Juristien kömpelö maailma (2) kaksoisrangaistavuuden kielto

Jotain on pahasti pielessä, kun Irakin kur­di, joka tilasi nor­jalaisen vai­mon­sa palkka­murhan, elää vapaana miehenä Suomes­sa. Hän­tä ei voi palaut­taa Iraki­in, kos­ka hän­tä odot­taa siel­lä kuolemantuomio.

Vaikut­taisi yksinker­taiselta tuomi­ta hänet Suomes­sa Suomen lakien mukaan. Tähän ymmärtääk­seni Suomen laki taipuu, kos­ka Suomen rikoslain mukaan voidaan tuomi­ta jopa ulko­maalaisia ulko­mail­la tehdy­istä rikoksista.

Olen asi­as­sa lehti­ti­eto­jen varas­sa, mut­ta ole­tan, ettei uut­ta tuomio­ta voi­da antaa, kos­ka hänet on jo ker­ran tuomit­tu, eikä samas­ta rikok­ses­ta voi antaa kah­ta tuomio­ta, tai siis tuomio­ta kahdessa eri oikeudenkäynnissä. 

Aika paljon pahem­malle mutkalle toiv­otaan Kur­dis­tanin tuomiois­tu­imen menevän ja muut­ta­van tuomi­tun ran­gais­tus­ta vier­aan val­tion toivei­den johdosta.

Kak­sois­ran­gais­tavu­u­den kiel­to, hienom­mal­ta nimeltään ne bis in idem tuli Suomen lain­säädän­töön EU:sta. Sitä ei ollut kuitenkaan otet­tu huomioon muus­sa lain­säädän­nössä, joten perästä paiskat­tu peri­aate tuot­taa suuria epäjo­hdon­mukaisuuk­sia. Aika iso verorikos on kui­tat­tu sil­lä, että verot­ta­ja on men­nyt määräämään väärästä veroil­moituk­ses­ta pienen veronko­ro­tuk­sen, ja niin­pä vanki­laan ei voitukaan enää tuomi­ta, vaik­ka olisi pitänyt. Nyt verot­ta­ja määrää tämän vuok­si veronko­ro­tuk­sen pienistä huiputuk­sista, mut­ta ei suurista, kos­ka halu­aa tehdä tilaa mah­dol­liselle rikos­tuomi­olle. Jos rikos­tuomio­ta ei tulekaan, selviää myös veronko­ro­tuk­ses­ta, ja sen merk­i­tys voi olla taloudel­lis­es­ti suuri. Pitäisi tietysti olla niin, että oikeu­teen menevis­sä verorötök­sistä kan­nan otta­mi­nen veronko­ro­tuk­seen tapah­tu­isi tuomiois­tu­imes­sa, sil­lä kak­si ran­gais­tus­ta, esimerkik­si sakko ja yhdyskun­ta­palvelu, voidaan kyl­lä antaa, mut­ta ei eri oikeudenkäynneissä.

Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, kos­ka joku kuolonko­lar­in aiheut­tanut rat­ti­juop­po kek­sii vedo­ta siihen, että poli­isi­han otti häneltä kortin pois kolar­i­paikalla, joten se oli siinä.

Oikeuspe­ri­aat­teena tuo ne bis in idem on hyvä, mut­ta se on säädet­ty liian ehdot­tomana eikä sen ole­mas­saoloa ole otet­tu muus­sa lain­säädän­nössä huomioon. Sik­si se on usein ase kaiken­lais­ten kieroil­i­joiden käsis­sä. Köy­hien käytössä tämä ei ole, kos­ka kieroilu­un tarvi­taan paljon rahaa hyvälle asiana­ja­jalle. Tämä on mielestäni hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka köm­pelöitä ovat juristien työkalut.

Yleis­pe­ri­aat­teessa pitäisi olla poikkeuk­sia kohtu­ullisu­u­den osalta – niin kuin onkin vir­ka- ja soti­las­rikosten osalta. Pitäisi olla myös poikkeus, jon­ka mukaan voidaan tuomi­ta uud­estaan lievem­pään ran­gais­tuk­seen, jos on tul­lut tuomi­tuk­si kuolemaan.

Wikipedi­an mukaan EU-sään­nös puhuu vain tuomioista toises­sa jäsen­maas­sa, joten voi olla, ettei tässä kur­din tapauk­ses­sa ole kyse siitä peri­aat­teesta. Sitä eivät lehti­tiedot ker­ro. Ehkä pitäisi päät­tää, että kiel­to kos­kee Suomes­sakin vain toi­sis­sa jäsen­mais­sa saatu­ja tuomioi­ta. Muuten­han Venäjä voisi syyt­tää Suomes­sa toimit­ta­jan murhaan syyl­listynyt­tä agent­ti­aan ja vapaut­taa hänet, kos­ka toimit­ta­ja oli kir­joit­tanut Venäjästä ikävästi, minkä jäl­keen miestä ei voisi syyt­tää Suomes­sa enää toista ker­taa.  Hän voisi pala­ta tur­val­lisin mielin Suomeen tap­pa­maan lisää Venäjästä ikävästi kirjoittavia.

Myön­nän, ettei tämä kak­sois­ran­gais­tavu­u­den kiel­to ole kovin merkit­tävä asia. Otin sen esimerkik­si työkalu­jen kömpelyydestä.