Markku Mäkijärvi: Koronapeli

HUS:n johta­jaylilääkäri Markku Mäk­i­järvi on julkaissut kir­jana korona-ajan päiväkir­jansa. Min­ulle kir­jan aihe oli vielä kiin­nos­tavampi kuin monille muille, sil­lä olin­han seu­ran­nut Suomen koron­apoli­ti­ikkaa erään­laiselta näköala­paikalta THL:n Koron­aepi­demi­an tor­jun­nan strate­gi­nen asiantun­ti­jaryh­mässä, Kotsa-ryhmässä.

Joskus suun­nit­telin myös omaa kir­jaa Suomen koron­apoli­ti­ikas­ta, lähin­nä kuitenkin siltä kannal­ta, miten käsi­tys asi­as­ta muut­tui mon­een ker­taan. Tiedon karttues­sa ja muuttues­sa järkevät ihmiset muut­ta­vat tietysti myös näke­myk­siään. Ne toiset sit­ten arvostel­e­vat takinkään­täjäk­si. Tässä tapah­tui aika mon­ta kään­net­tä. Se kir­ja olisi kuitenkin min­ulle turhan työläs, joten var­maankin se jää kirjoittamatta.

Mäk­i­jär­ven kir­jas­ta välit­tyi lähin­nä jatku­va kaaos. Sairaalalaitok­sen epi­demia aset­ti aika kohtu­ut­tomaan tilanteeseen, mut­ta hienos­ti siitä selvittiin.

Min­un huomiotani kiin­nit­ti tieto siitä, kuin­ka usein min­is­teri Kiu­ru soit­ti Mäk­i­järvelle ja yrit­ti vaikut­taa ja taisi siinä men­estyäkin, hänen asiantun­ti­jalausun­toi­hin­sa. Minus­ta min­is­teri ei saa noin menetellä.

Koro­nan tor­jun­ta oli melkoista opti­moin­tia, jos­sa piti ottaa huomioon toisaal­ta välit­tömät ter­veysnäköko­h­dat ja toisaal­ta poli­ti­ikan eri­laiset sosi­aaliset taloudel­liset ja välil­liset ter­veysvaiku­tuk­set. Ikäih­mis­ten sulkem­i­nen kotei­hin­sa aivan var­masti heiken­si hei­dän ter­veyt­tään – ellei heiken­tänyt, mik­si sit­ten puhumme ark­ili­ikun­nan puolesta?

Mäk­i­jär­ven kan­ta pain­ot­tui aika voimakkaasti välit­tömien ter­veysvaiku­tusten tor­jun­taan. Se on ymmär­ret­tävää hänen asemassaan.

Lop­pu­sanois­sa hän kuitenkin puo­lusti min­is­ter­iön alais­ten asiantun­ti­jaelin­ten (Lue THL) arvos­tus­ta. Kiu­ru ja THL oli­vat aika usein vas­takkaisil­la kannoilla.

Sil­lä että kir­ja oli läh­es sel­l­aise­naan päiväkir­jamerk­in­töjä, oli omat hyvät puolen­sa. Olisi ehkä kan­nat­tanut kir­joit­taa päiväkir­jamerk­in­tö­jen poh­jal­ta toimitet­tu kir­ja. Sen olisi sil­loin voin­ut tehdä joku ammat­tikir­joit­ta­ja. Se olisi tehnyt kir­jas­ta luettavamman/kuunneltavissa.

Minä kuitenkin pidin päiväkir­ja­muo­dos­ta., mut­ta kir­jan saamien arvion­tien perus­teel­la kaik­ki eivät pitäneet.

19 vastausta artikkeliin “Markku Mäkijärvi: Koronapeli”

  1. Minus­ta Kiu­ru teki paljon muu­takin todel­la kyseenalaista. Hän­hän käytän­nössä julk­isu­udessa maalit­ti nuorisoa syyl­listämäl­lä näitä taudin levit­tämis­es­tä. Kos­ka kyseessä oli kuitenkin jois­sain tapauk­sis­sa tap­pa­va tau­ti, tässä liikut­ti­in minus­ta kansan­ryh­mää vas­taan kiihot­tamisen liepeil­lä. Kiu­rul­la oli ilmeisen suo­ra yhteys Marini­in, jota hän käyt­ti epäröimät­tä. Vaikea sanoa mis­sä määrin farssi­mainen “laki liikku­misen rajoituk­ses­ta” oli Kiu­run käsialaa, kos­ka Marin siitä vas­tu­un otti, mut­ta olen aika var­ma että Kiu­ru on lob­ban­nut sen taustal­la. Tietääk­seni Kiu­ru vaikut­ti vah­vasti myös äly­va­paaseen päätök­seen sulkea Uusi­maa. Sitran rapor­tis­sa­han tätä ratkaisua tosin kiitelti­in kovasti, kos­ka sil­lä tehti­in kansakun­nalle selväk­si, miten vakavas­ta asi­as­ta oli kyse. Aikamoista viestin­tää. Itse ajat­te­len, että poli­isin resursse­ja pitäisi ensisi­jais­es­ti käyt­tää johonkin muuhun. Kiu­ru itse toden­näköis­es­ti ker­toisi kysyt­täessä moti­ivikseen hen­gen ja ter­vey­den suo­jelun, mut­ta onpa voin­ut päätel­lä, että hän on halun­nut toimia eri­tyisen pon­tev­asti myös sik­si, ettei hän­tä jälkikä­teen voisi syyt­tää — siis täysin itsekkäistä syistä.

    1. Markku Mäk­i­järvi oli jo kevääl­lä 2020 ensim­mäisen epi­demia aal­lon aikana tasaval­lan pres­i­dentin ehdot­toman koro­nanyrkin perus­tamisen puolel­la johon päämin­is­teri San­na Marin kyl­lä lupasi pala­ta mut­ta lop­ul­ta koro­nanyrk­ki ei toteu­tunut ja sen tor­jui päämin­is­teri San­na Marin ihan itse. Kyseessä ei olisi ollut tasaval­lan pres­i­dentin johta­ma elin vaan itsenäi­nen elin joka olisi ollut erään­lainen asiantun­ti­ja eli eri hallinnon ja lääketi­eteen ammat­ti­lai­sista joka olisi ehdot­tanut Val­tioneu­vos­tolle toimen­piteitä. Tämä koro­nanyrk­ki näin jälkikä­teen olisi toimin­ut parem­min. Mäk­i­järvi kyl­lä puo­lus­telee Uuden­maan sulkua kevääl­lä ja rav­in­to­la rajoituk­sia 2020 tuos­sa päiväkir­jas­sa kos­ka COVID tapauk­set lask­i­vat jo toukoku­us­sa nopeasti siinä mikä oli esimerkik­si huhtiku­un tilanne eli aivan päin­vas­tainen. Tämä tapah­tui ennen rokot­tei­den tuloa markkinoille

    2. Min­ulle on syn­tynyt sel­l­ainen käsi­tys, että Marinin ja Kiu­run suhde on vähän saman­lainen kuin Man­ner­heimin ja Airon. He eivät aina ole samaa mieltä ja voivat ilmeis­es­ti ottaa yhteen jois­sain asiois­sa kovastikin, mut­ta he myös tarvit­se­vat toisi­aan ja yleis­es­ti tuke­vat toisi­aan. Marin luot­ta­nee siihen, että Kiu­ru pystyy selvit­tämään vaikeitakin asioi­ta ja Kiu­ru taas luot­taa siihen, että Marin hal­lit­see kokon­aisuuk­sia ja on myös eri­no­maisen sopi­va näkyväk­si keu­la­hahmok­si, jon­ka vaikei­den aiko­jen esikun­tapääl­likkönä hänkin pääsee eteen­päin urallaan.

      Tämä on tietenkin vain täm­möistä poli­ti­ikan penkki­urheil­i­jan käsi­tys­tä, joka on syn­tynyt uuti­soin­nin perus­teel­la. Uuti­soin­ti ker­toi, että Marinin noustes­sa puheen­jo­hta­jak­si juuri Kiu­ru oli keskeinen tek­i­jä tukiryh­mässä ja että nämä kak­si lienevät olleet tois­t­en­sa tuke­na jo kauemminkin.

      Esi­in­tymis­ten­sä perus­teel­la Marin­ista on min­ulle muo­dos­tunut kuva poli­itikos­ta, jolle keskimääräistä enem­män riitelevät asi­at, eivät ihmiset . Se tulee ilmi keskusteluis­sa ja väit­te­lyis­sä niis­sä monis­sa pienis­sä kom­menteis­sa, jot­ka eivät koskaan nouse otsikoi­hin. Marin ei koskaan hyökkää vesir­a­jan ala­puolelle, vaan jos hän haas­taa, hän tekee sen asia-argu­mentein. Omi­naisu­us, jota ainakin itse arvostan erit­täin suuresti.

      1. Näinkin se voi olla. Mäk­i­järvi tosin tote­si kir­jas­saan että San­na Marin johti edestä koko vuo­den 2020 aikana Val­tioneu­vos­ton korona­toim­intaa mut­ta vuo­den 2021 lokaku­us­sa kun rokot­teet oli kyl­lä saatu jakelu­un oli Marin päät­tänyt lähteä kah­den roko­tuk­sen jäl­keen ulos baari­in kah­den muun SDP:n kansane­dus­ta­jan kanssa jon­ka aikana Pekka Haav­is­to sai posi­ti­ivisen tulok­sen ja tieto Haav­is­ton tulok­ses­ta ei men­nyt Marinin työpuhe­limeen kos­ka oli uno­hdanut sen koti­in vaik­ka se pitää olla mukana koko ajan ympärivuorokau­den. Tämän jäl­keen alkoi sit­ten kovakin kri­ti­ik­ki siitä että Marin tosin tahat­tomasti mut­ta ase­mansa takia rikkoi sään­töjä joi­ta hän oli itse kehot­tanut kansalaisia nou­dat­ta­maan. Tämän jäl­keen Mäk­i­jär­ven mukaan Marin katosi julk­isu­ud­es­ta ja veto­vas­tuu siir­tyi kokon­aan Kiurulle.Mäkijärvikin tote­si että syys on se että Marin var­jelee omaa imagoaan hyvin tarkkaan. Marin palasi kun­nol­la taas julk­isu­u­teen tam­miku­us­sa 2022 Venäjän nootin jäl­keen ja lop­ul­ta Ukrainan sodan alettua.

      2. Rahul Somani,

        myös baari­in lähtiessään Marin nimeno­maan johti edestä. Hänen johdol­laan rokotet­tu­jen rajoituk­set oli juuri pois­tet­tu ja hän itse pitänyt puheen, jos­sa hän kehot­ti ihmisiä men­emään ja koke­maan. Puheen pidet­tyään hän itse toi­mi juuri niin.

        Puhe­li­men mukana pitämistä ei tietääk­seni ole velvoitet­tu mis­sään, eikä se ole tarpeenkaan, kos­ka tur­vamiehet ovat aina läs­nä kaikkial­la ja hei­dän kaut­taan päämin­is­teri­in saa aina yhtey­den, ellei se muuten onnistu.

        Se, että Val­tioneu­vos­ton kanslial­la oli eri­laiset ohjeet koro­nan suh­teen kuin muul­la maal­la ja että niitä ei muutet­tu samal­la kun rokotet­tu­jen rajoit­teet pois­tet­ti­in, on tietenkin omi­tu­inen episo­di, ja se ain­oa asia, mikä tuos­sa ansait­sisi huo­nio­ta. Tietenkin myös se, jos ei ole selkeitä ohjei­ta, kuin­ka varmis­te­taan tärkeän tiedon men­e­m­i­nen päämin­is­ter­ille, jos se sisältää tietoa, johon on reagoita­va heti.

