Markku Mäkijärvi: Koronapeli

HUS:n johta­jaylilääkäri Markku Mäk­i­järvi on julkaissut kir­jana korona-ajan päiväkir­jansa. Min­ulle kir­jan aihe oli vielä kiin­nos­tavampi kuin monille muille, sil­lä olin­han seu­ran­nut Suomen koron­apoli­ti­ikkaa erään­laiselta näköala­paikalta THL:n Koron­aepi­demi­an tor­jun­nan strate­gises­sa asiantun­ti­jaryh­mässä, Kotsa-ryhmässä.

Joskus suun­nit­telin myös omaa kir­jaa Suomen koron­apoli­ti­ikas­ta, lähin­nä kuitenkin siltä kannal­ta, miten käsi­tys asi­as­ta muut­tui mon­een ker­taan. Tiedon karttues­sa ja muuttues­sa järkevät ihmiset muut­ta­vat tietysti myös näke­myk­siään. Ne toiset sit­ten arvostel­e­vat takinkään­täjäk­si. Tässä tapah­tui aika mon­ta kään­net­tä. Se kir­ja olisi kuitenkin min­ulle turhan työläs, joten var­maankin se jää kirjoittamatta.

Mäk­i­jär­ven kir­jas­ta välit­tyi lähin­nä jatku­va kaaos. Sairaalalaitok­sen epi­demia aset­ti aika kohtu­ut­tomaan tilanteeseen, mut­ta hienos­ti siitä selvittiin.

Min­un huomiotani kiin­nit­ti tieto siitä, kuin­ka usein min­is­teri Kiu­ru soit­ti Mäk­i­järvelle ja yrit­ti vaikut­taa ja taisi siinä men­estyäkin, hänen asiantun­ti­jalausun­toi­hin­sa. Minus­ta min­is­teri ei saa noin menetellä.

Koro­nan tor­jun­ta oli melkoista opti­moin­tia, jos­sa piti ottaa huomioon toisaal­ta välit­tömät ter­veysnäköko­h­dat ja toisaal­ta poli­ti­ikan eri­laiset sosi­aaliset taloudel­liset ja välil­liset ter­veysvaiku­tuk­set. Ikäih­mis­ten sulkem­i­nen kotei­hin­sa aivan var­masti heiken­si hei­dän ter­veyt­tään – ellei heiken­tänyt, mik­si sit­ten puhumme ark­ili­ikun­nan puolesta?

Mäk­i­jär­ven kan­ta pain­ot­tui aika voimakkaasti välit­tömien ter­veysvaiku­tusten tor­jun­taan. Se on ymmär­ret­tävää hänen asemassaan.

Lop­pu­sanois­sa hän kuitenkin puo­lusti min­is­ter­iön alais­ten asiantun­ti­jaelin­ten (Lue THL) arvos­tus­ta. Kiu­ru ja THL oli­vat aika usein vas­takkaisil­la kannoilla.

Sil­lä, että kir­ja oli läh­es sel­l­aise­naan päiväkir­jamerk­in­töjä, oli omat hyvät puolen­sa. Olisi ehkä kan­nat­tanut kir­joit­taa päiväkir­jamerk­in­tö­jen poh­jal­ta toimitet­tu kir­ja. Sen olisi sil­loin voin­ut tehdä joku ammat­tikir­joit­ta­ja. Se olisi tehnyt kir­jas­ta luettavamman/kuunneltavamman.

Minä kuitenkin pidin päiväkir­ja­muo­dos­ta., mut­ta kir­jan saamien arvioin­tien perus­teel­la kaik­ki eivät pitäneet.