Site icon

Koulutustilin sovelluksia:  lukukausimaksut?

 

Ihan fik­sut ihmiset ovat esit­täneet Suomeen lukukausi­mak­su­ja. Viimek­si näin tekivät Vesa Vihriälä, Mart­ti Het­emä­ki ja Six­ten Kork­man kir­jas­sa Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Kir­jan neljäs kir­joit­ta­ja, Eli­na Pylkkä­nen ei oman ilmoituk­sen­sa mukaan kan­na­ta lukukausimaksuja.

Lukukausi­mak­sut rahoitet­taisi­in täl­löin pehmeäl­lä opin­to­lainal­la, jota ei tarvitse mak­saa takaisin, jos investoin­ti koulu­tuk­seen ei tuo­ta korkei­ta tulo­ja. Raja voisi olla vaik­ka 5000 €/kk, jota yli menevältä osalta osa menisi lainan  takaisin­mak­sun, kunnes laina on mak­set­tu takaisin.

Se olisi siis kuin arpa, jos­ta saa rahat takaisin, jos arpa ei voita. Varsin riskitön siis opiske­li­jan kannalta.

Vuosien mit­taan opin­to­tu­ki on vai­hdel­lut opin­tora­ha­pain­ot­teis­es­ta laina­pain­ot­teiseen. Tämän vaiku­tus on vähin­tään yhtä suuri kuin lukukausi­mak­su­jen. Lukukausi­mak­sut nähdään kuitenkin isom­pana asiana lähin­nä kalte­van pin­nan ongel­man takia. Jos tämä tie avat­taisi­in, kuin­ka pitkälle se johtaisi.

Opin­totuen vai­h­tu­mi­nen opin­to­lainaksi olisi vähän sama asia kuin lukukausi­mak­sut – opiske­li­joiden kannal­ta. Korkeak­oulu­jen kannal­ta se ei olisi lainkaan sama asia. Mitä lukukausi­mak­sut merk­it­si­sivät korkeak­ouluille, siitä jos­sain seu­raavas­sa postauksessa.

Tulonsiirto hyväosaisille

Ilmainen koulu­tus on tulon­si­ir­to hyväo­saisille – eri­tyis­es­ti se on sitä, kos­ka koulu­tus periy­tyy voimakkaasti. Jos koulu­tus olisi mak­sullista ja sitä esitet­täisi­in ilmaisek­si, luulisin, että kokoomus hyväo­sais­ten puolueena kan­nat­taisi ja vasem­mis­to vastustaisi.

On san­ot­tu, että jos korkeak­oulut oli­si­vat mak­sullisia, koulu­tus periy­ty­isi entistäkin voimakkaam­min. Kyse olisi siis kuitenkin arvas­ta, jos­ta saa rahat takaisin, jos arpa ei voita. Kyky abstrak­ti­in ajat­telu­un on hyväk­si, jos aikoo aka­teemiselle uralle.

Julk­isu­udessa on esitet­ty vääriä tieo­ja siitä, että koulu­tuk­sen periy­tyvyys olisi voimis­tunut. Poh­jak­si esitetään tilas­to­ja siitä, kuin­ka suurel­la osal­la korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta van­hem­mat oli­vat aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja 1960-luvul­la ja kuin­ka suuri osa nyt. Tämä muu­tos on triv­i­aali, kos­ka van­hem­mis­sa ikälu­okissa oli ylipään­sä paljon vähem­män aka­teemisen tutkin­non suorittaneita.

Hyväo­sai­sista ja mui­ta koulute­tum­mista per­heistä ne korkeak­oulu­opiske­li­jat ennenkin tuli­vat. Eivät hei­dän van­hempansa mitään kier­tok­oulun käyneitä olleet.  Tilas­toti­eteel­lis­es­ti tarkastelu pitäisi tehdä järjestysasteikol­la ja kun näin tehdään, suur­ta muu­tos­ta koulu­tuk­sen periy­tyvyy­dessä ei ole tapah­tunut. Korkeak­oulu­opiske­li­joiden van­hem­mat oli­vat jo aiem­min muu­ta väestöä parem­min koulutet­tu­ja, vaik­ka eivät olleetkaan aka­teemisen lop­pututkin­non suorittaneita.

Tämä ei poista sitä, että koulu­tus periy­tyy voimakkaasti. Sik­si ilmainen koulu­tus tukee hyväosaisia.

Tässä keskustelus­sa Kuu­sisaa­res­sa asu­vat lääketi­eteen opiske­li­jat menevät Kallios­sa asu­vien teat­teriko­rkealais­ten selän taakse piiloon ja val­jas­ta­vat nämä puhu­maan puolestaan.

Olisi siis voimakkai­ta perustei­ta lukukausi­makuille. On myös kak­si voimakas­ta perustet­ta niitä vastaan.

Kilpailu lahjakkaista nuorista

Jos meil­lä olisi Suomes­sa lukukausi­mak­sut ja Ruot­sis­sa ei olisi, syn­ty­isi aivovuo­to Suomes­ta Ruot­si­in – sel­l­ainen on syn­tynyt itse asi­as­sa jo nyt, mut­ta se voimais­tu­isi. Otta­jia lah­jakkaille suo­ma­laisille nuo­rille olisi. Aika monis­sa mais­sa korkeak­oulut ovat ilmaisia.

EU neu­vot­telee paraikaa paketista Bri­tann­ian kanssa, jos­sa korkeak­oulu­opiske­li­jat EU:sta pää­si­sivät samo­jen sub­ven­toitu­jen lukukausi­mak­su­jen piirin kuin brit­tiopiskel­jat. Vaik­ka Bri­tan­ni­as­sa on lukukausi­mak­sut, ne kat­ta­vat vain neljän­nek­sen korkeak­oulu­jen kus­tan­nuk­sista, tai näin ainakin ulko­maisille opiske­li­joil­la lukukausi­mak­sut ovat nelink­er­taisia brit­tiopiske­li­joi­hin näh­den. Väitän, että Bri­tan­nia tässä neu­vot­telus­sa Bri­tan­nia bluffaa. Oikeasti se halu­aa laskea EU-nuorten lukukausi­mak­su­ja. Sekä Bri­tan­nia että USA hyö­tyvät huo­mat­tavasti englan­ninkie­len mah­ti­ase­mas­ta, kos­ka se helpot­taa lah­jakkaiden nuorten houkut­telemista maa­han. Opiskelu ajoit­tuu samaan elämän­vai­heeseen par­in­muo­dos­tuk­sen kanssa. Sik­si opiske­li­jat usein jäävät maa­han, jonne he ovat tulleet tilapäis­es­ti opiskelemaan.

USA on nyky­isin maa, jos­sa juok­supo­jak­si yri­tyk­seen tul­lut pysyy juok­su­paikana lop­puikän­sä, ja sel­l­ainen on myös hänen las­ten­sa tule­vaisu­us. Sää­tykier­ron pysähtymi­nen ja surkea koul­u­laitos merk­it­sevät  val­tavaa lah­jakku­us­po­ten­ti­aalin haaskaamista, mut­ta USA kor­vaa sen tuo­ma­l­la lah­jakkai­ta nuo­ria maa­han. Yhdys­val­lois­sa tehdy­istä väitöskir­joista yli puo­let on muual­la syn­tynei­den tekemiä.

Kil­pailus­sa lah­jakkaista nuorista Suomen ei kan­na­ta olla tyh­mä. Lukukausi­mak­sut voisi­vat olla tässä mielessä tyhmiä.

Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus

Lukukausi­mak­su­jen tuomi­nen Suomeen olisi ehdot­tomasti väärin sukupolvien välistä oikeu­den­mukaisu­ut­ta ajatellen. Työ­markki­noil­la on näi­den nuorten kanssa kil­paile­mas­sa van­hempia ikälu­okkia, jot­ka ovat saa­neet opin­ton­sa ilmaiseksi.

Voidaan sanoa, että korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet mak­sa­vat opin­ton­sa korkeina tuloveroina – siis ne, jot­ka jäävät Suomeen. Jär­jeste­ly on huono sel­l­aisen kannal­ta, joka muut­taa Suomeen muual­la koulutet­tuna ja vähän liiankin edulli­nen, jos valmis­tut­tuaan muut­taa muualle korkeampi­en palkko­jen ja alem­man vero­tuk­sen perässä.

Voisi siis ajatel­la, että lukukausi­mak­su­jen käyt­töön oton yhtey­dessä alen­net­ti­in korkei­den tulo­jen vero­tus­ta. Muuten hyvä, mut­ta var­maankin veronalen­nuk­sen saisi­vat nekin, jot­ka ehtivät saa­da koulu­tuk­sen­sa ilmaiseksi.

Opin­to­lainan korko­jen ja takaisin mak­sun olisi loogista olla vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisia. Se lieven­täisi sukupolvien välisen eri­ar­voisu­u­den ongel­maa, mut­ta ei pois­taisi sitä. Hyvä puoli tässä olisi, että verovähen­nys tulisi tietysti vain koti­maises­sa vero­tuk­ses­sa, joten ulko­maille tuki ei ulottuisi.

Vähän kieli poskel­la voisi esit­tää myös, että lainan­hoitoku­lu­jen verovähen­nys tehtäisi­in veros­ta eikä tulosta. Tämähän tarkoit­taisi, että val­tio (ja kun­nat) mak­saisi­vat lainan kokon­aan. Tämä kuitenkin vain Suomes­sa. Muutkin maat voivat antaa saman verovähen­nysoikeu­den, mut­ta siitähän Suo­mi ei päät­täisi. EU tuskin hyväksy­isi tätä jär­jeste­lyä. Niin vah­vasti se olisi työvoiman vapaa­ta liikku­vu­ut­ta vastaan.

= = = =

Jos­sain seu­raavis­sa postauk­ses­sa tarkaste­len kysymys­tä, miten suh­tau­tua siihen, että jotkut koulu­tuk­set ovat paljon kalli­impia kuin toiset.

 

Exit mobile version