        Media ja aina valp­paat net­tikir­joit­teli­jat tietenkin alkoi­vat väit­tää Marinin rikkoneen omia määräyk­siään ja parhaansa mukaan ymmär­sivät koko tilanteen niin väärin kuin sen vain voi tahal­laan väärin ymmärtää, kuten he tekevät edelleen aina kun vain tilaisu­us avau­tuu. Uusima­pana esimerkkinä Marinin lapulle raa­pus­ta­ma 3000 euroa vas­tauk­se­na SAK:n ten­tis­sä esitet­tyyn kysymyk­seen reilus­ta alim­mas­ta palka­s­ta kokopäiväiselle kuukausi­palkkaisel­la. Marin itse ensin vas­tusti kysymys­tä pitäen sitä epä­tarkkana ja han­kala vas­ta­ta, mut­ta kir­joit­ti sit­ten Ohisa­lon ja Ander­ssonin tavoin luvun, muut jät­tivät lap­pun­sa tyhjäk­si kokon­aan. Nyt sit­ten media vään­telee otsikoi­ta malli­in, että niistä luke­mal­la luulisi Marinin ehdot­ta­neen sitä min­imi­palkak­si ja jopa luvan­neen niin. Ja tietenkin taas eräät net­tikir­joit­teli­jat, varsinkin ne nimet­tömät, ovat ryn­nän­neet kil­paa ymmärtämään asian juuri noin ja yrit­tävät parhaansa mukaan saa­da muutkin ymmärtämään sen yhtä väärin.

        “Kämykkäko­hus­saan” Marin tör­mäsi siihen täysin absur­di­in tilanteeseen, että hänet tuomit­ti­in julkises­sa keskustelus­sa siitä, että hän johti edestä ja näyt­ti esimerkkiä kuin­ka juuri tehtyjä päätök­siä voi nou­dat­taa. Myös aiem­mas­sa ns aami­aisko­hus­sa Marin oli toimin­ut ohjei­den mukaan ja hänet tuomit­ti­in siitä julk­isu­udessa. Sil­loin hän ehkä ajat­teli sen ole­van vain poikkeus, ei sään­tö, mut­ta syksyisessä kohus­sa hän ymmär­si, että poli­ti­ik­ka on usein myös hyvin likaista. Se ei ole järkiperäistä argu­men­toin­tia yhteis­ten asioiden hoita­mis­es­ta, vaan vähin­täänkin toinen puoli siitä on silkkaa tais­telua val­las­ta mitä kier­outuneim­min harhaan­jo­htamisen keinoin. Toisille puolueille se on sitä enem­män kuin toisille.

        Tietenkin Marin oli näh­nyt vas­taa­va Eduskun­nan keskusteluis­sa ja poli­it­ti­sis­sa kan­nan­otois­sa jo mon­een ker­taan sitä ennenkin, mut­ta hän on itsekin ker­tonut use­assakin haas­tat­telus­sa, myös siinä Veitolan ohjel­mas­sa, sen olleen syvä järky­tys, että samaa venkoilua voidaan ja tehdään hänen per­soo­nansa ja yksi­tyiselämän­sä kohdal­la. Täy­tyy olla melkoi­jen teflon­lu­onne, että vielä sen jäl­keen jatkaisi edestä johtamista. Edes Hal­la-aho ei oikein kestänyt vas­taavia tilantei­ta puolueenkaan johta­jana, ja hän on sen­tään kova­p­in­taisin huip­pupoli­itikko, jon­ka tiedän. Kova­p­in­taisem­piakin on, mut­ta he eivät enää ole riit­tävän vakavasti otet­tavia poli­itikkoina nous­tak­seen asemi­in, jois­sa on edes mah­dol­lista johtaa edestä. Juho Eero­la tai Mau­ri Pel­tokan­gas eivät väl­itä mis­tään palaut­teesta yhtään mitään, mut­ta ei hei­dän esimerkkiään kyl­lä ole edes kahdeskymme­ne­sosa suo­ma­lai­sista valmis seu­raa­maan, vaik­ka tek­i­sivätkin sil­lä ker­taa kaiken ihan oikein.

        Win­ston Churchill aloit­ti erään puheen­sa sanom­al­la, että hän ei pane lainkaan pahak­seen, että hän­tä kut­su­taan han­hek­si, ja hän itse signeerasi kir­jeen­sä vaimolleen pienel­lä saparo­hän­täisen pos­sun kuval­la. Mar­gareth Thatch­er tote­si kuu­luisas­sa rautarou­va-puheessaan, että hän aikoo puo­lus­taa oikeak­si kokemi­aan arvo­ja riip­pumat­ta siitä, miten hänen vas­tus­ta­jansa hän­tä nimittelevät.

        Jos siis joku kut­suu min­ua edel­lä kir­joit­ta­mani perus­teel­la Marinin faniksi, niin siitä vaan. On asioi­ta, joista olen hänen kanssaan myös eri mieltä, kuten on asioista, joista olen myös Osmon kanssa eri mieltä. Niiden takia en koe heitä kumpaakaan eksis­ten­ti­aal­isik­si vihol­lisik­seni enkä halua hyökätä heitä enkä varsinkaan hei­dän per­soon­aansa vas­taan vääris­tel­lyin perustein.

        Jonkun esim uus­natsin kohdal­la voisin niin jos­sain tilanteessa toimi­akin, mut­ta siinäkään se ei vält­tämät­tä olisi pidem­män päälle kovin toimi­va strategia.

        Arvostan sekä Marinia että Osmoa suuresti siitä, että heistä kumpikaan ei har­ras­ta lainkaan henkilöön käyvää hyökkäämistä ja Osmo ei edes asi­a­pe­rusteil­la hyökkää mui­ta puolueitakaan vas­taan (vaik­ka joskus aihet­ta olisikin).

  2. Hyvä Osmo. Sinä kun olet tilas­toti­eteil­i­jä kai koulu­tuk­seltasi ja yleis­es­ti tun­nustet­tu koko kansankun­tamme viisas mies, niin aut­taisitko min­ua ymmärtämään tämän: mikä vaiku­tus koronaroko­tuk­sil­la on ollut?

