Alustavia pohdintoja perintöverosta

Min­un on vähän vaikea päät­tää kan­nas­tani per­in­töveroon, kos­ka yri­tys­var­al­lisu­u­den puute on iso ongel­ma Suomes­sa. Suomes­sa syn­tyy paljon hyviä yri­tysideoita, mut­ta yleen­sä ne myy­dään ratkai­sevas­sa vai­heessa ulko­maille. On pakko myy­dä, kos­ka perus­ta­jat eivät pysty investoimaan kasvu­vai­heeseen ja ulko­maille, kos­ka Suomes­sa ei ole Wal­len­berge­ja, jot­ka voisi­vat nämä yri­tyk­set ostaa.

Se, että nämä yri­tyk­set tuot­ta­vat kasvua ja tulo­ja ulko­mail­la on merkit­tävä syy siihen, ettei talous Suomes­sa kas­va ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on uhattuna.

Moni ajat­telee, ettei jos per­in­töveros­ta päästäisi­in, Suomes­sa kumu­loi­tu­isi pääo­maa ja lop­ul­ta olisimme rikkai­ta kuin ruot­salaiset. Kuu­lostaa loogiselta, mut­ta onko niin?

Tarkoituk­se­na on kor­va­ta per­in­tövero­tus Ruotsin tapaan luovu­tusvoit­toverol­la.  Tämä voidaan tehdä kovin monel­la taval­la ja näi­den eri tapo­jen seu­raus­vaiku­tuk­set ovat aivan eri­laiset. Kos­ka vedo­taan Ruotsin esimerkki­in, esitän tässä ajatuk­sia siitä, miten se suun­nilleen on tehty Ruot­sis­sa. Huo­mat­takoon, että yhden maan tilan­net­ta ei voi siirtää sel­l­aise­naan toiseen maa­han, kos­ka niin moni asia on eri lailla.

Asunnon perijän vero nousee

Kun per­in­tövero kor­vataan luovu­tusvoit­toverol­la, taval­lis­ten suo­ma­lais­ten vero nousee – osin kyl­lä sat­un­nais­es­ti – ja suurten per­in­tö­jen vero­tus lop­puu käytän­nössä kokonaan.

Taval­lisin suo­ma­laiset per­in­tö on asun­to. Nyt nor­maal­i­hin­tais­es­ta asun­nos­ta menee hyvin vähän veroa, mut­ta jos siir­ry­tään Ruotsin malli­in, veroa menee paljon enem­män. Tavis­ten per­in­tövero siis kas­vaa, vaik­ka sitä kut­su­taankin luovutusvoittoveroksi.

Yleen­sä nimit­täin perin­nök­si saatu asun­to joudu­taan myymään ja läh­es koko myyn­ti­hin­ta verote­taan pääo­mat­u­lona, luovu­tusvoit­tona, jos tehdään niin kuin Ruot­sis­sa. alku­peräi­nen han­k­in­tahin­ta joskus kauan sit­ten on inflaa­tion vuok­si mur­to-osa sen nykyis­es­tä arvos­ta eli jok­seenkin koko myyn­ti­hin­ta on verotet­tavaa pääo­mat­u­loa. Tähän voidaan kehit­tää jokin han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma, joka pienen­tää myyn­tivoiton veroa, mut­ta samal­la se pienen­tää val­tion vero­tu­lo­ja eli pakot­taa siis nos­ta­maan työn verotusta.

Joku onnekas pystyy muut­ta­maan perit­tyyn asun­toon, jol­loin veroa ei joudu mak­samaan. Ääri­ti­lanteessa per­i­jän kan­nat­taa irti­sanoutua työstään ja muut­taa kahdek­si vuodek­si per­imään­sä asun­toon vain jot­ta vält­ty­isi myyn­tivoiton verol­ta, mut­ta var­maankin näin älytön­tä sään­töä vähän rukataan.

Odotan mie­lenki­in­nol­la yksi­tyisko­htia siitä, miten suo­ma­lais­ten yleis­in­tä perin­nön kohdet­ta, asun­toa, aio­taan kohdel­la luovu­tusvoiton veron osalta. Kovin hövelisti sitä ei voi­da kohdel­la, kos­ka rikkaiden per­in­töveron alen­nus on tarkoi­tus rahoit­taa pääosin tavis­ten per­in­töön kohdis­tu­val­la luovutusvoittoverolla.

Entä jos perin­nön anta­ja muut­taa asunon verot­tomasti rahak­si ja per­il­liset perivät asun­non sijas­ta rahaa? Sil­lä vält­tää luovu­tusvoit­toveron, mut­ta tämä voi syn­nyt­tää aika kiusal­lisia tilantei­ta kuole­maa läh­estyvän ja hänen per­i­jöi­den­sä kesken.

Yritysvarallisuus: onko perijä sopiva omistaja?

Entä se yri­tys­var­al­lisu­us, jon­ka periy­tymistä tässä on tarkoi­tus lieventää?

Jos per­in­töveroa ei ole yrit­täjä­van­hempi­en lapset voivat jatkaa yri­tyk­sen kanssa ilman per­in­töveroa, jon­ka mak­sami­nen yri­tyk­sen varoista voi vau­ri­oit­taa yri­tys­tä suuresti.

Tämä on ihan ok, jos per­i­jät ovat hyviä omis­ta­jia van­hempi­en­sa yri­tyk­selle, mut­ta kaik­ki eivät ole. Vaki­in­tuneen sanon­nan mukaan ensim­mäi­nen omis­ta­ja­sukupolvi luo yri­tyk­sen, toinen tuo (kas­vat­taa yri­tys­tä) ja kol­mas juo. Tässä kol­man­nen sukupol­ven kohdal­la olisi parem­pi, että yri­tys myytäisi­in parem­malle omis­ta­jalle, mut­ta sil­loin jou­tu­isi myyn­ti­hin­nas­ta mak­samaan veroa paljon yli nykyisen per­in­töveron. Per­i­jä­sukupolvi ei aina näe yhtä selvästi omaa kyvyt­tömyyt­tään yrit­täjänä kuin muut näkevät. Sik­si tämä malli ei ehkä kuitenkaan ole niin kovin hyvä.

Joutilas luokka

Ideaali kuva periy­tyvän var­al­lisu­u­den vaiku­tuk­sista on, että varakkaat per­i­jät työsken­televät ahk­erasti ja men­estyk­sel­lis­es­ti kansan­talout­ta hyödyt­täen. Onko näin?

Aikanaan Ran­skas­sa suurten perin­nöl­lis­ten omaisuuk­sien aikaan las­ket­ti­in, että läh­es kymme­nen pros­ent­tia ran­skalai­sista kuu­luin jouti­laaseen luokkaan, joka eli ikuista lomaa kar­tanois­saan. Mikä saa ajat­tele­maan, että meil­lä suuri omaisu­us tuk­isi ahkeru­ut­ta, vaik­ka sosi­aal­i­tur­vana saata­va help­po raha tekeekin laiskaksi?

Asi­as­ta on itse asi­as­sa saatavil­la dataa oikeaop­pis­es­ti satunnaistettuna.

Lot­tovoit­to jo mikä on sat­un­nainen asia. Min­ul­la ei ole tutkit­tua tietoa siitä, miten kohdalle osunut lot­tovoit­to vaikut­taa työhalui­hin, mut­ta sat­un­nais­ten lehti­ti­eto­jen mukaan se näyt­täisi vähen­tävän työntekoa.

Tähän voi sanoa, että rikkaat eivät ole sat­un­nainen joukko vaan “kansakun­nan parhaim­mis­toa”.  Toisaal­ta jos näin olisi, hei­dän laiskistu­misen­sa olisi  sitäkin tuhoisampaa.

Naapurimaat taitavat pakottaa meitä luopumaan perintöverosta

Jos ulko­mai­ta ei olisi, en luopuisi per­in­töveros­ta, vaan askaroisin sen mak­samiselle lisäaikaa, jol­loin nyky­isiä lik­vidi­teet­tion­gelmia ei syntyisi.

Sekä Ruot­si että Viro ovat luop­uneet per­in­töveros­ta. Taviksen ei kan­na­ta muut­taa Viroon per­in­töveron takia, mut­ta jos omis­taa sato­ja miljoo­nia, kir­jo­jen siirtämäi­nen pois Suomes­ta olisi hyvin houkuttelevaa.

Nalle Wahlroos ehti jos sanomaan, että per­in­tövero karkot­taa rikkai­ta suku­ja pois Suomes­ta. Koke­musasiantun­ti­ja on puhunut.