Mikä Helsingin keskustaa näivettää?

Helsin­gin Sanomis­sa oli tänään aukea­ma Helsin­gin keskus­tan näivet­tymis­es­tä. Kun tilanne on muut­tunut huonom­mak­si muu­ta­mas­sa vuodessa, on kat­sot­ta­va, mikä on muuttunut.

Pitkäaikaisia, hitai­ta muu­tok­sia ovat olleet:

• Keskus­tan ulkop­uolelle on raken­net­tu kaup­pakeskuk­sia, joiden ostovoima syö tietysti keskus­tan kaup­po­jen myyn­tiä. Se ei tapah­du välit­tömästi kaup­pakeskuk­sen valmistues­sa, kos­ka käyt­täy­tymisen muu­tos vie aikansa.
• Kansalais­ten, eri­tyis­es­ti kaupunki­lais­ten kulu­tusko­ris­sa palve­lut ja ajan­vi­et­to ovat vie­neet tilaa tavaran kuluttamiselta.
• Net­tikaup­pa syr­jäyt­tää voimal­la fyy­sistä kaup­paa erikoiskau­pan alal­la. Itse ostin juuri verkos­ta juus­toraas­ti­men, kos­ka sel­l­aista ei ollut löy­tynyt kaupasta.

Nopei­ta muu­tok­sia viime vuosi­na ovat olleet

• Tur­is­min lop­pumi­nen Venäjältä ja Aasiasta.
• Etätöi­den yleistymi­nen, minkä seu­rauk­se­na keskus­ta toimis­tois­sa on päivit­täin huo­mat­tavasti vähem­män väkeä.
• HSL on nos­tanut lyhyi­den keskus­tan sisäis­ten matko­jen hin­to­ja merkit­tävästi pois­ta­mal­la ratikkalipun. Parin pysäkkivälin matkas­ta 2,80 euroa puhu­mat­takaan 3,10 eurosta on kohtuuttomasti.

Sen sijaan auton käyt­tö ei ole vaikeu­tunut. Pikem­minkin se on helpot­tunut, kun keskus­taan suun­tau­tunut liikenne on vähen­tynyt. Niin­pä muu­tos keskus­tan houkut­tele­vu­udessa ei voi johtua muu­tok­ses­ta autoilun ase­mas­sa, kos­ka siinä ei ole tapah­tunut mitään muutosta.

Sil­loin kun kaik­ki oli Helsin­gin keskus­tan osalta vielä hyvin, keskus­tan kaup­po­jen ja palvelu­jen myyn­nistä alle kuudes­osa meni autol­la keskus­taan tulleille.

Jokin luk­sus­tuot­tei­ta Espal­la myyvä sanoi, etteivät hänen asi­akkaansa tule metrol­la. Kuu­losti siltä, että hänen kan­nat­taisi siirtää liik­keen­sä Jum­boon. Mut­ta ei oikeasti kan­nat­taisi, sil­lä vaik­ka asi­akkaat eivät tulleet metrol­la, joukkoli­iken­teel­lä he tuli­vat: Alle­grol­la Pietarista ja reit­tikoneil­la Aasi­as­ta. Nämä asi­akkaat ovat nyt jääneet pois ja se on iso suo­nenisku keskus­tan kaupoille ja koko Helsingille.

Eikä vain kaupoille vaan myös esimerkik­si rav­in­toloille ja tietysti hotelleille. Mon­et min­un käyt­tämäni vähän aidom­mat kiinalaiset rav­in­to­lat ovat lopet­ta­neet, kos­ka kiinalaisia tur­is­te­ja ei enää ole.

Autoilijat korvaamaan turisteja?

Vaik­ka autoil­i­joiden kohtelu ei ole muu­tos­ta aiheut­tanut, pitäisikö keskus­taa elvyt­tää houkut­tele­mal­la sinne autoil­i­joi­ta niin, että autoil­i­jat kor­vaisi­vat etätöitä tekevät ja menete­tyt turistit?

Ei ole mikään itse­tarkoi­tus, että sel­l­aiset asi­akkaat, jot­ka maail­mankat­so­muk­sen­sa, asuin­paikkansa tai ostok­sen­sa takia käyt­tävät autoa, tek­i­sivät ostok­sen­sa nimeno­maa autolle han­kalas­sa keskus­tas­sa sen sijaan, että asioisi­vat jos­sain seudun automar­ketis­sa. Meil­lä ei ole kun­nal­lista arvon­lisäveroa. Automar­keteil­la on suh­teelli­nen etu autoile­vi­in asi­akkaisi­in. Keskus­tan suh­teelli­nen etu on aivan muis­sa asiois­sa ja siihen etu­un kan­nat­taa keskittyä.

Jos keskus­taa paran­net­taisi­in autoil­i­joiden kannal­ta, sen vetovoima autot­tomi­in asi­akkaisi­in heikkenisi merkittävästi.

Tilan lisäämi­nen autolle keskus­tas­sa edel­lyt­täisi tilan ottamista pois jalankulk­i­joil­ta. Muual­ta sitä ei ole juuri otet­tavis­sa. Jalka­käytävien kaven­t­a­mi­nen pysäköin­ti­ti­lan lisäämisek­si ei var­masti lisäisi keskus­tan vetovoimaa.

Kaup­paka­marin Pia Pakari­nen sanoi, että jalankulk­i­jat mah­tu­vat kyl­lä kulke­maan Espal­la. Tämä voi tietysti olla myös toimit­ta­jan tulk­in­ta Pakarisen sanomis­es­ta. Ei riitä, että jalankulk­i­jat juuri ja juuri mah­tu­vat jalka­käytäville.  Kysymys on viihtyisyydestä.

Pohjois-Espal­la on merkit­tävä poten­ti­aali keskus­tan elin­voimaisu­u­den kannal­ta. Hel­poin­ta olisi pois­taa pysäköin­tipaikat Espal­ta. Näin voitaisi­in lev­en­tää jalka­käytäviä par­il­la metril­lä. Rav­in­toloiden terassi­na Espa tuo var­masti enem­män euro­ja kuin sama tila kah­den auton pysäköintipaikkana.

Suurem­paa mene­tys­tä nuo pysäköin­tipaikat eivät aiheut­taisi. Kukaan ei voi lähteä asioille Espalle aiko­muk­se­naan pysäköidä kau­pan oven eteen. Pysäköin­tipaik­ka on tuskin vapaana. Jos noista noin 50 autopaikas­ta halut­taisi mak­sim­i­hyö­ty kaupoille, pysäköin­ti­mak­su pitäisi moninkertaistaa.

Jos käytte men­estyneis­sä Helsin­gin kokoi­sis­sa tai sitä suurem­mis­sa kaupungeis­sa maail­mal­la, löy­dätte tuskin merkit­tävässä määrin kadun­var­sipysäköin­tiä. Pysäköin­ti on keskitet­ty pysäköin­ti­laitok­si­in. Niin on myös Helsin­gin keskus­tas­sa, eikä nois­sa laitok­sis­sa ole pulaa paikoista. Kadun­var­sipysäköin­ti keskus­tas­sa on arvokkaan katu­ti­lan haaskausta.

Keskustan vuokratasosta erimielisyyttä

Eri­tyisen surke­as­sa kun­nos­sa on Alek­si, jol­la on paljon tyhjää liiketi­laa. Se ei tarkoi­ta, että Alek­si olisi jotenkin huono paik­ka kaupoille. Se ei vain ole suh­teessa niin hyvä kuin se oli ennen.

Jos Aleksin myymälätilo­jen vuokra­sopimuk­set huu­tokau­pat­taisi­in, kaik­ki meni­sivät kau­pak­si vuokral­la, joka on suurem­pi kuin vaikka­pa Itäkeskuk­ses­sa. Liiketilo­jen omis­ta­jat eivät kuitenkaan suos­tu alen­ta­maan vuokraa niin paljon, että tilat täyttyisivät.

Joko vuokranan­ta­jien on vain vaikea hyväksyä tosi­a­sioi­ta tai sit­ten he ovat eri mieltä tulev­as­ta vuokrata­sos­ta. Kos­ka en pidä vuokranan­ta­jia tyh­minä, luulen, että kyse on jälkim­mäis­es­tä. Jos kuvit­telee, että Aleksin heikko tilanne on tilapäistä, ei kan­na­ta nyt vuokra­ta sitä pitkäaikaisel­la sopimuk­sel­la, kos­ka vuokrata­so voi myöhem­min nous­ta. Vuokralaisen taas ei kan­na­ta suos­tua lyhy­taikaiseen sopimuk­seen, kos­ka uuden liik­keen avaami­nen on kallis investointi.

Joskus vielä löy­tyy vuokrata­so, jol­la kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat. Sil­loin tilat taas täyt­tyvät. Uudet vuokralaiset voivat kuitenkin olla kovin eri­laisia kuin van­hat. Halo­nen tuskin palaa keskustaan

Skuutit otettava huomioon kaupunkitilan jakamisessa

Kun HSL on näköjään päät­tänyt tar­if­fipoli­ti­ikallaan vetäy­tyä keskus­tan sisäis­es­tä liiken­teestä, skuu­tit tule­vat haukkana apa­jille. Ne ovat hie­man kiusal­lisia, kos­ka niitä ei ole otet­tu huomioon katu­ti­lan jakamises­sa. Tähän joudu­taan palaamaan.

Kaavoittajankin pitäisi hyväksyä tosiasiat

Keskus­tan rooli on muut­tumas­sa. Siel­lä ei etätöi­den takia tarvi­ta enää yhtä paljon toimis­toti­laa eikä siel­lä tarvi­ta kaup­pakeskusten ja verkkokau­pan takia entistä määrää liiketilaa.

Asun­not keskus­tas­sa sen sijaan menevät yhä kau­pak­si huip­puhin­noin. Keskus­taan ja sen tun­tu­maan kan­nat­taa kaavoit­taa lisää asun­to­ja samal­la, kun hake­muk­si­in toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asun­noik­si pitäisi suh­tau­tua paljon nyky­istä suopeammin.

Keskus­tas­sa asu­vat ovat myös keskus­tan kaup­po­jen varmimpia asiakkaita.

Lisäk­si keskus­taa – ja Kallio­ta – kan­nat­taa vahvis­taa vapaa-ajan­vi­et­topaikana. Urbaane­ja palvelu­ja, kult­tuuria ja miel­lyt­tävää kaupunki­ti­laa. Sik­si käve­lykeskus­taa kan­nat­taa laajentaa.

Esi­tys Keskuskadun kat­tamis­es­ta on mie­lenki­in­toinen. Olen ilah­tunut, että kaup­paka­marikin lop­ul­ta hyväksyy, että autot on häädet­ty Keskuskadulta.

Elit­is­tisille erikoiskaupoille on myös yhä kysyn­tää. Mut­ta sel­l­aiset liik­keet, jot­ka sopi­vat parem­min Sel­l­oon ja Jum­boon, voi hyvin päästää sinne.

Kyl­lä ne tur­is­tit vielä palaavat.