    Ennen roko­tuk­sia koron­aan kuollei­den medi­aani-ikä oli 84 vuot­ta, nyt se on 85 vuot­ta. Kokon­aiskuolleisu­us on nyt todel­la selvästi kohonnut. 

    Ymmär­rän sen, että kuolin­iän medi­aani pysyy samana, jos kuolleisu­us kas­vaa kaikissa ikälu­okissa yhtä paljon. Jos niin on, niin korona on sit­ten täysin poikkeuk­selli­nen tau­ti. Yleen­sä kaik­ki tau­dit ja sairaudet nimit­täin tap­pa­vat enem­män van­ho­ja ja heikkokun­toisia kuin nuo­ria, luku­unot­ta­mat­ta sel­l­aisia taute­ja, jot­ka jät­tävät niistä selviy­tyneisi­in elinikäisen immu­ni­teetin, jol­loin sel­l­aiset tap­pa­vat eniten lap­sia ja nuo­ria, kun taas van­ho­ja ihmisiä ne tap­pa­vat suh­teessa melko vähän.

    Nykyisen tiedon val­os­sa korona jät­tää erit­täin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin ja ver­tau­tuu siinä joka vuosi kiertävi­in hengityselintauteihin. 

    Lisäk­si tässä on otet­ta­va huomioon, että nimeno­maan juuri Suomes­sa rajoituk­set, jot­ka kuitenkin oli­vat kan­sain­välis­es­ti kat­soen melkoisen lieviä huoli­mat­ta herät­tämästään ainakin täl­lä pal­stal­la mega­lo­maanis­es­ta huu­to­myrskys­tä, lask­i­vat kuolleisu­ut­ta ja hoidon tarvet­ta todel­la merkit­tävästi ja siten voisi olet­taa, että ilman niitä kuollei­den medi­aani-ikä olisi ollut ehkä paljonkin alem­pi kuin se 84 vuot­ta, joka sil­loin rapor­toiti­in. Lievää ylikuolleisu­ut­ta sil­loinkin esi­ityi, joskin eräi­den sairauk­sien osalta kuolleisu­us las­ki aiem­paa pienemmäksi.

    Tähän kaik­keen on ehkä ihan järkevä seli­tys, mut­ta mikä se on?

    1. Roko­tusten vaiku­tuk­ses­ta sai hyvän kuvan vuosi sit­ten, kun epi­demia oli vahvim­mil­laan. En tiedä kuolleisu­ud­es­ta, mut­ta teho­hoitoon jou­tu­mi­nen oli rokot­ta­mat­tomil­la 20 — 30 ker­taa yleisem­pää kuin rokote­tu­il­la, kun muut tek­i­jät, esimerkik­si ikä, vakioidaan.
      Kuollei­den kes­ki-iän nousu ker­too siitä, että rokot­teen teho heikke­nee, kun kuole­ma muutenkin lähe­nee ja immuu­nipuo­lus­tusjär­jestrelmä on liki lakan­nut toim­i­mas­ta. Sitä ei voi sil­loin aktivoi­da rokotteellakaan.

      1. Kiitos hyvästä vas­tauk­ses­ta, Osmo.

        Tässä on monia asioi­ta, jot­ka edelleen mieti­tyt­tävät minua. 

        Koron­aan kuollei­den medi­aani-iän nousu voi ker­toa rokot­teen tehos­ta suo­ja­ta osaa ei niin van­hoista van­hoista ihmi­sistä, mut­ta sama nousu voi tapah­tua myös sik­si, että aluk­si taudin levitessä se tap­paa van­himpi­en joukos­ta niitäkin, jot­ka oli­si­vat kuolleet tau­ti­in myös nuorema­pana, jos oli­si­vat sen saa­neet. Tämä tapah­tuu kaikissa ikälu­okissa, mut­ta kos­ka tap­pavu­ut­ta kuvaa­va käyrä ei ole lin­eaari­nen, vaan pain­ot­tuu voimakkaasti iäkkääm­pään suun­taan, voi myös medi­aani ilmeis­es­ti siir­tyä siihen suun­taan. Riip­puu siitä, miten jyrkästi kuolleisu­us tai vaka­va sairas­tu­mi­nen vai­htelee iän vaiku­tuk­ses­ta. Tähän tietenkin vaikut­taa sekin, miten koron­aan kuolleisu­us varsinkin alle koron­aankuolleisu­u­den medi­aani-iän kor­reloi muiden kuolin­syi­den kanssa, jot­ka ovat siis voineet kar­sia kyseisen medi­aani-iän ylit­tänei­den joukos­ta jo pois ne, jot­ka oli­si­vat kuolleet koron­aan, jos se olisi levin­nyt jo aiemmin.

        Vas­ta kun tau­ti on kiertänyt pidem­pään endeemisenä, varsinkin jos aal­lot tule­vat lyhyin väli­a­join (joka on suh­teessa keskimääräiseen immu­ni­teetin kestoon kyseisssä pop­u­laa­tios­sa, ei ehkä vält­tämät­tä suo­ras­sa suh­teessa), näemme (liki­main jos­sain mielessä, ainakin teo­reet­tis­es­ti) todel­lisen iän mukaisen riskin sairas­tua vakavasti ja kuol­la tau­ti­in. Kor­re­laa­tio uuden kuolin­syyn ja aiem­pi­en välil­lä voi näkyä siten, että kuolleisu­us joi­hinkin aiem­pi­in kuolin­sy­i­hin vähe­nee. Jos uusi tau­ti tap­paa voimakkaasti jo nuorem­pia ja kor­reloi voimakkaasti muiden yleis­ten korkean iän kuolin­syi­den kanssa, voi ei-kor­reloivien kuolin­syi­den suh­teelli­nen osu­us kas­vaa sen takia.

