Syntyvyyden romahdus muuttaa kaiken

Syn­tyvyys on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana laskenut jyrkästi eri puo­lil­la maail­maa. Tämä muut­taa kaiken. Se panee uusik­si sekä talouden näkymät että geopoli­it­tiset voimasuhteet.

Suomes­sa syn­tynei­den määrä pysyt­teli vuo­den 2000 jäl­keen 60 000:n paikkeil­la, mut­ta kään­tyi lasku­un kymme­nen vuot­ta sit­ten. Viime vuon­na syn­tyi enää 43 320 las­ta.  Täl­lä tahdil­la jokainen sukupolvi olisi ilman maa­han­muut­toa 40 pros­ent­tia edel­listä pienem­pi, eli las­ten­las­ten sukupolvi 36 pros­ent­tia iso­van­hempi­en sukupolves­ta ja niin edelleen.

Syntyvyys romahtanut ympäri maailmaa

Syitä ei kan­na­ta etsiä koti­maas­ta, sil­lä kehi­tys on ollut saman­lainen eri puo­lil­la maail­maa. Las­ten saami­nen on muut­tunut itses­tään­selvyy­destä aidosti päätet­täväk­si asi­ak­si, ja toisaal­ta työelämä ja vapaa-aika ovat muut­tuneet taval­la, johon lapset eivät oikein tun­nu mah­tu­van. Juhana Brotherus puki tämän sanoik­si niin, että las­ten vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on kasvanut.

Mata­la syn­tyvyys kos­kee koko Euroop­paa. Suomeakin mata­lampi syn­tyvyys on Espan­jas­sa, Ital­ias­sa, Puo­las­sa ja Liet­tuas­sa – kaik­ki katolisia mai­ta. Euroop­pa tarvit­see val­tavia siirtolaisvirtoja.

Itä-Aasi­as­sa syn­tyvyys on Euroop­paakin alem­pi. Etelä-Kore­as­sa on läh­es hätäti­la. Sata naista syn­nyt­tää siel­lä vain 34 tyt­töä. Kahdessa sukupolves­sa väk­iluku las­kee kymme­ne­sosaan! Kansakun­ta on katoa­mas­sa, jotkut kore­alaisyri­tyk­set (sic!) houkut­tel­e­vat henkilökun­taansa syn­ny­tystalkoisi­in 68 000 euron palkkiolla.

Kiina luopui yhden lapsen poli­ti­ikas­ta vuon­na 2015. Sen jäl­keen syn­tyvyys maas­sa on kuitenkin jatkanut laskuaan voimallis­es­ti. Kiinan tilas­toi­hin ei voi aina luot­taa, mut­ta niiden mukaan syn­tyvät ikälu­okat ovat maas­sa alle puo­let van­hempi­en­sa ikälu­okas­ta. Kun väki on valmi­ik­si van­haa, Kiinan väk­iluku näyt­täisi jatkos­sa puolit­tuvan run­saas­sa 30 vuodessa. Tämä pudo­tus ei käyn­nisty heti, kos­ka van­hus­ten määrä kas­vaa yhä, mut­ta työikäisen väestön määrä on jo jyrkässä laskus­sa. Geopoli­ti­ikan man­ner­laatat liikkuvat.

Kiinan kiin­teistökri­isiä väkimäärän nopea lasku ei ainakaan helpota. Onhan maas­sa jopa yksi tyhjäk­si jäänyt miljoonakaupunki.

Jopa Japani on tur­vau­tunut työvoiman maa­han­tuon­ti­in. Työn perässä maa­han muut­taa vuosit­tain 300 000 henkeä. Per­het­tä ei tosin saa tuo­da mukanaan.

Suur­ta osaa Afrikas­ta syn­tyvyy­den rom­ah­dus ei näyt­täisi koske­van. Aivan ajan­ta­saista ja luotet­tavaa tietoa ei ole, mut­ta esimerkik­si Nige­ri­as­sa net­tou­u­si­u­tu­mis­luku näyt­täisi vuon­na 2021 ole­van noin 2,5.

Ensin laskevat koululaisten määrät

Suomes­sa viime­vu­osien syn­tyvyy­den lasku näkyy työ­markki­noil­la vas­ta 2030-luvun lop­ul­la. Ensin se iskee koului­hin. Seit­semässä vuodessa perusk­oul­u­lais­ten määrä vähe­nee 80 000 lapsel­la. He ovat jo syntyneet.

Tois­taisek­si syn­tyvyyt­tä Suomes­sa voidaan kor­va­ta maa­han­muu­tol­la. Viime vuo­den net­tomaa­han­muut­to oli ukrainalais­ten ansios­ta jopa 60 000 henkeä, mut­ta hyvin olemme houkutelleet työvoimaa myös Aasi­as­ta. Suomeen tarvi­taan vuosit­tain 40 000 maa­han­muut­ta­jaa eli miljoona maa­han­muut­ta­jaa 25 vuodessa. Tule­vaisu­utemme on joko monikult­tuuri­nen tai köyhä.

Kauanko tuli­joi­ta riit­tää, kun muuallekin pääsee? Kil­pailus­sa korkeasti koulute­tu­ista emme pär­jää, kos­ka näil­lä on varaa vali­ta. Koh­ta kaikil­la on varaa valita.

Putinin harhanäky

Väestömäärät ovat myös geopoli­ti­ikkaa. Putin näyt­tää huo­man­neen Euroopan tyh­jen­e­misessä tilaisuuten­sa. Hän ilmoit­ti äsket­täin, että jokaisen venäläisen naisen tulee syn­nyt­tää vähin­tään kahdek­san las­ta. Krem­lin tiedot­ta­ja Dim­itri Peskovin mukaan maa tarvit­see kas­vavaa väestöä laa­jen­e­miseen­sa. Tavoite on mielipuo­li­nen eikä voi toteu­tua, mut­ta se osoit­taa miten laa­jalle Putinin haaveilee venäläis­ten levit­täy­tyvän. Ukraina on vain ensim­mäi­nen suupala?

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu vähän lyhyem­mässä muo­dos­sa ja toisin otsikoitu­na Talouselämä-lehdessä.