Yksi teoreettisista edellytyksistä markkinatalouden optimaalisuudelle on, että tieto on ilmaista. Patentit esimerkiksi ovat tämän mukaan väärin.
Jos ei olisi patentteja, resurssit allokoituisivat paremmin ja kilpailu pitäisi hinnat kohtuullisina, vaan eipä juuri olisi myöskään niitä patentilla suojattuja keksintöjä. Jotakin suojaa tuotteiden kehittäjälläkin on oltava.
Rakennustoiminta – talonrakennus ja infrarakentaminen – on hyvä esimerkki alasta, joka ei kehity, koska alan keksintöjä ei voi suojata patentilla. Mitä alalla kiivaasti tarvittaisiin ovat tehokkaammat toimintatavat, eikä niitä voi patentoida. Kun ei osata lean-tekniikkaa, kaikki sujuu hitaasti, talojen rakentaminen, putkiremontit ja katuremontit. Nyt remontoidaan Mäkelänkatua. Jos kuvaisitte työmaata nopeutetulla videolla, huomaisitte, että suurimman osan ajasta suurin osa työmaasta on hiljainen. Voisihabn sinne ottaa paljon enemmän väkeä töihin niin, että urakka valmistuisi joka paikasta yhtä aikaa, mutta sitä ei osattaisi johtaa.
Kohtuuttoman arvokas patentti
Joskus patentti antaa aivan kohtuuttoman suuren edun keksinnön ensimmäisenä rekisteröineelle. Hyvä esimerkki on kuulakärkikynä. Olisi ollut aika kohtuutonta, jos sen patentin omistajalla olisi ollut 20 vuotta ehdoton monopoli kuulakärkikyniin. Kohtuuttoman arvokas patentti kierrettiin, eivätkä viranomaiset juuri puolustaneet patentin omistajan oikeuksia. Patentti siirtyi BIC-kynien valmistajalle, mutta koska patentin tarjoama suoja rakoili pahasti, patentin kauppahinta oli keksinnön potentiaaliin nähden vaatimaton, ja valmistajan oli otettava strategiaksi myydä kyniä halvalla paljon sen sijaan että myisi kovaan hintaan vähän. Ehdotonta monopolia ei ollut.
Jos nyt keksittäisiin halpa ja tehokas lääke Alzheimerin tautiin, keksinnöllä olisi kansanterveydellistä merkitystä vasta 20 vuoden kuluttua. Sitä ennen lääkettä myytäisiin jättihinnalla pienelle rikkaalle eliitille ja valtaosa tarvitsijoista jäisi ilman hoitoa.
Hyvä kompromissi olisi, että patentteja kyllä myönnettäisiin nykyisillä ehdoilla, mutta päätökseen liitettäisiin aina korkein lisensointimaksu, jolla patentin omistajan olisi pakko sallia rinnakkaisvalmistus. Tähän maksuun sisältyy tietysti mielivaltaa, mutta sille ei nyt vain voi mitään. Alzheimerin taudin taltuttavan lääkkeen patentista tulisi yhä hyvin arvokas, mutta lääke olisi paljon suuremman ihmisjoukon käytettävissä.
Tällainen pakkolisensiointi on käytäntönä ICT-alalla. Se johtuu alan erikoisluonteesta. Jotain 5g-standardia ei voitaisi saattaa voimaan, jos siihen välttämättömänä liittyviä keksintöjä olisi patentoitu monille eri tahoille.
Yksi Kiinan menestyksen salaisuuksia on, ettei se juuri välitä patenttisuojista vaan rikkoo niitä mielin määrin.
Lääkepatentin saa ohittaa hädän hetkellä
Lääkepatenteissa muuten on kohtuullisuuspykälä, jonka mukaan vaarallisen epidemian uhatessa patentista ei tarvitse välittää. Afrikan AIDS-epidemiaa ei tällaisena pidetty, mutta kun Yhdysvalloissa ilmeni 13 pernaruttotartuntaa vuonna 2001, maa mitätöi Bauerin pernaruttolääkkeen patentin. Tästä päästiin ase ohimolla sopimukseen, jonka mukaan Bauer toimitti lääkettä Yhdysvaltoihin vahvasti alennetulla hinnalla, mutta säilytti yksinmyyntioikeuden lääkkeeseen.
Afrikan AIDS-ongelmaan taas Bill Clinton runnoi kautensa viimeisinä päivinä ratkaisun. Se oli hienosti tehty.