        Mainit­se­masi rokot­teen tehon kohdal­la mie­lenki­in­toinen kysymys on se, kuin­ka paljon rokotet­tuus kor­reloi muiden vakavaan sairas­tu­vu­u­teen vaikut­tavien saman­su­un­tais­ten tek­i­jöi­den kanssa, joi­ta ei ole vakioitu. Esimerkik­si etnisyy­den (perin­nöl­liset tek­i­jät kuten mei­dän lev­eyk­sil­lämme D‑vitamiinitasoja laske­va tum­mai­hoisu­us), asuin­paikan, sosi­aal­isu­u­den, työym­päristön, tiet­ty­jen elin­tapo­jen, aiem­man roko­tus-/tau­ti­his­to­ri­an jne kanssa. Osit­tain läh­es kaik­ki nuo ilmeis­es­ti kor­reloi­vat sosioekonomisen ase­man kanssa, joka yleen­sä käsit­tääk­seni vakioidaan. Tuo kor­reloivu­us on tietenkin aika suo­raan tun­nus­luku yhteiskun­tamme luokka­jakoisu­udelle ja sen perus­tu­miselle etnisyy­delle, jolle luokka­jaoisu­us yleen­säkin voimakkaasti perustuu.

        Huo­mat­tavaa tässä on tietenkin se, että kuolleisu­u­den voimakas nousu ei-rokot­ta­mat­tomas­sakin väestössä ker­too siitä, että maail­man van­hin keino tais­tel­la kulku­taute­ja vas­taan, eli rajoituk­set ja eristämi­nen, suo­jelee elämää ja ter­veyt­tä erit­täin tehokkaasti ja sen avul­la voidaan myös hyvin tehokkaasti saa­da aikaan lau­ma­suo­jaa muis­tut­ta­va suo­ja niille, joi­ta ei voi­da suo­ja­ta mitenkään muuten. Koro­nan tapauk­ses­sa saadun immu­ni­teetin lyhyt kesto aiheut­taa sen, että rokot­teel­la ei per­in­teistä lau­ma­suo­jaa voi saa­da aikaan käytän­nössä juuri lainkaan.

        Muu­ta­mat infek­ti­olääkärit esit­tivät epi­demi­an alus­sa, että korona­toimien muokkaa­mas­ta yhteiskun­nan tilas­ta olisi muo­dos­tunut uusi nor­maal­imme. Niin ei käynyt ja se tarkoit­taa, että yhteiskun­tamme ovat edelleen erit­täin haavoit­tuvia herkästi tart­tuville, suh­teel­lisen vakav­ille tar­tun­tataudeille. Etäk­oulu jäi käytöstä kokon­aan, etä­työt ovat vähen­neet merkit­tävästi, ain­oas­taan koti­inkul­je­tus kaupoista taisi jäädä suurem­mas­sa määrin käyt­töön myös epi­demi­an jäl­keen (joka muuten on ekol­o­gisem­paakin kuin se, että jokainen ajaa itse kaup­paan hake­maan tavaransa). Mei­dän tulisi kuitenkin ylläpitää valmi­ut­ta vähin­tään kaikki­in noi­hin toimi­in esim siten, että kouluis­sa ja työ­paikoil­la (jois­sa se on mah­dol­lista) olisi sään­nöl­lis­es­ti etä­jak­so­ja vaik­ka nor­maali­olois­sa pain­o­tus olisikin voimakkaasti lähi­työsken­telyssä. Hoivakodeis­sa voitaisi­in sään­nöl­lis­es­ti pitää “eristysvi­ikko”, joka nor­maali­olois­sa ajoitet­taisi­in ajanko­htaan, jos­sa kel­lään asukkaal­la ei satu juh­lapäiviä, ja kaik­ki omaisia myöten tietäi­sivät jo kauan etukä­teen, kos­ka se on. Sil­loin voitaisi­in leikkimielis­es­ti oikein panos­taa siihen, miten jär­jestetään ajanku­lua vain talon oman porukan kesken ja pide­tään erit­täin tiivistä yhteyt­tä ilman tapaamista, tai tavat­en hyvin suo­jat­tuna. Kerätä koke­muk­sia ja kehit­tää hom­maa ker­ta ker­ral­ta ja tietenkin levit­tää käytän­töjä vähin­täänkin sään­nöl­lisin sem­i­naarein ja koulutuksin.

        Ihmi­nen nimit­täin oppii parhait­en leikkimäl­lä. Sik­si vira­nomaisetkin jär­jestävät har­joituk­si­aan sään­nöl­lisen jatkuvasti.

        Tietenkin etu­pain­ot­teisu­us kan­sain­välis­es­ti on edelleen kulku­tau­tien tor­jun­nas­sa se tehokkain aseemme ja tässä on taas yksi syy panos­taa kan­sain­väliseen vakau­teen. Vakau­teen pyrkimi­nen tarkoit­taa tietenkin yhteistyön syven­tämistä, mut­ta se voi tarkoit­taa myös län­nen entistä akti­ivisem­paa soti­laal­lista läs­näoloa eri­lai­sis­sa poten­ti­aal­i­sis­sa kri­isip­is­teis­sä, toisaal­ta jois­sain tapauk­sis­sa ehkä jopa sen vähen­tämistä. Afgan­istanis­sa län­nen läs­näo­lo ei lop­ul­takaan paljon aut­tanut, Ukrainas­sa se olisi läh­es var­masti estänyt nykyisen katas­trofin, jol­la on todel­la laa­jat vaiku­tuk­set koko maapallolla.

        Mei­dän tulisi oppia siitä, mitä me näemme ja koemme.

    2. Jos otat huomioon ikä­jakau­man lisäk­si rokot­tau­tu­mis­jakau­man kuolemia selit­tävänä tek­i­jänä, niin vaikeal­ta kuu­losta­va ongel­masi katoaa.

