Miksi uusi ydinsähkö on kallista?

Kir­joitin Talouselämän vieraskolum­nis­sa (julka­istu täl­lä blogilla otsikol­la näpit irti sähkö­markki­noista), että aja­tus rak­en­taa Suomeen ydin­voimaa ei voi toteu­tua markki­nae­htois­es­ti, kos­ka uuden ydin­voimalan kallis sähkö ei se pär­jää kilpailussa.

Lin joskus 1980-luvun alus­sa tiuk­ka ydin­voiman vas­tus­ta­ja, kos­ka siihen aikaan ydin­voimaloiden onnet­to­muus­ris­ki oli todel­la suuri. Sit­tem­min ydin­voimaloi­ta on tehty riit­tävän tur­val­lisia, mut­ta sen seu­rauk­se­na niistä on tul­lut huo­mat­ta­van kalli­ita. Kir­joitin vuon­na 1988 päiväkir­jaani, että en ole pelkästään ilah­tunut siitä, että Mat­ti Van­hala kään­tyi vas­tus­ta­maan ydin­voimaa Tsher­nobylin jäl­keen. Se katas­trofi ei johtunut syistä, jol­la olisi mitään tekemistä suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden kanssa.

Ei kan­na­ta viita­ta Kiinan ydin­voimaloi­hin, kos­ka kom­mu­nis­tises­sa Kiinas­sa toimi­vat toisen­laiset lait, eikä oikein Ran­skaankaan, kos­ka Ran­s­ka ei ole vieläkään mikään markki­na­t­alous­maa. Hyvä ref­er­enssi on Bri­tan­nia, jos­sa uut­ta ydin­voimaa on rak­en­teil­la. Siel­lä uuden ydin­voimalan sähkön hin­naksi on arvioitu noin 120 € — 155 €/MWh riip­puen vähän siitä, keneltä kysyy. Viime vuon­na helmiku­un kovista hin­noista huoli­mat­ta pörssisähkön keski­hin­ta oli Suomes­sa ilman arvon­lisäveroa noin 40,5 €/MWh eli noin 30 % uuden ydin­voimalan hinnasta

Kokoomus/ Pet­teri Orpo on jotenkin fik­sautunut ydin­voiman edullisu­u­teen. Ei ole seu­rat­tu aikaan eikä luote­ta markkinatalouteen.

Vanhat ydinvoimalat ovat edullisia — nyt

Mut­ta ovathan Olk­ilu­odon van­hat ydin­voimalat edullisia. Entisenä Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana voin vahvis­taa, että niin ovat – nyt. Aluk­si oli­vat omis­ta­jilleen raskas taak­ka, mut­ta kun se on nyt mak­set­tu, ne ovat hyvin edullisia.   Tähän on kak­si syytä.

Kekkosen aikaan myöskään Suo­mi ei ollut markki­na­t­alous­maa. Suomen Pank­ki päät­ti, mitä kohtei­ta maas­sa rahoitet­ti­in. Val­i­tut kohteet sai­vat lainaa vah­vasti negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Ei tämä hokkus­pokkus temp­pu kansan­taloudel­lis­es­ti mitenkään kan­nat­ta­va ollut. Se koi­tui koko muun kansan­talouden maksettavaksi.

Nyt täl­laista rahoi­tus­muo­toa ei ole, vaik­ka Ran­skan ääripuolueet sel­l­aista kuvit­tel­e­vatkin. Lainalle pitää laskea posi­ti­ivi­nen korko eikä sitä voi lait­taa inflaa­tion maksettavaksi.

Toinen syy oli, että 1970-luvun lopus­sa sal­lit­ti­in rak­en­taa ydin­voimaloi­ta, joi­ta ei enää sal­li­ta juuri noiden tur­val­lisu­us­määräys­ten joh­dos­ta.  Niiden suo­jakuori ei kestä esimerkik­si lentokoneel­la tör­määmistä 9/11 hengessä. On san­ot­tu sel­l­ais­takin, että luovu­taan tur­val­lisu­us­määräyk­sistä ja tehdään tur­vat­to­mia ydin­voimaloi­ta hal­val­la. Joku voi Suomen ulkop­uolel­la todel­la ajatel­la, että kos­ka Suo­mi on niin har­vaan asut­tu maa, tääl­lä voidaan hyväksyä suurem­pi onnet­to­muus­ris­ki kuin muual­la. Uskoisin, että suo­ma­lais­ten enem­mistö on toista mieltä.

