Nyt seuraa jälkiviisautta,sillä silloin kun hallitusohjelmaan otettiin maininta kakkosasunnon verotuesta, en minäkään tullut ajatelleeksi,kuinka hölmö järjestely se oli.
Ajatus kuulostaa hyvältä: koska työtä on kasvukeskuksissa ja koska moni työtön asuu kasvukeskusten ulkopuolella, helpotetaan heidän työssäkäyntiään siten, että he voivat vuokrata itselleen asunnon kasvukeskuksesta, asua siellä viikon ja tulla viikonlopuksi kotiin. Tässä on se vika, ettei asuntojen määrä kasvukeskuksissa tällä järjestelyllä lisäänny.
Ajatellaan kolmea joukkoa ihmisiä
A: Työ ja asunto samalla paikkakunnalla.
B: Työ eri paikkakunnalla kuin asunto. Viikonloput kotona, viikot kakkosasunnossa työpaikkakunnalla.
C: Työttömänä.
Voinemme sopia siitä, että ryhmä A on paremmassa asemassa kuin ryhmä B joka taas on paremmassa asemassa kuin ryhmä C. Eli siis A>B>C. Onko B paremmassa asemasssa kuin C on vähän maku asia, mutta se on tämän järjestelyn lähtökohtana eikä järjestely ole pakollinen. Jos kuuluu mieluummin ryhmään C kuin ryhmään B, voi pysyä ryhmässä C.
Hallistusohjelman mukaisen vuokratuen tarkoituksena on siirtää ihmisiä ryhmästä C ryhmään B, mutta niin ei nettomääräisesti tapahdu. Mitä tapahtuu on, että ryhmästä A siirrytään nettomääräisesti ryhmään B. En tarkoita, että samat henkilöt siirtyvät vaan että A pienenee ja B kasvaa. Jokainen kakkosasunto, joka tämän lain turvin vuokrataan, on pois joltakulta, joka asuisi paikkakunnalla. Siksi se pienentää ryhmää A.
Tämä ei lopu tähän.
Mekanismi, jolla asuntoja siirretään ryhmältä A ryhmälle B toimii vuokrien nousun kautta. Pienen sopeutumisvaiheen jälkeen se nostaa vuokria liki kaikilta kasvukeskuksissa asuvilta. Yksin tämän sosiaalinen hinta on korkea — asumistuen ja toimeentulotuen kautta myös julkinen talious pääsee maksamaan tätäkin laskua.
Vieläkö sen voisi perua?
PS. Tutustu kirjoihini klikkaamalla tästä.