      Lisäk­si kokon­aiskuolleisu­ut­ta ei saa käsitel­lä yksit­täisenä luku­na vaan pitää kat­soa kokon­aiskuolleisu­u­den trendiä. Esimerkik­si Suomes­sa kuolleisu­us on ollut kasvus­sa jo ennen koron­aa (mikä selit­tyy sil­lä, että yhä isom­pi joukko ihmisiä saavut­taa iän, jol­loin kuolleisu­us lisään­tyy voimakkaasti). Jos kuolleisu­ut­ta aiheut­tavia uusia ilmiöitä halu­aa tarkastel­la, niin ensim­mäisen esti­maatin pitää olla, että kokon­aiskuolleisu­us nou­dat­taa val­lit­se­vaa trendiä. Kun tren­di on pois­tet­tu, jäl­jelle jäävää resid­u­aalia voi olla mah­dol­lista selit­tää jol­lakin olo­suhteis­sa tapah­tuneel­la muu­tok­sel­la. Mut­ta sil­loinkaan resid­u­aalia ei saa selit­tää speku­laa­ti­ol­la vaan (ennen datan käsit­te­lyä muo­doste­tu­il­la) hypo­tee­seil­la ja niiden sovit­tamisel­la dataan.

      1. En ole var­ma, kuin­ka eri lähtiessä esite­tyt ylikuolleisu­u­den luvut on las­ket­tu, mut­ta voisi ajatel­la, että rajoi­tusten aikana, jol­loin koron­akuolleisu­us oli hyvin mata­laa, havait­tu lievä ylikuolleisu­us on ollut juuri ikään­tymis­es­tä johtu­van kokon­aiskuolleisu­u­den nou­se­van trendin aikaan saa­maa, ellei sitä siis ole jo huomioitu ylikuolleisu­u­den lukua laskettaessa.

        Itse kat­selin raakaluku­ja Tilas­tokeskuk­selta joskus, totesin eroavaisu­udet ja vai­htelun esim siinä, että vuon­na 2019 kuolleisu­us oli nor­maalia alem­pana ja taas kevääl­lä 2018 melko selvästi kohol­la, mut­ta sen kum­mem­pia tun­nus­luku­ja en laskeskel­lut taulokko­lasken­nal­lani (mitään tilas­to­lasken­tao­hjelmia min­ul­la ei ole, vaik­ka niitäkin kai saisi ilmaisia, eikä ole mitään tilas­toti­eteel­listä koulu­tus­takaan kuin pari aiheen pru­jua yliopis­tos­ta aivan perustei­ta, joka kuu­lui matem­ati­ikan aloi­tuskurssi­in, lähin­nä siis lukios­sa opitun kertausta). 

        Mainit­se­masi nou­se­va tren­di jatkuu ainakin vielä 10 vuot­ta, ellei pidem­päänkin. Senkin jäl­keen kuolleisu­us on pitkään, hyvän matkaa tois­takym­men­tä vuot­ta, hyvin korkealla,vaikkakin hitaasti laskien.

        Hau­taus­toimes­ta on tulos­sa kan­nat­ta­va bisnes ja saat­to­hoitopaikois­sa voi tul­la tungosta.

  3. On äärim­mäisen provosoivaa tois­tu­vasti kuul­la väite että Korona hoidet­ti­in Suomes­sa hyvin. Ihanko oikeasti ihmiset ei löy­dä parannettavaa?

    Tänään Hesaris­sa sai lukea että rokotet­tu­jen ja rokot­ta­mat­tomien kuolleisu­udessa ei ollut ero­ja. Vaik­ka tark­istus­jak­so oli aika lyhyt niin jos tämä on paras tieto mitä meil­lä on niin sehän vetää tehokkaasti maton alta siltä argu­men­til­ta että yhteiskun­tara­joituk­set kan­nat­ti­vat kos­ka se antoi aikaa rokottaa.

    On varsin selvää että etäk­oulus­ta, rokotepas­si­hörhöilystä ja Uuden­maan liikku­mis­ra­joituk­sista oli pelkää hait­taa ja kus­tan­nuk­sia jota tul­laan mak­samaan vielä kauan.

    Suomen ylikuolleisu­us on Ruot­si­akin korkeampi jos tarkastel­laan pan­demi­avuodet. Kaut­ta lin­jan on ne maat jot­ka otti­vat rauhal­lisem­min pär­jän­neet paremmin. 

    Tähän tietysti joku vielä kehtaa argu­men­toi­da että kun Koronoan kuollei­ta on niin ja niin paljon. Ihan kuin sil­lä olisi väliä kuolleelle mihin se kuoli…

    1. Niin outo hil­jaisu­us val­lit­see koro­nan jälkipyykin puolel­la, että sille on vaikea löytää muu­ta seli­tys­tä kuin se, että asia halu­taan painaa vil­laisel­la. Eihän esimerkik­si se, että saati­in aikaa rokot­taa, ole mikään argu­ment­ti, jos rajoi­tus­päätök­siä tehti­in ennen kuin roko­tuk­sista oli mitään varmuutta.

      Juh­la­puheis­sa san­o­taan aina, että julki­nen val­ta tekee päätök­siä tutk­i­tun tiedon perus­teel­la, mut­ta koro­nan kanssa men­ti­in ihan mutul­la ja iltapäiväle­htien pelot­telu­jen muokkaa­man kansalais­mielip­i­teen ehdoilla.

      Mäk­i­järvi ja kump­pan­it ovat nyt myön­täneet, että ei heil­lä ollut kun­nol­lista tietoa, kun ei koko maail­mas­sa sel­l­aista ollut, mut­ta jotain piti ehdot­taa kysyt­täessä, kos­ka asiantun­ti­jan rauhalli­nen ole­mus on kri­i­sis­sä hyväksi.

    2. Jos tavoite on puhua pan­demi­aan ja sen hoitoon liit­tyvästä kuolleisu­ud­es­ta, niin sitä ei saa koskaan tehdä kat­so­ma­l­la yksinker­taista raja-arvoa käyt­täen saatu­ja “ylikuolleisu­us­luku­ja”. Val­lit­se­vat tren­dit pitää pois­taa ensin. Toisin kuin Suomes­sa, Ruot­sis­sa on ollut ennen koron­aa val­lit­se­vana trend­inä merkit­tävä kuolleisu­u­den lasku. Pan­demi­aan tai sen hoitoon liit­tyvä huonos­ti määritel­ty ylikuolleisu­us ei ole sama asia kuin nykykuolleisu­u­den ero edel­lis­ten vuosien kuolleisuuteen.

      Jot­ta keskustelu etenisi edes vähän oikeaan suun­taan, niin pysty­isitkö tekemään vähän ele­men­tääristä data-ana­lyysiä väit­tei­desi perustelemisek­si? Ota Ruotsin ja Suomen päivit­täiset kuolleisu­us­datat. Sijoi­ta kumpaankin dataan koron­aa edeltävää aikaa kuvaa­va suo­ra (jos data on kuvat­tavis­sa suo­ral­la) tai ehkä jokin korkeampiasteinen poly­no­mi, jos tren­di ei sovi suo­ralle. Poista kum­mas­takin datas­ta (myös koro­nan aikaises­ta ja jälkeis­es­tä) esti­moimasi tren­di. Poista päivit­täis­datas­ta karkaus­päivä. Sijoi­ta dataan räpät­ty (wrapped) Cauchy-jakau­ma, jol­la poi­s­tat vuo­de­naikavai­hte­lut. Nyt sin­ul­la on ensim­mäistä ker­taa (jotakuinkin nol­lake­sk­i­nen) data, jota käyt­täen voit analysoi­da yleis­es­tä kuolleisu­us­trendis­tä riip­puma­ton­ta kuolleisu­ut­ta. Olete­taan nyt ana­lyysin helpot­tamisek­si, että vain korona ja sen vas­tus­tus­toimet ovat merkit­täviä kuolleisu­ut­ta muokkaavia ilmiöitä. Laske nyt koron­aan ja sen hoitoon liit­tyvä ylikuolleisu­us. Aloi­ta vuodes­ta 2020 ja ver­taa saa­maasi aikari­ip­pu­vaa ylikuolleisu­us­jakau­maa Ruotsin koron­akuolemien päivit­täis­jakau­maan. Ver­taa samaa vuot­ta Suomen vas­taavaan dataan. Jat­ka vuo­teen 2021 jne. Ker­ro tämän jäl­keen mitä mietit pan­demi­aan ja sen hoitoon liit­tyvästä ylikuolleisuudesta.

    3. MF, kyl­lä pan­demi­an aikana Suomes­sa oli selvästi vähem­män ylikuolleisu­ut­ta Ruot­si­in ver­rat­tuna. Rajoit­tei­den purkamisen jäl­keen Suomes­sa on ollut enem­män ylikuolleisu­ut­ta kuin Ruotsissa.

      Olisi mie­lenki­in­toista tietää, vieläkö rokot­ta­mat­toman ris­ki joutua koro­nan takia teho­hoitoon on tuo Osmon mainit­se­ma 20–30-kertainen ver­rat­tuna rokotet­tuun. Ja miten rokotet­tu ja rokot­tam­a­ton määritellään.

      Rajoit­teemme, jot­ka oli­vat moni­in suuri­in Euroopan mai­hin ver­rat­tuna aika lieviä, rajoit­ti­vat taudin lev­iämistä ja vähen­sivät kuolleisu­ut­ta aivan selvästi. Olisiko sama saavutet­tu vieläkin lievem­min, mut­ta parem­min kohden­ne­tu­in toimin, on hyvä kysymys.

      Kohden­tamiseen tarvi­taan kuitenkin hyvä tilan­neku­va. Sen muo­dostamiseen taas tarvi­taan tehokas tes­taus ja jälji­tys. Sitä puol­ta olisi syytä kehit­tää edelleen sen var­al­ta, että kohtaamme koron­aa vakavam­man kulku­taudin. Työmenetelmis­sä, automaa­tios­sa ja teknisessä kehit­tämisessä voitaisi­in var­masti tehdä asioi­ta nyky­istä paremmin.

      Ehkä tuos­ta pitäisi entistä enem­män tehdä hoitoti­eteis­sä oma osa-alueen­sa ja lähteä tutki­maan ja kehit­tämään sitä hyvin aggressiivisesti.

      Eri­tyisen tärkeitä ovat toimen­piteet rajoil­lamme ja siinä olisi hur­jasti kehitet­tävää. Esim Nor­ja vaikut­ti hoi­ta­neen tämän asian meitä paremmin.

      1. Rajoit­teet oli­vat var­maan lievem­piä kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa ja var­maankin niil­lä saati­in vääjäämät­tömänä odot­tavaa kuole­maa siir­ret­tyä tuon­nem­mak­si. Toisaal­ta THL myön­si omis­sakin arviois­saan jälkikä­teen muis­taak­seni jotakuinkin 9o % nk. altistu­misen perus­teel­la määrä­ty­istä karan­teeneista turhik­si. Erikoisu­ushan oli se, että negati­ivi­nen testi­t­u­los ei vapaut­tanut altistuneek­si määritel­tyä karan­teenista, vaik­ka olisi ollut täysin oiree­ton. Oirei­den vuok­si vapaae­htois­es­ti testi­in hakeu­tunut­ta ei asetet­tu karan­teeni­in. Tämä ker­toi min­un nähdäk­seni eniten siitä, miten luotet­ta­vana testiä lop­pu­jen lopuk­si pidet­ti­in, vaik­ka viral­lis­es­ti strate­giana olikin juuri “tes­taa, jäljitä ja eristä”. Jos­sain vai­heessa ongel­ma havait­ti­in ja kek­si­ti­in nerokas ratkaisu: kun käyt­tää mask­ia, ei ole altistunut eikä tarvitse aset­taa karan­teeni­in. Joka tapauk­ses­sa rajoi­tus­toimet oli­vat ilmeisen tehot­to­mia suh­teessa niiden aiheut­ta­maan hait­taan. Nyt kiinalais­ten touhua pide­tään jär­jet­tömänä, mut­ta sil­loin sitä ihailti­in. Min­un mielestäni korona­toimista puut­tui pitem­män aikavälin näkökul­ma, ei ollut oikein aja­tus­ta siitä, että kuin­ka kauan niiden on tarkoi­tus jatkua eli mitä niil­lä voi saavut­taa pitem­män päälle. On myös mie­lenki­in­toinen kysymys, mis­sä määrin väestörakenne vaikut­ti suh­tau­tu­miseen. Koron­avirushan oli tilas­tol­lis­es­ti vaar­alli­nen eri­tyis­es­ti van­husväestölle. Nyt esimerkik­si vau­voille vaar­alli­nen RS-virus lev­iää, mut­ta ei kukaan ole vaa­ti­mas­sa mitään lock­downe­ja. Suurille ikälu­okille RS-virus kun ei tämän tiedon val­os­sa aiheuta merkit­tävää uhkaa.

