinnoittelun avulla: jos kotimaan lentoyhteyden saa jatkolipun yhteydessä erittäin edullisesti niin miksei VR:kin voi tarjota ”code-sharea” Vantaalta eteenpäin? Voisiko VR tarjota yhteyden kotiasemalta Vantaan terminaaliin vaikkapa 20 eurolla ulkomaanlennon yhteyteen? Keneltä se olisi pois? Pääomistajahan on sama sekä Finnairilla, VR:llä että Finavialla…
Lentoyhtiöt pitävät yllä kannattamattomia kotimaan reittejä saadakseen jatkomatkustajia (omille tai yhteistyökuppaneidensa) ulkomaan reiteille. Monet kotimaan reiteistä lennetään aluepoliittisten tukien ansiosta. Turvatarkastuksineen ja kentälle siirtymisineen monet syöttölennot vievät saman tai lähes saman ajan kuin junakin – varsinkin Pendolinoon verrattaessa.
Maalaisjärjen mukaan on suorastaan tyhmää pitää yllä lentoreittejä Helsingistä esim. Turkuun ja Tampereelle – kuitenkin näitä reittejä lennetään, pitkälti jatkomatkustajia varten. Toisaalta Oulun ja Helsingin välinen matkustajaliikenne -myös muiden kuin jatkavien matkustajien osalta- on siirtynyt raiteilta ilmaan koska yhteys on sekä nopeampi että usein myös edullisempi – herää kysymys olisiko ilmastopoliittisesti järkevää tarkistaa VR:n hinnoittelua sekä Seinäjoki-Oulu raiteiden parannusaikataulua…