Peruskouluun valtakunnalliset kokeet?

Pitäisikö perusk­oulus­sa jär­jestää val­takun­nal­lisia kokei­ta, kuten muis­sa Pohjoismaissa?

Kas­va­tusti­eteil­i­jät ovat voimakkaasti vas­taan. Hei­dän mielestään laa­jan oppimisen sijaan pon­nis­te­lut suun­tau­tu­isi­vat kokeessa pär­jäämiseen niin kuin lukois­sa opiskel­laan, jot­ta pär­jät­täisi­in yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa. Sitä saadaan mitä mitataan.

Tämä voi olla hyvä argu­ment­ti tai sit­ten ei. Kokeista on selvää hait­taa, jos niis­sä mitataan jotain epäolen­naista. Jos taas kokeet mit­taisi­vat hyvin sitä mitä niiden pitäisi mita­ta, tähtäämi­nen kokeisi­in ei olisi niin huono asia. Parem­pi kuin se, ettei pon­nis­tel­la minkään päämäärän eteen.

Oppimis­tu­losten huonone­m­i­nen näyt­tää tulleen vähän yllä­tyk­senä ja lähin­nä Pisa-testien kaut­ta. Siltä se ainakin julk­isu­udessa näyt­tää. Voi tietysti olla, että ope­tushal­li­tuk­ses­sa asia oli huo­mat­tu aiem­min, mut­ta salat­tu. Se ei mitenkään paran­na asiaa.

Jos halu­taan vain seu­ra­ta kehi­tys­tä ja tutkia, miten tehdyt uud­is­tuk­set vaikut­ta­vat oppimis­tu­lok­si­in, otan­ta­tutkimus riit­tää, eikä kaikkia pidä alis­taa kokeeseen, kuten Han­nu Tuomi­nen (tapasimme Inter­rail-matkallamme välil­lä Riika ‑Bia­lystok) kir­joit­ti Hesaris­sa. Tämä toimii, jos meto­di osa­taan. Olen nyt vähän inhot­ta­va, mut­ta en oikein luo­ta kas­va­tusti­eteil­i­jöi­den meto­diosaamiseen. Maas­sa on yli 130 kas­va­tusti­etei­den pro­fes­so­ria, jot­ka eivät saa­neet selvite­tyk­si, onko lah­jakkaalle koul­u­laiselle hyö­tyä eli­it­tilukios­ta, jos­sa kaik­ki muutkin oppi­laat ovat hyviä. Tarvit­ti­in Mikko Sil­li­man selvit­tämään asi­aa ekon­o­mistien käyt­tämil­lä metodeil­la ennen kuin tulos selvisi: ei ole san­ot­tavaa hyötyä.

Ennen kaikkea täl­lainen tutkimus pitäisi myös tehdä ja siitä pitäisi jopa tehdä jatku­va seu­ran­ta. Ei ymmärtääk­seni ole tähän asti koet­tu tarpeel­lisek­si. Ei voi olla niin, että huo­maamme ongel­mat vas­ta Pisa-tutkimuksista.

Muut argu­men­tit val­takun­nal­lisia kokei­ta kohtaan eivät ole yhtä vaku­ut­tavia. Saadaan kouluko­htaisia tulok­sia siitä, mis­sä opete­taan hyvin ja mis­sä huonos­ti ja mikä pahin­ta, saadaan selville myös ketkä opet­ta­jat opet­ta­vat hyvin ja ketkä huonosti.

Ymmär­rän, että OAJ pitää aina opet­ta­jan puol­ta, mut­ta uskallan olla silti eri mieltä. Jos työhön­sä huonos­ti sovel­tua opet­ta­ja  vaikut­taa sato­jen oppi­laiden osaamisen, on parem­pi etsiä hänelle toinen työpaikka.

Mut­ta sit­ten val­takun­nal­li­sis­sa kokeis­sa on toinenkin puoli. Pääsy lukioon ratkaisee mon­en nuoren lop­puelämän. On kohtu­u­ton­ta, että pääsykri­teer­inä käytet­ty perusk­oulun päästö­todis­tus on niin kyseenalainen kuin se nyt on. Samal­la osaamisel­la saa toises­sa koulus­sa aivan eri­laisen todis­tuk­sen kuin toisessa.

Tämä on vaka­va oikeustur­vakysymys, eikä se ratkea oikein kuin val­takun­nal­lisel­la kokeella.