Olkiluoto 3 tuli kalliiksi – Arevalle

Entä Olk­ilu­o­to 3? Se on raken­net­tu aikana, jol­loin Suo­mi oli siir­tynyt markki­na­t­alouteen ja voimala nou­dat­ti kun­nol­lisia tur­vamääräyk­siä. Suo­jakupu esimerkik­si kestää maini­tun lentokoneel­la tör­määmisen. Sen Mankala-hin­ta on läh­es kil­pailukykyi­nen, mut­ta voimalan rak­en­tamien tuot­ti Arevalle mil­jar­di­en tap­pi­ot. Enää ei voimalaa saisi niin hal­val­la, ei läheskään.

TVO:lla oli lupa Olk­ilu­o­to 4:ään, mut­ta yhtiö päät­ti jät­tää sen rakentamatta.

Orpon tarkoi­tus on sub­ven­toi­da ydin­voimaloi­ta ja rahoit­taa tämä kaik­il­ta perit­täväl­lä sähköverol­la.  Sähkön huip­puhin­nat kyl­lä leikkau­tu­isi­vat, mut­ta sähkön keski­hin­ta nousisi ja niin nousi­si­vat vuo­tuiset sähkölaskut. Koko vuo­den sähkölasku on se, jol­la on merk­i­tys­tä, eivät het­kel­liset huippuhinnat.

Samal­la tämä val­tion puut­tumi­nen sähkö­markki­noi­hin tuhoaisi hin­tamekanis­min ja veisi kan­nat­tavu­u­den esimerkik­si kulu­tusjous­toi­hin investoimiselta. ja muul­ta sopeutumiselta.

En ole ain­oa, joka uskoo markki­namekanis­mi­in enem­män kuin kokoomus. Sähköala ei yleis­es­ti ole sub­ven­toidus­ta ydin­voimas­ta innois­saan, pait­si For­tum, joka janoaa sitä sub­ven­tio­ta itselleen.

On esitet­ty, että datakeskuk­set voisi­vat rahoit­taa uudet ydin­voimalat –  mak­saa siis sähköstä tuon  vähin­tään 120 €/MWh. Datakeskuk­set hakeu­tu­vat Suomeen hal­van sähkön houkut­telem­i­na. Jos ne jou­tu­isi­vat mak­samaan sähköstä yhtä paljon kuin Bri­tan­ni­as­sa, mik­si ne tuli­si­vat tänne?

Sinän­sä on järkevää, että Suomeen tulee datakeskuk­sia. Sähkö on tääl­lä edullista ja päästötön­tä ja kysyn­nän kas­vaes­sa edullista sähköä voidaan tehdä lisää. Data-keskusten hukkaläm­pöä voidaan käyt­tää kaukoläm­pönä. Sik­si Helsinki­inkin pitäisi rai­va­ta datakeskuk­sille tilaa. (Ter­veisiä KYMP-lau­takun­nalle!)

Datakeskuk­sia ei kuitenkaan pidä suosia niin, että niille taataan edullista sähköä ja kysyn­nän kasvus­ta koitu­va hin­to­jen nousu jää suo­ma­lais­ten kulut­ta­jien maksettavaksi.

Jos sähkön kysyn­tä uhkaa kas­vaa aivan tolkut­tomasti, on puu­tut­ta­va myös uusi­u­tu­van sähkön tuotan­toon ja varat­ta­va kansalli­nen aar­teemme suo­ma­lais­ten käyt­töön. Ei sekään resurssi raja­ton ole.

Val­tion tulee pitää näp­pin­sä erossa sähkömarkkinoista!

Vaik­ka pidän sähkön tuot­tamista ydin­voimal­la liian kalli­ina vai­h­toe­htona, kan­na­ta ydinkäyt­töisiä läm­pökat­tiloi­ta kaukoläm­mön läh­teenä. Ne ovat yksinker­taisia, tur­val­lisia ja halpoja.