Arto Satonen (3) Työlainsäädäntö

Hal­li­tuskau­den alkua leimasi melkoinen yhteenot­to ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen, eri­tyis­es­ti SAK:n kanssa. Oli siinä yhteis­rin­ta­mas­sa STTK ja Akavakin, mut­ta ne pysyt­te­liv­ät syr­jem­mäl­lä. Hal­li­tus halusi suit­sia poli­it­tisia lakko­ja ja SAK vas­tasi niihin poli­it­tisil­la lakoilla.

Kalli­ik­si se tuli. Kansan­talouden tap­pi­ot oli­vat mil­jardilu­okkaa. Sivus­ta kat­sot­tuna SAK hävisi. Suuri osa lain­säädän­tö­val­las­ta otet­ti­in kolmikannal­ta ja annet­ti­in eduskun­nalle ja hal­li­tuk­selle, jolle se min­un mielestäni kuuluukin.

Hal­li­tus vei eduskun­nas­sa läpi mm. lain poli­it­tis­ten lakko­jen rajoit­tamis­es­ta, lakkosakko­jen korot­tamis­es­ta henkilöpe­rusteis­es­ta irti­sanomis­es­ta ja määräaikaisten työ­sopimusten helpottamisesta.

Ulkop­uo­li­nen ihmettelee, oliko SAK:n lin­ja aivan järkevä, kun he eivät suos­tuneet mm. mihinkään.

Mut­ta ei hal­li­tus tästä vau­ri­oit­ta selvin­nyt. Lakois­sa kär­si­tyt mene­tyk­set saat­toi­vat olla yksi syy siihen, että hal­li­tuk­sen Suomen talous voi niin huonosti.

Kir­jas­saan Sato­nen sanoo, että myös Thatch­erin alku merk­it­si työt­tömyy­den voimakas­ta nousua, mut­ta lop­ul­ta hänen aja­mansa uud­is­tuk­set ovat koituneet Bri­tann­ian taloudelle siu­nauk­sek­si. Ehkä Thatch­erin ihail­i­joi­ta on ollut ennenkin, mut­ta ker­too mielipi­deil­mas­ton muut­tumis­es­ta, että sitä voi olla julkisesti.

Bri­tann­ian ja Suomen AY-liik­keel­lä on yhteisiä piirteitä. Molem­mat tar­rau­tu­i­v­at men­neeseen maail­maan. Bri­tann­ian ay-liike esti teol­lisu­usautomaa­tion autote­htail­la. Muis­tat­teko vielä sel­l­aiset automerk­it kuin Austin ja Hill­ma?. Teol­lisu­usautomaa­tion kiel­to merk­it­si niille loppua.

Näis­sä asiois­sa olen enem­män hal­li­tuk­sen kuin SAK:n kan­nal­la. Se johtuu osin ekon­o­mistik­oulu­tuk­ses­tani. Olen myös sitä mieltä, että lakkoaset­ta on käytet­ty vas­tu­ut­tomasti, esimerkkinä satamien sulkem­i­nen mil­loin mis­täkin syystä.

Ekon­o­misti minus­sa sanoo, että asi­at oli­si­vat parem­min, jos palkat määräy­ty­i­sivät nyky­istä enem­män markki­nae­htois­es­ti. Huo­mat­takoon, että asiantun­ti­ja-ammateis­sa ne määräy­tyvätkin. Itse asi­as­sa en ymmär­rä, mihin Akavaa tarvi­taan yksi­ty­isil­lä aloil­la. Opet­ta­jat kyl­lä tarvit­se­vat, mut­ta se on eri juttu.

Palkat ovat hin­to­ja ja hin­tamekanis­mi ohjaa markki­noi­ta. Miten luulisitte torimyyn­nis­sä käyvän, jos kolmikan­ta päät­täisi mustikan ja man­sikan hinnasta.

Kos­ka markki­nae­htoisem­mat palkat voisi­vat tuot­taa ikäviä tulon­jako­vaiku­tuk­sia, mut­ta niitä tasoit­taisin täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la, myös negati­ivisel­la tuloverol­la. Tässä olen siis täysin ei mieltä Satosen kanssa, jon­ka mielestä täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja ei tarvita.

Tarkkaan ottaen säi­lyt­täisin työe­htosopimusten taulukkopalkat, mut­ta siel­lä, mis­sä todel­liset palkat ovat markki­noiden vetäminä nousseet taulukkopalkko­jen yläpuolelle, antaisin ne markki­noiden hal­tu­un. Syr­jäseuduil­la, joil­la ei ole kun­nol­lisia työ­markki­noi­ta, taulukkopalkat estäi­sivät pakko­jen polkemista.

Esi­tyk­seni tarkoit­taisi, että yleisko­ro­tuk­set eivät koskisi niitä palkko­ja, jot­ka kysyn­nän vetäminä ovat taulukkopalkko­jen yläpuolel­la. Mut­ta eikä tämä merk­it­sisi, että yleisko­ro­tuk­set jäivät väli­in ja palkat lask­i­si­vat inflaa­tion mukana? En ymmär­rä, mik­si näin kävisi. Jos markki­nat ovat vetäneet palkat yli taulukkopalkko­jen, mik­si ne eivät myös pitäisi niitä siellä?

Väitän jopa, että esi­tyk­seni johtaisi keskimäärin korkeampi­in palkkoi­hin, Nyt yri­tyk­set eivät uskalla tor­jua työvoima­pu­laa korkeam­mil­la palkoil­la, kos­ka jo se ovat joskus mak­sa­neet kil­pail­i­joitaan korkeampia palkko­ja, niiden on mak­set­ta­va niitä ikuis­es­ti. Siinä kan­nat­taa olla aika varovainen.

Olen esit­tänyt tämän argu­mentin mon­een ker­taa. Yleen­sä min­ulle on vas­tat­tu hyvil­lä neu­voil­la siitä, miten tätä määräys­tä voidaan kieltää esimerkik­si bonusten kaut­ta. Mik­si on määräys, jota on tarkoi­tus kiertää?

Jos määräys­tä mak­saa korkeam­paa palkkaa yri­tyk­sen lop­pu­un saak­ka ei olisi, paljon innokkaam­min käytet­täisi­in palkkaa houkuttimena.

Jatkan tätä aihet­ta seu­raavas­sa postauksessa.