Korkeakoulujen sisäänpääsystä (3) Koulutodistus vai ylioppilastodistus tai pääsykoe

Pitäisikö sisään­pääsyn perus­tua koulumen­estyk­seen ja siihen vielä niin mitat­en, että se on men­estys use­al­ta vuodelta? His­to­ri­as­sa ja maanti­eteessä on rel­e­vant­tia tarkastel­la osaamista mon­en vuo­den ajal­ta, kos­ka oppimi­nen ei ole kumu­lati­ivista. Ensin lue­taan anti­ik­ki ja ihan lopuk­si nykyai­ka esimerkik­si. Kielis­sä ja suurelta osin matem­ati­ikas­sa oppimi­nen on kumu­lati­ivista, joten ei ole mieltä selvit­tää, kuin­ka hyvä oli lukion alus­sa vaan kuin­ka hyvä on lukion lopussa.

Yliop­pi­laskir­joituk­set ja pääsyko­keet mit­taa­vat sitä, kuin­ka hyvä on sil­lä het­kel­lä. Täl­lä valin­nal­la on suuri merk­i­tys korkeak­oulu­jen sukupuoli­jakau­malle, kos­ka miehet kehit­tyvät hitaam­min, mut­ta saavut­ta­vat naiset lop­ul­ta. Sik­si koulu­todis­tus suosii naisia, yliop­pi­laskoe ja pääsyko­keet ovat tasapuolisempia.

Todet­takoon, että lukioon kar­simi­nen tapah­tuu poikien kannal­ta todel­la epäoikeu­den­mukaises­sa vai­heessa kesken poikien mur­rosiän tuot­tamien ongelmien.

Todis­tus­valin­nat ovat arve­lut­tavia myös sik­si, että ysin arvosana on aivan eri­lainen eri kouluis­sa ja eri puo­lil­la maa­ta. Yliop­pi­laskoe on sama kaikille. Sik­si on epäoikeu­den­mukaista käyt­tää koulu­ar­vosano­ja. Vai onko? Kumpaa halu­taan mita­ta, osaamista vai kyvykkyyt­tä? Kyl­lähän se osoit­taa kyvykkyyt­tä, että on luokan paras huonos­sa koulus­sa, vaik­ka osaisikin vähem­män kuin hyvässä koulus­sa keskinker­taisen todis­tuk­sen saanut.