En tiedä, mistä Suomen keskusta on saanut päähänpinttymän alentaa ruuan arvonlisäveroa. Voi tietysti olla, että on huolimattomasti ajateltu sen lisäävän ruuan menekkiä ja näin tukevan viljelijöiden tuloja. Niinhän siinä ei käy, sillä kansalaisten kyky syödä enemmän on rajallinen. Kun ruuanhintaa alennetaan ja kalliin ruuan hintaa alennetaan enemmän kuin halvan, hyötyjiä ovat kalliin ruuan tuottajat; toisaalta einesteollisuus ja toisaalta erilaisten etelän herkkujen tuottajat. Huomattakoon, että arvonlisäveron alennus koskee myös sitä osaa ruuan hinnasta, joka syntyy ruuan kuljettamisesta vaikka toiselta puolelta maapalloa Suomeen — alennusta ei sen sijaan tule kuljetuskustannuksiin vietäessä suomalaista ruokaa Suomesta ulkomaille. Olisiko keskustalaisilla vielä muistissa aika, kun ei ollut arvonlisäveroa vaan liikevaihtovero ja oli mahdollista tehdä niin sanottu alkutuotevähennys ja vähentää vain vaikkapa viljan ja perunan tuottajahintaan kohdistuvaa liikevaihtoveroa?
Suomalainen viljelijä ei tästä hyödy vaan pikemminkin päin vastoin.
Vielä kummallisempi kuitenkin on julkisuuteen tuotu perustelu, jonka viimeksi tänään sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli Ylen ykkösessä: tällä tuettaisiin köyhiä eläkeläisiä. Kokeneen poliitikon on tiedettävä, ettei väitteessä ole päätä eikä häntää. Eläkkeet on sidottu 80 prosenttisesti kuluttajahintaindeksiin, joka laskee, kun ruuan hinta laskee. Eläkeläisiltä ja työttömiltä siis otetaan alennuksesta koituva hyöty automaattisesti pois. Ruuan arvonlisäveron alentaminen päinvastoin alentaisi eläkeläisten ansioita suhteessa palkansaajien ansiotasoon. Kalli ei voi väittää, ettei tätä tiedä.