  4. Nyt sit­ten ollaan sen edessä jos­sa arvuutel­laan johtuuko yhteiskun­nan yleisen pahoin­voin­nin lisään­tymi­nen koron­akri­i­sista, vai onko taustal­la pidem­pään jatkunut trendi.
    Ryöstöt ovat rajusti lisään­tyneet, kouluis­sa pahoin­voivien nuorien osu­us on lisään­tynyt. Las­ten­suo­jelu on kri­isi­is­sä, koulu on kri­i­sis­sä jne.

    1. Jor­ma, on pelot­ta­va kehi­tys, että niinkin mon­es­sa per­heessä las­ten nor­maali kehi­tys ja arki on niin voimakkaasti riip­pu­vainen ympäristöstä ja jopa yhteiskun­nas­ta. Min­ua järkyt­ti, kun Li Andes­son ja mon­et muutkin ker­toi­vat, että yllät­tävän usea lap­si saa ain­oan lämp­inän ater­ian koulus­sa ja joillekin koulu on kotia tur­val­lisem­pi tila, jos­sa he edes osan vuorokaut­ta voivat olla pelkäämät­tä (ellei heitä sit­ten kiu­s­tat siel­läkin, kuten toisille tapahtuu).

      Tulee mieleen, että per­he­in­sti­tuu­tio­ta tulisi vahvis­taa ja tukea enem­män. Kaiken­laisia per­heitä, etenkin niitä yksin­huolta­jien per­heitä. Tämän puolesta­han nykyi­nen päämin­is­ter­imme on puhunutkin, oman taus­tansakin takia.

      Tule­vaisu­us näyt­tää huolestut­tavalle. Jos Ukrainan kri­isi ei ratkeakaan ja jälleen­rak­en­tamista seu­raa­va voimakas taloudelli­nen nousu ei tulekaan heti huomen­na, ei taloudelli­nen tilanne parane ehkä kovin nopeasti. Jos nyt seu­raa­van hal­li­tuk­sen perus­ta­vat voimakkai­ta leikkauk­sia kan­nat­ta­vat puolueet, kuten näyt­tää, niin mitkä ovat seu­rauk­set? Käsit­tääk­seni karko­tuk­sil­la ei voi ratkaista nuori­son jengiy­tymistä, sil­lä suurin osa ulko­maalais­taus­tai­sis­takin lie­nee Suomes­sa syn­tyneitä Suomen kansalaisia. Ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen taas on täysin teho­ton tie, ellei se tarkoi­ta sitä, että myös alaikäi­nen saadaan pien­estäkin rik­keestä eris­tet­tyä täysin laitok­seen tai kas­va­tuskoti­in ja pidet­tyä siel­lä, kunnes on takuu, että käytös on muut­tunut. Siinäkin vai­h­toe­hdos­sa nuorisorikol­lisu­us ehkä saadaan kuri­in, mut­ta aikuisiäl­lä noista mon­es­ta tulee kuitenkin rikollisia.

      Var­masti julkisel­la sek­to­ril­la on jotain säästet­tävääkin, esimerkik­si niis­sä matkaku­luis­sa ja seinis­sä, mut­ta sel­l­ainen juus­to­höyläl­lä silmit­tömästi jokas paikas­ta vete­ly, jota Iiro Viinasen johdol­la aikoinaan tehti­in ja paljolti teki myös Sip­ilän hal­li­tus, voi olla seu­rauk­sil­taan hirveä. Myös vaiku­tuk­sil­taan kansantalouteen.

      Marinin ja Ander­ssonin korosta­ma lin­ja, että säästö­toimet tulee kohden­taa tarkasti niin, että ne aiheut­ta­vat mah­dol­lisim­man vähän hait­taa, on oikea. Oppos­tion luo­mat mieliku­vat siitä, että val­tion­talous olisi tas­apain­otet­tavis­sa mil­jardilu­okan leikkauksin ja samaan aikaan jopa vero­ja alen­ta­mal­la, on täysin vas­tu­u­ton­ta pop­ulis­mia, johon ei odot­taisi usko­van kenenkään sel­l­aisen, joka ei enää usko joulupukkiinkaan. 

      Vaikut­taa kuitenkin sille juuri nyt, että 24% kansas­tamme uskoo mit­tavien säästö­jen ole­van mah­dol­lisia, joten olisi kyl­lä paikallaan kysyä heiltä myös hei­dän kan­taansa joulupukki­in. Ihan vain johdon­mukaisu­u­den vuoksi.

  5. Jos tulee sota, niin soti­laat hoita­vat asi­aa ylipää­likön johdol­la ja min­is­ter­it eivät kävele yli.
    Vas­taavasti pitää olla jos tulee pan­demia tai vaka­va talouskriisi.

  6. Poli­ti­ikan eron näkee Kiu­run ja Lin­denin välil­lä. Kun Lin­den alkoi nou­dat­ta­maan THL:n omaperäisiä lin­jauk­sia “ei kiiret­tä” kuolleisu­us nousi.
    THL:n omaperäisyys oli eril­lisko­rona, joka oli ihan eri­lainen kuin CDC.n, WHO:n tai ECDC:n lin­ja. Syytä ei ker­rot­tu. Ehkä tääl­lä ei oltu ihan omin käsin tutkittu?

    Täl­lä men­ti­in. Uut­ta oli vain, että perustelui­ta ja läpinäkyvyyt­tä päätök­si­in tarvi­taan enemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *