Halpa sähkö mullistaa kaiken

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Suomes­sa ajatelti­in, että uusi­u­tu­va ener­gia on lähin­nä bioen­er­giaa. Bioen­er­giaa pide­tään nyt arve­lut­ta­vana luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta ja kos­ka se kil­pailee pel­toalas­ta ruoan tuotan­non kanssa.  Ennen kaikkea kuitenkin tuuli- ja aurinkoen­er­gia ovat halvem­pia ja niiden tuot­to on monikym­menker­tainen suh­teessa uhrat­tuun maa-alaan. Vapo myy turvesoi­ta aurinkovoimaloiden alustaksi.

Uusi tilanne vaatii ajat­tele­maan kaiken uud­estaan. Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista uusi­u­tu­vaa sähköä tulee tul­vi­mal­la niin, ettei sen säästämiseen ole syytä.

Tuulivoima­hankkei­ta on noin 160 000 megawatin nimel­lis­te­hon ver­ran, tehona siis sata ker­taa Olk­ilu­o­to 3:n ver­ran ja ener­gianakin noin kolmekym­menker­tais­es­ti. Lisäk­si aurinkoen­er­giaa on suun­nit­teil­la tuhan­sia megawat­te­ja, vaik­ka sen osalta investoin­ti­aal­to on vas­ta alkamassa.

Läh­eskään näin paljon tuulivoimaa tuskin tulee, kos­ka se lask­isi sähkön hin­nan nol­laan, eikä investoi­ja saisi raho­jaan takaisin.

Tuuli- ja aurinkoen­er­gian suh­teen Suo­mi on suuren pin­ta-alansa ja har­van asu­tuk­sen­sa vuok­si val­ta­van paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Kes­ki-Euroopan tiheästi asu­tut maat.

Espan­jas­ta on tulos­sa aurinkovoiman suur­maa. Vajaakäyt­töistä maa­ta on siel­lä silmänkan­ta­mat­tomi­in. Lisää maa­ta vapau­tuu Espan­jan maat­aloud­es­ta, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma kuiv­u­us tuhoaa Espan­jan pel­lot ja met­sät. Aurinkoen­er­giaa on Espan­jas­sa saatavil­la ympäri vuo­den, kun se meil­lä on sydän­talvel­la läh­es nollilla.

EU:n ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivis­sä suun­nitel­laan kat­toa maid­en ener­gian kokon­aisku­lu­tuk­selle. Tämä tun­tuu Suomen kannal­ta aivan pöljältä, kos­ka päästötön­tä ener­giaa on yllin kyllin. Olisi järkevää siirtää ener­giaval­taista teol­lisu­ut­ta hal­van sähkön perässä Pohjo­is­mai­hin ja Espan­jaan. Ehkä jotkut tähtäävätkin siihen, että uusi­u­tu­vaa ener­giaa on pakko siirtää käytet­täväk­si Euroopan väkirikkaissa mais­sa eikä tehtai­ta tarvitse siirtää.

Ilmaista ei kannata säästää

Tätä kir­joitet­taes­sa sähkö oli ollut Suomes­sa yöl­lä ilmaista. Jatkos­sa näin tulee käymään usein. Se tuot­taa out­o­ja asioi­ta, sil­lä ilmais­ta­han ei kan­na­ta säästää. Maaläm­pö tuot­taa saman määrän läm­pöä pienem­mästä määrästä sähköä, mut­ta investoin­ti on kallis. Ajoit­tain ilmainen tekee varaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä yhdis­tet­tynä suureen läm­pöakku­un maaläm­pöä edullisem­man. Suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä tämä ei tietenkään onnistu.

Tarkem­min sanoen varaa­va sähköläm­mi­tys tulee edullisem­mak­si vain kansan­taloudel­lis­es­ti. Sähkövero ja mak­su sähkön siir­rosta tekevät maaläm­möstä yhä käyt­täjälle kan­nat­ta­van, mut­ta se edullisu­us perus­tuu veron vält­te­lyyn ja sähköverkon kus­tan­nusten sysäämiseen muiden maksettavaksi.

Sähköverolle ei ole enää järke­viä perustei­ta sähkön tuotan­non muuttues­sa päästöt­tömäk­si. Se on kuitenkin val­ti­olle fiskaalis­es­ti tärkeä, kuten jär­jetön varain­si­ir­toverokin, joten siitä tuskin päästään. Käyt­täy­tymistä se vääristää pahasti.

Mak­sun sähkön siir­rosta pitäisi olla vain sulak­keen koos­ta riip­pu­va kiin­teä vuosi­mak­su, sil­lä johto ei kulu käytet­täessä. Nyt vak­i­tuiset asukkaat tuke­vat kesämökkien sähköyhteyksiä.

Tuuli- ja aurinkosähkö vai­htel­e­vat sään mukaan. Niitä ryhdytään varas­tom­aan vedyn ja vedys­tä valmis­tet­tu­jen sähköpolt­toainei­den muo­toon. Tämä voi jopa kolminker­tais­taa sähkön kulu­tuk­sen Suomes­sa — tai vaik­ka kym­menker­tais­taa, jos Suo­mi ryhtyy voimaperäis­es­ti viemään sähköpolttoaineita.

Olisi hyvä, jos vetyä voitaisi­in tehdä vain sil­loin, kun sähkö on hyvin hal­paa, mut­ta laitok­set ovat kalli­ita ja sik­si niil­lä pitää olla paljon käyt­tö­tun­te­ja. Ne joutu­vat siis käyt­tämään myös kohta­laisen kallista sähköä. Ilmaisen sähkön ongel­maan ne eivät siis ole ratkaisu, mut­ta eivät ne kuin­ka kallista sähköä tahansa voi käyt­tää. Niin­pä vedyn­tuotan­non hin­ta­jous­to tulee leikkaa­maan sel­l­aiset sähkön huip­puhin­nat, joi­ta nähti­in viime syksynä.

Hal­pa akku voi mullis­taa kaiken. Sähkön varas­toin­ti­in käytet­tävän akun ei tarvitse olla kevyt, kun­han se on hal­pa eikä vaa­di harv­inaisia alkuaineita.

Aika ajoin tulee uutisia akkute­knolo­gian läpimur­rosta. Paljon menee suun­nitelmia uusik­si, jos jon­akin päivänä uuti­nen onkin tot­ta, eikä vain rahoit­ta­jille suun­nat­tua markki­noin­tipuhet­ta. Sil­loin sähkö on hal­paa kaikki­na aikoina.

Se olisi huono uuti­nen Olk­ilu­o­to 3:n omistajille.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu hie­man lyhyem­mässä muo­dos­sa kolumn­i­na Talouselämä-lehden nettijulkaisussa.