Markkinatalous ei voi hyvin

Syn­nyin vuon­na 1951 nyky­istä Inti­aa köy­hempään maa­han. Viidessäkymme­nessä vuodessa Suo­mi nousi maail­man vau­raimpi­en maid­en joukkoon – kiitos markki­na­t­alouden, joka on tuonut val­tavasti lisää vau­raut­ta ympäri maailmaa.

Kiihkeim­män kasvun vuosi­na Suo­mi kut­sui talout­taan sekat­alousjär­jestelmäk­si. Val­tio pysyi isän­nän roolis­sa. Oli­han markki­na­t­alous oli hyvä ren­ki, mut­ta huono isän­tä. Sekat­alous toi­mi eri­no­mais­es­ti, vaik­ka val­tion ohjaus epäon­nis­tuikin välil­lä pahasti. Ohjaa­mat­tomana kehi­tys olisi men­nyt huonom­min, on ainakin men­nyt monis­sa puh­taan kap­i­tal­is­min maissa.

Opiske­lin kansan­taloustiedet­tä 1970-luvul­la. Sil­loin opetet­ti­in, että teo­ria markki­na­t­alouden hyvyy­destä nojasi joukkoon ole­tuk­sia, joi­hin kuu­lui tiedon ilmaisu­us ja vapaa kil­pailu ilman monopole­ja. Ne eivät päte­neet sil­loinkaan, mut­ta pätevät nyt vielä huonommin.

Suures­sa osas­sa kansan­talout­ta yri­tyk­set toimi­vat patentin tar­joa­man monop­o­lin suo­jis­sa. Ilman patent­tien anta­maa suo­jaa yri­tys­ten tutkimus­toim­inta ei löisi leiville. Niistä on kuitenkin myös huo­mat­tavaa haittaa.

ICT-alal­la patent­tien hait­to­ja on kohtu­ullis­tet­tu pakkolisen­sioin­nil­la. Keksin­tö on annet­ta­va kor­vaus­ta vas­taan muidenkin käyt­töön, jot­ta alan stan­dard­it oli­si­vat ylipään­sä mah­dol­lisia. Pakkolisen­sioin­tia kan­nat­taisi kuitenkin soveltaa laa­jem­minkin tor­ju­maan patentin haittoja.

 

 

Bit­teinä jaet­tavis­sa tuot­teis­sa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat olemat­to­mia, joten suurem­pi pystyy myymään halvem­mal­la. Talous viet­tää kohti monopoleja.

Aiem­min Yhdys­val­lat näyt­ti antitrusti­lain­säädän­nöl­lään mallia monop­o­lien tor­jun­nas­sa.  Nyt se var­jelee aggres­si­ivis­es­ti omien monop­o­lien­sa etua.

Talous viet­tää myös kohti kas­vavia tulo­ero­ja ja eri­tyis­es­ti kohtu­ut­to­mia var­al­lisu­usero­ja, mikä heiken­tää sen oikeu­tus­ta suuren yleisön silmis­sä. Ylin mar­gin­aaliv­ero oli Yhdys­val­lois­sa pitkään yli 90 %, mut­ta nyt mon­im­il­jardöörit on läh­es vapautet­tu veroista.

Hyvin suuri­in tuloi­hin kohdis­tuville korkeille mar­gin­aaliv­eroille olisi tilaus­ta, mut­ta ne oli­si­vat mahdil­lisia vain ylikansallisina.

Talouden ylikansal­lis­tu­mi­nen estää val­tioi­ta alis­ta­mas­ta yri­tyk­siä rengeiksi.

Lis­taan voi lisätä kan­sain­välisen kau­pan muut­tumisen suur­val­to­jen voimape­lik­si, jos­sa vapaan kau­pan peri­aat­tei­ta suo­jel­laan vain niin kauan kuin ne ovat hyväk­si oma­lle maalle. Kiina on fuskan­nut pitkään, mut­ta nyt muutkin maat Yhdys­val­lat etunenässä alka­vat fuskata.

EU uhkaa jauhau­tua muiden väli­in. Ilman EU:ta Suomel­la taas ei olisi san­ot­tavia mahdollisuuksia.

Markki­na­t­alous on huonos­sa hapessa.

EU:n ase­maa globaalis­sa kil­pailus­sa vahvis­taisi, jos siitä tehtäisi­in markki­na­t­alouden lin­nake, jos­sa markki­na­t­alous kuitenkin alis­tet­taisi­in takaisin ren­gin asemaan.

On varaudut­ta­va jopa tiivistämään Euroopan ja Kiinan yhteistyötä, jos USA luisuu omaan seka­sor­toon­sa. Mer­co­sur-sopimus on strate­gi­nen välttämättömyys.

Toiv­ot­tavasti Ukrainaan saadaan rauha, sil­lä nyt Yhdys­val­lat voi kiristää Euroop­paa Ukrainan avul­la. Euroopan on itsenäistyt­tävä Yhdys­val­loista myös sotilaallisesti.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä