Mikä Helsingin keskustaa näivettää?

73 vastausta artikkeliin “Mikä Helsingin keskustaa näivettää?”

1. Eri­no­mainen kir­joi­tus! Ain­oas­taan kadun­var­si­paikoista olen hitusen eri mieltä. Samaa mieltä, että niiden hin­ta tulisi olla merkit­tävästi kalli­impi jol­loin ne oli­si­vat toden­näköisem­min luk­sus­li­ikkei­den asi­akkaiden käytössä.

   Mut­ta isom­pi ongel­ma on asukaspysäköin­nin sään­nöt. Kan­takaupungis­sa asukas- ja yri­tyspysäköin­tipaikat kyl­lä kil­pail­e­vat suo­raan liikkei­den asi­aka­s­paikko­jen kanssa.

   Ja on ole­mas­sa hyvin käve­ly- ja pyöräi­lymyön­teinen kaupun­ki jos­sa on paljon kadun­var­si­paikoi­tus­ta. Se on Kööpenhamina.

   Vastaa

2. Jos ratikkalipun muu­ta­man euron hin­nan nousu on mukana keskus­tan näivet­tymis­tek­i­jöi­den lis­tas­sa, pitää myös maini­ta kaupun­gin taan­noinen päätös iltapysäköin­nin maksullisuudesta.

   Aiem­min keskus­tas­sa pysäköin­ti oli mak­sullista noin klo 9–17, nykyään 9–21. Vaikut­taa esimerkik­si, jos tulee autol­la keskus­taan eloku­vi­in, lisähin­taa tulee 4€/h.

   Julk­isil­la tietysti pääsee, mut­ta use­aan paikkaan on iltaisin melko har­vat vuorovälit.

   Vastaa

   1. Julk­isil­la pääsee… juna jät­tää ties minne. Helsin­gin julki­nen liikenne tuke­htuu näperte­lyyn (sis uudet katu­ti­laa tuhoa­vat junare­itit) ja itsetyytyväisyyteen. 

      Senaat­in­tori on syr­jäseu­tua sen kannal­ta, samoin Olympialai­turin alue. Ei työ­matkallakaan poike­ta ohi­men­nen kaup­pa­to­ril­la ja sit­ten kul­je­ta steis­sille junaan jos­sain varikon (seiso­vien juna­parien) taakse

      Vastaa

3. Hyviä huomioi­ta.

   Kaup­paka­marin jut­tua lueskel­lessani mietin, onko keskustalle ole­mas­sa jotain ”ihan­ne­vuot­ta”, johon täy­ty­isi pyrk­iä palaamaan? 

   Tutk­i­jan kotikaupungi­nosa koki melkoisen muu­tok­sen 2010-luvul­la. Vuosikymme­nen alkupuolel­la palve­lu­tar­jon­ta vaik­ka Iso-Roban var­rel­la oli varsin hyvä. Yksi ker­ral­laan paikallisia palvelleet piz­za­paikat muut­tui­v­at fine din­ing ‑rav­in­toloik­si tai tur­is­te­ja houkut­tele­viksi erikois­li­ikkeik­si. Korona pysäyt­ti Rööperin lop­ullisen trans­for­maa­tion ”Helsin­ki Design District”:ksi.

   Elin­voiman näkökul­mas­ta tur­is­te­ja varten suun­nitel­tu palvelu­rakenne ei ole kaupungille opti­maa­li­nen. Asukkaan näkökul­mas­ta päivit­täis­palve­lut voivat olla heikko­ja, vaik­ka saunatuot­tei­ta, Rolex­e­ja ja 100€ mais­telu­menu­ja löy­ty­isikin kivi­jalas­ta. Liiketilo­jen omis­ta­jat toki ovat tyytyväisiä. 

   Tun­nus­tan haikail­e­vani vielä kaukaisem­paan aikaan, 90-luvun keskus­taan. Kat­ta­van palvelu­va­likoiman lisäk­si tuol­loin oli tavanomaista, että valko- ja sinikaulustyötäkin tehti­in keskus­tan toimis­tois­sa eikä kehätei­den busi­ness parkeis­sa. Ehkä ympäristöti­etoisu­u­den lisään­tyessä ja etä­työn myötä neliöi­den vähen­tyessä yri­tyk­setkin ymmärtävät keskus­tan arvon saavutet­ta­vana toimistosijaintina?

   Vastaa

4. Autoilun hin­ta on kyl­lä nous­sut tarkastelu­aikana. Muun muas­sa polt­toaineen (etenkin diesel), vaku­u­tusten ja renkaiden hin­nat ovat kohon­neet reip­paasti viime vuo­den aikana ja nousseet nopeam­min kuin koti­talouk­sien tulot. Läh­es kaik­ki liikenne on vähen­tynyt vuodessa: joukkoli­ikenne, yksi­ty­isautoilu ja tavaraliikenne.

   Vastaa

5. Itse nos­taisin mainit­se­masi venäläis- ja aasialais­tur­istien katoamisen yhdek­si merkit­täväk­si syyk­si. He tuli­vat vuo­den ympäri, aasialai­sista osa läpikulku­matkalla, mut­ta venäläiset tax-free ostosten ja lyhyen väli­matkan takia ja heitä tuli paljon. Län­si­tur­is­te­ja tulee vain kesäisin Helsinki­in, muina aikoina ei kaupun­ki tar­joa mitään pait­si kalli­ita hintoja.

   Myös korona ja etä­työt ja se että toimis­toih­miset eivät ole palan­neet lähi­työhön ja toimis­to­jen hajasi­joit­ta­mi­nen on iskenyt. 

   Ei Helsin­gin kan­takaupun­gin kau­pat ja rav­in­to­lat elä pelkästään lähi­a­sukkaiden ostovoimal­la, muual­ta pitää tul­la sakkia tai kau­pat joutu­vat lopettamaan. 

   Itse olen peräänku­u­lut­tanut etelä-pohjois­su­un­taista metroa. Eteläpään päätease­man pitäisi olla niin etelässä kuin Punavuores­sa tai Kaartinkaupungis­sa. Eteläisessä kan­takaupungis­sa on paljon nähtävyyk­siä, hyviä rav­in­toloi­ta ja jär­jestetään iso­ja yleisö­ta­pah­tu­mia, on uimaran­to­ja ja saun­abaare­ja mut­ta yhtey­det julk­isil­la on parin bus­si- ja ratikkalin­jan varassa.
   Sik­si Espoos­ta ja Van­taal­ta tule­vat halu­a­vat tul­la autol­la kos­ka he eivät halua änkeä ahtaisi­in bus­sei­hin ja raitio­vaunui­hin jos menevät Esplana­dia etelämmäs.

   Vastaa

6. Jos nykytrendin mukaan tekee moni­paikkatyösken­te­lyä, joi­ta moni suurem­pi työ­nan­ta­ja suosii, kos­ka voivat vähen­tää toimis­totilo­jaan, niin keskus­taan ei kan­na­ta käytän­nössä men­nä julk­isil­la liiken­nevä­lineil­läkään töi­hin, kos­ka muu­ta­man ker­ran viikos­sa jos liikkuu näil­lä välineil­lä, niin lip­pu­jen hin­nat tule­vat liian kalli­ik­si. Mielum­min sit­ten kan­nat­taa olla kokon­aan etätöis­sä, tai käy­dä vain ker­ran viikos­sa toimis­tol­la, tai muu­ta­man ker­ran kuukaudessa. Näin kun use­ampi tekee, niin jo on keskus­ta aika hiljainen. 

   Kivi­jalka­kaup­po­jen määrä vähe­nee entis­es­tään, kun ei ole asi­akkaitakaan. Ere­hdyin esimään tuotet­ta keskus­tas­ta, siinä oli aikamoinen hom­ma, olisi pitänyt suo­si­ol­la etsiä verkkokaupoista ensin ja hyvis­sä ajoin. Sil­lä pääsee niin paljon helpommalla.

   Vastaa

7. Pitäisikö tuolle Höselin touhulle lait­taa jonkin­lainen stop­pi ennen kuin keskus­ta on näivetet­ty ihan hengiltä ja ratikkali­ikenne lakkaute­taan? Nelosel­la oli 20 vuot­ta sit­ten 40 000 matkus­ta­jaa vuorokaudessa. Höseli lie­nee hävit­tänyt niistä jo puo­let, eikä lop­pua näy.

   Vastaa

   1. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa eniten painet­ta on reuna-alueil­la asu­vien lipun­hin­nan alen­tamiseen kos­ka matkus­tu­sai­ka on sieltä keskus­taan tai jopa muualle HSL aluet­ta. HSL hal­li­tuk­sen paikka­jaot ovat Helsin­ki vetoisia mut­ta Espoo ja Van­taa voisi­vat kyl­lä kaupunkeina pain­os­taa enem­män rahal­lis­es­ti HSL:n kun­tao­suuk­sia mut­ta se on val­tu­us­ton päätös lop­ul­ta tukeeko se HSL:ää vai. Nyt tilanne on muut­tunut koro­nan jäl­keen siten että lähiöi­hin on tul­lut uusia rav­in­toloi­ta ja mui­ta kau­pal­lisia tar­jon­taa joi­ta aiem­min haet­ti­in keskus­tas­ta joten liiku­mi­nen keskus­taan päin on vähen­tynyt. Omas­ta lähiöstä saa ne palve­lut mitä keskusas­ta aiem­min sai ainoastaan.

      Vastaa

   2. Olisiko­han munkkiniemeläis­ten, meilahte­lais­ten ja töölöläis­ten ikä­jakau­man muu­tok­set aiheut­tanut matkus­ta­jakadon nelosen ratikassa?

      Vastaa

8. Kun HSL on näköjään päät­tänyt tar­if­fipoli­ti­ikallaan vetäy­tyä keskus­tan sisäis­es­tä liiken­teestä, skuu­tit tule­vat haukkana apajille. 

   Onko tässä taustal­la päätös nos­taa lipun­hin­to­ja? Miten näet sen taustal­la olleen logi­ikan (jos ei nyt nos­te­ta, pitää leika­ta vuoro­ja vuosien päästä)?

   Vastaa

   1. HSL tasasi lipun­hin­to­ja pitkien ja lyhyi­den matko­jen välil­lä. Pitk­iä matko­ja sub­ven­toidaan entistä enem­män ja lyhy­il­lä matkoil­la tehdään voittoa.

      Vastaa

9. Siitä on pian 10 vuot­ta, kun kir­joitin mei­dän lopet­ta­van iltakäyn­nit keskus­tas­sa. Siihen aikaan kul­jet­ti­in kaupun­gin läpi pari­na iltana viikos­sa, pysäköi­ti­in auto kaup­pa­hallin tyhjälle parkkialueelle, käyti­in jos­sain syömässä tai ostok­sil­la. Tuli mak­sulli­nen iltapysäköin­ti, men­ti­in suo­raan kotiin.
   Asumisku­viot muut­tui­v­at ja keskus­ta olikin lähel­lä. Sit­ten kallis­tu­i­v­at lyhyen­matkan liput, tuli pan­demia ja paet­ti­in mökille. Vielä ei olla palat­tu julkisen liiken­teen käyttäjäksi. 

   PS. Muis­tan kun kir­joitit, kuin­ka mah­dot­tomaan paikkaan kaup­pakeskus Kaari raken­netaan — ei tule men­estymään. Kuinkas kävikään? Siel­lä tuli täl­lä viikol­lakin käy­tyä mökille lähtiessä.

   Vastaa

10. Ain­oa syy 2020-luvul­la käy­dä keskus­tas­sa on fir­man pikkujoulut. 

    Keskus­ta ei ole menet­tänyt veto­vaimaansa, mut­ta vetovoimaa on nykyään muual­lakin. Pakonopeus (ja vuorokau­den tun­nit) ei riitä että pää­sisi esim. Ison Ome­nan läpi Helsinki­in asioille. Har­mit­taa­han se las­ten sivistyk­sen kannal­ta, kun eivät pääse tutus­tu­maan kesku­taan kuin mereltä käsin, mut­ta kaipa ne sit­ten 2030-luvul­la teekkar­i­fuk­seina ehtivät aikansa keskus­tas­sa sekoilla.

    His­to­ri­al­lis­es­ti autol­la pääsem­i­nen kuu­lostaa merk­i­tyk­set­tömältä — kaikki­han keskus­taan meni suo­ral­la bus­sil­la 90-luvun Espoos­ta. Autoilun merk­i­tys toki kas­vaa, kun HSL heiken­tää palvelua minkä pystyy. Autoilun lisään­tyessä keskus­tan metelita­so nousee entis­es­tään ja viihtyvyys las­kee. Ei ole voittajia.
    Ei riitä 2020-luvun pul­lamössöe­spoolaisel­la kär­siväl­lisyys matkus­taa vai­h­dol­la Kamp­pi­in eteenkin kun se vai­h­to tapah­tu­isi Tapiolassa/Matinkylässä/Lippulaivassa.

    Vastaa

    1. Etelä-Espoos­sa on muuhun Espooseen ver­rat­tuna liian hyvät palvelut.
       Kes­ki-ja pohjois­espoolaisille Helsin­gin keskus­ta on yhä se oikea keskusta.
       Sel­l­os­sa käyn­ti on kuin syöt­täisi ter­vaa kurkusta.

       Helsin­gin keskus­tas­sa on se hyvä puoli että siel­lä ei juokse lap­siper­heitä jatku­vasti, saa kulkea rauhas­sa. Ei ole myöskään niin palo­jn häiriköiviä teini­jenge­jä, pait­si Kamp­is­sa ja päärautatiease­mal­la. Tätä kan­nat­taisi käyt­tää kil­pailutek­i­jänä vaik­ka jotkut nou­se­vat takajaloilleen.

       Vastaa

       1. Kes­ki-ja Pohjois-Espoos­sa on heikom­mat palve­lut kos­ka aluei­ta ei raken­net­tu samal­la taval­la kuten on tehty Etelä-Espoos­sa. Vain tiivil­lä alueel­la tulee yksi­ty­isiä palvelui­ta. Kau­ni­ais­ten keskus­ta on uud­is­tuk­sen jäl­keen onnis­tunut muodon­muu­tos ja kyl­lä sinne voi keskiespoolainen men­nä viet­tämään aikaan jos ei Sel­lo enään houkut­tele tai jos Tapi­o­laan on turhan­pitkä mat­ka. Tapi­olan uusi muodon­muu­tos on parem­pi kuin ei mikään siihen mikä Tapi­o­la voisi olla pahimil­laan eli ulkoil­ma museo eli saman­lainen kuin jonkun Lati­nalaisen Amerikan suurkaupun­gin van­hakeskus­ta. Lep­pä­vaaras­sa on myös teini­jenge­jä mut­ta keskitet­ty Sel­l­oon. Matinkylässä teini­jen­git ovat keskitet­ty Ison Ome­nan alueel­la ja Espoon­lahdessa Lip­pu­laivan alueelle. Ain­oa paik­ka jos­sa ei ole teini­jenge­jä on Tapi­olan Ainoa.

    2. Pääkaupunkiseudulle tulee autol­la ihmisiä kehi­tyskun­nista (Nur­mi­järvi, Sipoo, Tuusu­la ja Por­voo) jos­sa ei ole julk­ista liiken­net­tä kuin harvakseen,Espoosta tai Van­taal­ta tul­laan pääasi­as­sa julk­sil­la joko junal­la, bus­sil­la tai metrol­la. Jouluku­un alus­ta pääsee metrol­la suo­raan Kiven­lahdes­ta asti Keskus­taan on se helpom­paa kuin vai­h­taa Matinkylässä tai Tapi­o­las­sa. Bus­sikuste­ja ei aina sido aikataulut vaik­ka näin pitäisi olla HSL aikataulun mukaises­ti. Metroa sitoo aikataulu tiukem­min kos­ka seu­raa­va metron on päästävä lähtemään myös lyhel­lä aikavälillä.

       Vastaa

11. Kuten sanoit, lip­pu­jen­hin­nat tule­vat ole­maan kohtu­ut­toman korkeat(12,40 kahdelta yhdel­lä visi­it­il­lä). Meil­lä ja var­maan monel­la muul­lakin se tarkoit­taa lisään­tyvää oman autoa käyttöä.

    Onko ihan mah­do­ton­ta luo­da yhden vyöhyk­keen edullista(1,80€) ker­tal­ip­pua? Se pitäisi olla tasaver­taisu­u­den vuok­si kaikil­la alueil­la, kos­ka samal­la taval­la­han ihmiset kulke­vat lyhy­itä matko­ja B- ja C‑vyöhykkeilläkin.

    Vastaa

    1. Yksi vai­h­toe­hto on se että C vyöhy­keebn alue e inte­groidaan B vyöhy­keelle ja D‑vyöhykeestä tehdään C‑vyöhyke joten lipun­hin­ta olisi sama AB vyöhy­keel­lä kuin se on nyt. Keskustelu eri lip­putyypeistä (opiske­li­ja, eläkeläi­nen, las­ten­vaunut) on toinen keskustelu.

       Vastaa

    2. Autoa, jos sel­l­ainen on han­kit­tu, kan­nat­taa ja pitää käyt­tää, kos­ka muu olisi teho­ton­ta pääo­man käyt­töä. Kos­ka järkevään talouden­pitoon kuu­luu laskea kus­tan­nuk­sia, niin matkus­tusku­lui­hin pitää lisätä julkisen liiken­teen lipun hin­ta ja sub­ven­tio (50 %), auton kiin­tei­den kus­tan­nusten lisäksi.

       Vastaa

12. Olen asunut pääkaupunkiseudul­la vuodes­ta 1972, ja sitä ennen opiske­li­jana n 5 vuotta.

    Mikä on muuttunut?

    Soin­in­vaara on oike­as­sa sanoes­saan, että Helsin­gin keskus­tan kui­h­tu­mi­nen ei ole autoil­i­joista kiin­ni. Lisää auto­ja ei tuo lisää asi­akkai­ta keskus­taan. Vähem­män auto­ja ei vie asi­akkai­ta keskustasta.

    Ennen kävimme (kun asuin Tapi­o­las­sa ja Soukus­sa) keskus­tas­sa lähin­nä näistä syistä: eloku­vateat­ter­it, Stokkan mon­et osas­tot, kapakat ja tietysti jos­sain määrin kulttuuritilaisuudet.

    Tänään Osmon viit­taa­mas­sa Hesarin jutus­sa muuan keskus­tan jalankulk­i­ja sanoo: ”Ihmiset menevät autoil­la kauheisi­in kaup­pakeskuk­si­in ympäri kaupunkia.”

    Tuo on mon­en keskus­taro­man­tikon asenne. Mut­ta mitä kauheaa kaup­pakeskuk­sis­sa on? Mitä kauheaa on ajaa autol­la niihin?

    Ei mitään. Kaup­pakeskuk­sis­sa on vilka­s­ta, jopa eloku­vateat­tere­i­ta, kohtu­ullisia rav­in­toloi­ta, kahviloi­ta jois­sa voi istuskel­la ja kat­sel­la ohikulk­i­joi­ta, ja tietysti kaik­ki ne kau­pat jot­ka ennen löysi vain keskus­tas­ta, enem­mänkin monipuolisia kaup­po­ja. Kun pysäköin­ti on ilmaista, mik­si lähtisi eloku­vi­in keskus­taan? Ei mitään syytä. Ilmeis­es­ti rav­in­to­lakult­tuuri kesäteras­sei­neen on elävää myös lähiöis­sä, toisin kuin aikaisemmin.

    Keskus­ta voi tul­la eläväk­si vain, niin kuin Osmo sanoo, lisäämäl­lä siel­lä asu­tus­ta ja saa­mal­la kadon­neet tur­is­tit takaisin. 

    Usein ver­rataan autot­to­mia keskus­to­ja Pari­i­sis­sa tai muis­sa isois­sa tur­is­tikaupungeis­sa Hesaan. Ver­taus ontuu, kos­ka Pari­i­sis­sa, Madridis­sa, Barcelonas­sa, Roomas­sa jne on niin val­tavasti tur­is­te­ja, jot­ka tule­vat sinne lentokoneil­la eikä autoil­la ja sik­si tarvi­taan palvelu­ja, kuten rav­in­toloi­ta — ja ne elävät.

    Kun koron­avuodet patis­ti­vat kaupunki­laiset ulkoile­maan Nuuk­sios­sa ja sem­moi­sis­sa paikois­sa, minä lopetin ruuhkamet­sis­sä liikku­misen ja ryhdyin kävelemään Helsingis­sä, joten uudet “keskustalähiöt” Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa ovat tulleet hyvin tutuik­si, jopa muu­tamia terasse­jakin niissä. 

    Jos tai kun tur­is­tit palaa­vat Helsinki­in, ehkä pääkaupunkiseudul­ta suo­ma­laisetkin saa­pu­vat taas vilkkaaseen keskustaan.

    Vastaa

    1. Tuo pitää aivan paikkansa. Ne uudet kaup­pakeskuk­set lähiöis­sä palvel­e­vat parem­min kuin kan­takaupun­gin kau­pat kos­ka ne sijait­se­vat toisi­aan lähel­lä ja nykyään pääsee kyl­lä esim Isos­ta Ome­nas­ta, Sel­l­osta, Ain­oas­ta ja Lip­pu­laivas­ta bus­sil­la ja metrol­la (jouluku­us­sa Lip­pu­laivas­ta) mihin suun­taan tahansa. Ei tarvitse men­nä autol­la pelkästään. Toki autol­la. Lip­pu­laivas­sa on esim teras­sir­av­in­toloi­ta jot­ka palvel­e­vat keväl­lä. Eihän Suomes­sa sääolo­suhtei­den takia voi istua syysku­us­sa pitkään teras­sil­la kun mit­tari on +12 mut­ta Roomas­sa, Pari­i­sis­sa ja Barcelonas­sa on vielä lokaku­us­sa +20 -+25 C .Suo­mi voisi houkutel­la tur­is­te­ja muual­takin esim Pohjois-Amerikas­ta ja Lähi-idästä mut­ta kun Pietari­in ei pääse enään niin Helsin­ki menet­tää siinä mah­dol­lisuuten­sa kos­ka laivaris­teilyt jotk alka­vat esim Ham­purista päät­tyy yleen­sä Pietari­in ja palaa takaisin . Nyt tämä port­ti on kiin­ni ja pysyy toden­näköis­es­ti seu­raa­vat 30 vuotta.

       Vastaa

13. Keskus­tan hiljen­e­m­i­nen ei ole ongel­ma, mihin tulisi eri­tyis­es­ti panos­taa. Kaupunkike­hi­tyk­sen tarpeet ovat lähiöis­sä ja olenkin ehdot­tanut, että kaupung­in­ta­lo voitaisi­in per­spek­ti­ivi­harhan kor­jaamisek­si siirtää Malmille, siel­lähän on tar­jol­la tyy­likäs lentoasemarakennuskin.

    En mal­ta olla muis­tut­ta­mat­ta ehdo­tuk­ses­tani leika­ta kaupun­ki Töölön­lah­den kohdal­ta Hes­pe­ri­ankatu­ja myöten poik­ki siten, että kan­takaupun­ki siir­retään kult­tuuriseen kohtu­un­sa Neva­joen suulle. Tämä sik­sikin, että Tam­pereel­la menee hyvin, kos­ka siel­lä kat­so­taan remokraat­tis­es­ti toisia silmi­in samal­ta tasalta, kun taas Helsin­gin säätyläiskaupun­gin nousukkaat kol­man­nes­sa polves­sa fla­neer­aa­vat Espal­la odot­taen arvon­sa mukaista arvos­tus­ta. Tsaari­naikaiset käytän­teet onnek­si ovat jo sadas­sa vuodessa karise­mas­sa muual­ta kuin kaupun­gin hallinnosta.

    Keskus­tan tulisi erikois­tua val­tion­hallinnon, kult­tuurin ja Yliopis­ton keskus­tak­si, minne sijoitet­taisi­in mak­si­maa­li­nen määrä opiske­li­ja-asun­to­ja. Nuoriso­laisit­tain täl­löin syn­ty­isi “pöhinää”. Toimis­toti­lat ja kau­pat löytävät kauem­paa logis­tis­es­ti järkeväm­mät ratkaisut. Vain pankki­ir­ili­ik­keet tarvit­se­vat kyynär­sauvak­seen keskus­tan arvoki­in­teistö­jen facevaliditeettia.

    Sel­l­aiset hen­gen jät­tiläiset kuten Eliel Saari­nen ja Alvar Aal­to näkivät omil­la silmil­lään keskus­tan ahtau­den ja pyrkivät siirtämään ehdo­tuk­sil­laan pain­opis­tet­tä, joka kuitenkin pitkään on lob­bau­tunut Foru­min, Stock­man­nin ja Sanomat­alon Bermu­dan kolmioon.

    Olen ehkä väli­aikaises­ti van­taalainen ja tässä aivan naa­puris­sa on Tyt­tökum­mus­sa run­saasti korkeata­soisia työ­paikko­ja pääosin ulko­maalai­somis­tei­sis­sa fir­moissa, jot­ka osaa­vat laskea sijain­ti­hyö­tyn­sä ilman paikallista myopi­aa. Tääl­läkin on lähili­ikku­matarpei­ta parin kilo­metrin päässä ole­vaan Myyr­mä­keen, mis­sä monipuolis­es­ti liikkeitä ja Hus­lab, sinne junalip­pu mak­saa sen kolmisen euroa kuten keskus­tas­sakin lyhy­il­lä matkoil­la. Puolestani julki­nen liikenne voisi olla melkein ilmais­takin Tallinnan tapaan mut­ta ei keskus­taa saa suosia.

    Vas­tustin aikoinaan Kru­unuvuoren­sil­taa kos­ka en hyväksy aja­tus­ta, että helsinkiläisen ensisi­jainen tarve on päästä keskus­taan. Päin­vas­toin Itä-Helsin­gin merikaupun­gin kehit­tämi­nen olisi mielekkääm­pää kuin alueen rooli keskus­taan syöt­tävän metron liityn­tälin­jo­jen viuhkan päätepis­teinä. Kru­unuvuoren­sil­lan kat­sot­ti­in mak­sa­van itse itsen­sä kohoav­ina ton­tin­hin­toina. Lie­nee syytä vah­tia, ettei sen kus­tan­nus­ta per­itä HSL:n lip­pu­jen infrakus­tan­nusten kiin­tiöstä vaan sil­lan kus­tan­nus­riskin tulee kohdis­tua suo­raan kaupungille.

    Muutin Helsinki­in 1970-luvul­la, jol­loin Pietarinkat­uli­ike oli voimis­saan pyrkien pitämään puodit ja liik­keet hengis­sä. Eipä onnis­tunut. Maail­ma muut­tuu ja muu­tok­sen vas­tus­t­a­mi­nen yhteisin varoin vaatii kun­non peruste­lut. Helsin­gin keskus­ta on ollut tukos­sa muuten pait­si arkkite­htipi­irus­tuk­sis­sa joten on vain eduk­si, jos se väl­je­nee toim­into­jen siir­tyessä muuanne. Ei tarvi­ta uusia tun­nelei­ta autoille eikä palvelu­ja kulut­ta­jille, elleivät he niitä itse ylläpidä.

    Vastaa

14. Eikö keskus­ta ole nimeno­maan paik­ka palveluille ja ajan­vi­et­teelle, miten ihmis­ten kulu­tus­tot­tumusten muu­tos niihin näivet­tää keskustaa?

    Vastaa

    1. Eikö keskus­ta ole nimeno­maan paik­ka palveluille ja ajan­vi­et­teelle, miten ihmis­ten kulu­tus­tot­tumusten muu­tos niihin näivet­tää keskustaa? 

       Hyvä kysymys. Riip­puu siitä miten elin­voimaa mitataan ja Hesarin jutus­sa sitä mitat­ti­in kau­pan myynnillä.

       Vastaa

       1. Kyl­lä jen­giväki­val­taa oli 1950-luvul­la mut­ta ne oli­vat paikallisia jenge­jä ja puukko ja viina oli tuol­loin kiis­tan ongel­ma ja kiis­tan ratkaisi­ja mut­ta nyt kovat huumeet ovat tulleet kuvioi­hin ja ne levin­neet koko maa­han. Myös tuliaseet on myös uusi ongel­ma ja lait­tomas­ta tuliaseen hal­lus­sapi­dos­ta saa sakot mut­ta ei joudu vanki­laan. Myös jen­git ovat kan­sain­välisen rikol­lisu­u­den kanssa yhtey­dessä toisin kuin 1950-luvulla.Suomen kansalaiset oli yhdessä vai­heessa vielä 1980-luvulle asti Pohjo­is­maid­en rikos­ti­las­tois­sa suurin yksit­täi­nen huumei­den välit­täjä ryh­mä kunnes 1990-luvul­la Venäjän ja Itä-Euroopan maid­en kansalaiset otti­vat tämän hal­tu­un­sa ja ovat sen jatka­neet. Tilanne on siis toinen kos­ka verkos­tot ovat globaalit ei enään vain Pohjoismaat.

15. O.S:“Nettikauppa syr­jäyt­tää voimalla ”
    “Keskus­tan ulkop­uolelle on raken­net­tu kauppakeskuksia”
    Siinä keskeisim­mät syyt.

    “Etätöi­den yleistymi­nen, minkä seu­rauk­se­na keskus­ta toimis­tois­sa on päivit­täin huo­mat­tavasti vähem­män väkeä.” 

    Tämä kansanosa kulut­taa pääosin vain lounas­ruoka­palvelui­ta ja töi­den jäl­keen he menevät pel­tomar­ket­tien ostosparati­i­sei­hin viihtymään perheineen.

    Soin­in­vaaran arkkivi­holli­nen yksi­ty­isautoilu ei ole muu­tok­sen syy vaan sen seu­raus. Autol­la pääsee helpom­min ostoskeskuk­si­in ja saa rah­dat­tua ison ostosmäärän koti­in. Julk­isil­la se on paljon tehottomampaa.

    Vaik­ka keskus­ta olisi viihty­isämpi, niin se ei yksin tuo asi­akkaista takaisin. Olisi olta­va palvelui­ta mitä kuluttaa.

    Yhtä asia ei Soin­in­vaarakaan uskalla sanoa. Pääsyylli­nen tähän rom­ah­duk­seen on SAK/ eli­itin puolueet, demar­it ja kokkar­it vihrei­den avus­ta­mana. Työstä on Suomes­sa tehty liian kallista , joten se on siir­tynyt hal­patyövoiman mai­hin ja verkkokau­pan piiriin.

    Eli­itin puolueet ovat aja­neet keskit­tymisen suurimpi­in kaupunkei­hin, jois­sa elämi­nen on liian kallista. Keski­t­u­loinenkin on jo limiteillä.

    Vastaa

    1. “Tämä kansanosa kulut­taa pääosin vain lounas­ruoka­palvelui­ta ja töi­den jäl­keen he menevät pel­tomar­ket­tien ostosparati­i­sei­hin viihtymään perheineen”

       Ei se nyt ihan noin mene. Helsingis­sä ja naa­purikaupungeis­sa asuu paljon sel­l­aisia joil­la ei ole per­het­tä tai pieniä lap­sia enää ja keskus­ta oli elävä ennen koron­a­pand­demi­aa, joka lait­toi rav­in­to­lat ym kiin­ni ja etätöi­den yleistymi­nen ja Tin­der hoiti lop­ut. Tur­is­tit jot­ka tuli ennen Venäjältä ja Kiinas­ta eivät enää tule, toisaal­ta ei heitä hirveästi tule ikävä, mut­ta kaupoille he oli­vat tärkeitä.

       Vastaa

    2. Kaupungis­tu­misen his­to­ria on kyl­lä paljon van­hempi kuin poli­it­tis­ten puoluei­den. Syyt löy­tyvät muual­ta kuin puoluepolitiikasta.

       Vastaa

    3. Ei eli­it­ti ketään sinne keskus­taan aja, vaan ihmis­ten omat toiveet ja halut. Hin­ta taas määräy­tyy vapail­la markki­noil­la mak­sukyvyn ja ‑halun + tar­jon­nan leikkaus­pis­teessä. Keskus­tas­sa asum­i­nen on kallista, kos­ka niin moni halu­aa sinne.

       Syy mik­si niin moni joutuu tukeu­tu­maan yksi­ty­isautoon lähiöis­sä on se, että he eivät mah­du keskus­taan epäon­nis­tuneen kaavoituk­sen takia. Paljon nyky­istä use­ampi halu­aisi kyl­lä muut­taa kort­te­likaupunki­in, mut­ta kun kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to + kaupung­in­val­tu­us­to + museovi­ras­to kieltävät muut­ta­mas­ta pitämäl­lä raken­nuskan­nan mata­lana kaavoil­la + suo­jele­mal­la van­ho­ja matalia rakennuksia.

       “Eli­it­ti” lähin­nä tekee kaikken­sa, jot­ta raken­nus­li­ik­keet eivät voisi rak­en­taa sitä mitä markki­nakysyn­tä selkeästi kaipaa.

       Vastaa

    4. Eemil se taloudelli­nen toim­inta joka on siir­tynyt hal­patyövoiman mai­hin on kyl­lä yleisen palkkata­son nousun syy ei niinkään alhais­ten palkko­jen syy. Olet oike­as­sa siinä että tietyt alat ovat yli­hin­noitel­tu­ja Suomes­sa mut­ta hal­patuotan­non siir­tymi­nen takaisin kehi­tys­maista ei ole näköopiirissä.Kiinastakin siir­tyy nytkin hal­patuotan­toa mui­hin Aasian mai­hin jopa Afrikkaan asti mut­ta ei takaisin länsimaihin.

       Vastaa

    5. Eemil syyt­tämäl­lä joitain ihmeel­listä eli­it­tipuoluei­ta (jota en kyl­lä tun­nista) keskit­tymis­es­tä on kyl­lä sin­un tyylil­läsi aina se sama viesti eli vika on jos­sain toises­sa puolueessa mut­ta uno­h­dat että Keskus­ta on ollut koko 2000-luvun kuudessa eri hal­li­tuk­ses­sa Kokoomuk­sen kanss­sa (Van­hanen II, Kivinie­mi ja Sip­ilä) sekä demarei­den kanssa 4 eri hal­li­tuk­ses­sa (Jäät­teen­mä­ki, Van­hanen I ja Rinne/Marinin hal­li­tus) jon­ka aikana vaa­likau­den jäl­keen seu­raavis­sa vaaleis­sa Keskus­ta on saanut rökäle­tap­pi­on ja syy on ollut puolueen jäsen­ten kri­ti­ik­ki siitä että Keskus­tan johto (Sip­ilä tai Van­hanen tai nyt Saarikko) ajoi keskit­tymis­poli­ti­ikkaa suurimpi­in kaupunkei­hin Kokoomuk­sen tai SDP:n kanssa. Myös Vihreät ovat olleet Keskus­tan kanssa apupuolueena samas­sa hal­li­tuk­ses­sa (Van­hanen II, Kivinie­mi, Rinne/Marin). Voitko Eemil joskus kat­soa edes rehellis­es­ti peili­in (kuten tasaval­lan pres­i­dent­ti Niin­istö kehot­ti Putinia kat­so­maan peili­in Suomen Nato pros­essin aikana) ja myön­tää ne tosi­asi­at että Keskus­ta on myös ollut niis­sä hal­li­tuk­sis­sa jos­sa keskit­tymis­poli­ti­ikkaa suurimpi­in kaupunkei­hin on toteutet­tu ihan hal­li­tuk­sen ohjel­man mukaisesti?Keskusta voi syytää ihan itseään seu­raavien kevään vaalien murskat­ap­pios­ta kun se on ollut apupuolue SDP:lle.Tasapuolisesti myös Vihreät voivat syyt­tää itseään siitä että se on ollut apupuolue sekä SDP:lle ja että Keskustalle. Hyvä esimerk­ki oli jo puheen­jo­hta­ja Saarikon kiusalli­nen het­ki Keskus­tan puoluekok­ouk­ses­sa Lappeen­ran­nas­sa se että hänen vas­tae­hdokas oli 76- vuo­tias Paa­vo Väyry­nen ker­too siitä että Keskus­tan nykyjo­hto ei voi entiselle keis­ar­ille mitään kuin sietää hän­tä kuten ei voi Yhdys­val­tain repub­likaan­it entisille keis­ar­ille (Don­ald Trumpille) mitään vaik­ka osit­tainen vaal­i­tap­pio oli hänenkin syytä kos­ka osal­lis­tui näi­hinkin väli­vaalei­hin omil­la tem­pauk­sil­laan. Mut­ta ei näkäjään näitä kah­ta Trumpia tai Väyrys­tä voi näköjään erot­taa puolueesta vaik­ka rikko­vatkin puolueen perussään­töjä ja poikkea­vat huo­mat­tavasti puolueen ulkopoli­ti­ikan lin­jas­ta kos­ka puolueen etu tulee ensin niin kauan kuin nämä kak­si kun­nia­puheen­jo­hta­jaa ovat piik­ki lihas­sa vaik­ka vaal­i­tap­pi­ot oli hei­dänkin aikana totisen tot­ta mut­ta siitä heitä ei uskalleta syyt­tää kos­ka se on liian raskas­ta myön­tää että hyvinkin pitkään nykyiset puolueen puheen­jo­hta­jat tuki näitä kah­ta aina lop­pu­un asti kun he oli­vat mukana pelis­sä vaik­ka kär­sivätkin hei­dän johdol­la murskat­ap­pi­on lopus­sa . Mut­ta mikä onkaan Keskus­tan tai Repub­likaanien syy tap­pille se on ne muut eli­it­tipuolueet tai vaalivilp­pi. Ei muuta

       Vastaa

       1. ” Keskus­ta on myös ollut niis­sä hal­li­tuk­sis­sa jos­sa keskit­tymis­poli­ti­ikkaa suurimpi­in kaupunkei­hin on toteutet­tu ihan hal­li­tuk­sen ohjel­man mukaisesti”

          Jos Keskus­ta ei olisi ollut mukana , niin maakun­nis­sa olisi saanut lait­taa laput luukulle jo ajat sit­ten. Ilman keskus­tan järkipoli­ti­ik­ka kaik­ki olisi jo ajat sit­ten keskitet­ty suurimpi­in kaupunkeihin.

          Täl­läkin hal­li­tuskaudel­la ympäristöpoli­ti­ik­ka olisi ajanut maat­alous­tuotan­non ulko­maille ja Suomeen olisi jäänyt muu­ta­ma suur­tila. Per­he­p­oli­ti­ikas­sa keskus­tan ansiot ovat vas­taansanomat­to­mia. Vihreät oli­si­vat kieltäneet turve­po­h­jais­ten pel­to­jen vil­je­lyn. Juuri näiltä pel­loil­ta on saatu asial­liset sadot kah­den viimekesän kuumuu­denkin kurimuksessa.

          Kokoomus suosit­taa veronalen­nuk­sia rikkaille ja demar­it velan­oton avoin­ta piikkiä. Demarien mielestä val­tion vero­tu­lot voivat mielu­usti ylit­tää val­tion menot. 

          Tässä menos­sa keskus­ta on ain­oa jär­jen ääni. Taisi Soin­in­vaara maini­ta keskus­tan ole­van hesalais­ten puolel­la junail­lessaan kaupun­gin johdon yllä­tyk­sek­si ja tilaa­mat­ta Sipoon alueli­itok­sen Helsinki­in. Vai miten se menikään ?

          Somani:“eliittipuolueita (jota en kyl­lä tun­nista) keskittymisestä”

          Eipä tietenkään tun­nista, kos­ka elää tässä punav­i­her­iäisessä kuplassa.

       2. Eemil: “Jos Keskus­ta ei olisi ollut mukana , niin maakun­nis­sa olisi saanut lait­taa laput luukulle jo ajat sit­ten. Ilman keskus­tan järkipoli­ti­ik­ka kaik­ki olisi jo ajat sit­ten keskitet­ty suurimpi­in kaupunkeihin.”

          En nyt ihan usko tuo­hon. Ruot­sis­sa on maaseu­tu ihan voimis­saan vaik­ka sikäläi­nen keskus­ta on aika pieni puolue ja useim­miten pois­sa hal­li­tuk­sista. Ruot­sis­sa demar­it on se puolue joka on rak­en­tanut tulo­jen­si­ir­tomekanis­mit syr­jäseu­tu­jen tukemiseksi.

    6. Eemil, jopa Keskus­tan omat
       nykyiset kansane­dus­ta­jat ovat sanoneet että oli virhe men­nä tähän vaseem­mis­to­hal­li­tuk­seen vaal­i­tap­pi­on jäl­keen. Nyt täl­lä het­kel­lä Keskus­tan kan­na­tus on 10%. Keskus­ta on vai­h­tanut kak­si ker­taa 3 vuo­den aikana puheen­jo­hta­jaa. Keskus­tan nykyisen puheen­jo­hta­jan haas­toi kesäl­lä Keskus­tan van­ha isän­tä jon­ka Krem­liä tuke­vat ulkopoli­ti­it­tiset mielip­i­teet ovat toden­näköis­es­ti syy myös siihen että kan­na­tus tip­pui alle 10%. Ainakin näin sanoi Keskus­tan suuri poi­ka Lapista siis Mikko Kärnä joka pyrkii eduskun­taan Helsin­gin vaalipiiristä. 

       Keskus­tan puheen­jo­hta­ja voi kiit­tää pelkästään San­na Marinia siitä että se on tukenut Keskus­taa niin tak­sono­mi­as­sa kuin ennal­lis­tamises­sa ohi vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton. Unohkaako Eemil sen että val­tio­varain­min­is­ter­iön salkku on Keskus­tan puheen­jo­hta­jal­la joka on ajanut Suomen julkisen talouden perika­toon? Eemil suosit­te­len lämpimästi tutus­tu­maan mitkä hal­li­tus­po­h­jat Suomes­sa on ollut läh­es koko 2000-luvun. Keskus­tan johdol­la on jatket­tu tätä keskit­tämistä konkreet­tis­es­ti niis­sä hal­li­tuk­sis­sa jos­sa Keskus­ta on ollut mukana; Van­hasen I ja II, Kivinie­mi, Sip­ilä ja nyt Rinne/Marin . Ain­oa poikkeus oli Kataisen/Stubbin hal­li­tus jos­sa Keskus­ta ei ollut mukana. 

       Eemilille tiedok­si etten ole nykyisen hal­li­tus­puoluei­den jäsen mut­ta en äänestä edes punav­ihreää vai­h­toe­htoa vaan siv­i­tyk­sel­listä por­var­il­lista vai­h­toe­htoa jon­ka kanssa Keskus­ta on ollut myös kahdessa hal­li­tuk­ses­sa mukana päämin­is­teri puolueena. Tämä vai­h­toe­hto meni pois kun Keskus­ta päät­ti men­nä vaseem­mis­to­hal­li­tuk­seen velka­r­al­li vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­man takaa­jak­si yhdessä vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton sekaan. Syytä vain Eemil sit­ten ensi vuon­na oppo­si­tio­ta tai mui­ta hal­li­tus­puoluei­ta Keskus­tan rökäle­tap­pios­ta. Älä kuitenkaan mene Don­ald Trumpin lin­jalle vih­jaile­maan vaalivilpistä. Tämän neu­von annan sin­ulle vielä tähän loppuun

       Vastaa

       1. Keskus­ta halu­aa kaataa hal­li­tuk­sen saame­laiskäräjälakia vas­tus­ta­mal­la, ja on valmis myymään sielun­sa kokoomuk­selle ja perus­suo­ma­laisille jot­ta pää­sevät seu­raavaan hal­li­tuk­sen mukaan apupuolueek­si. Mihinkään muuhun he eivät pysty.

       2. R.S:“Unohkaako Eemil sen että val­tio­varain­min­is­ter­iön salkku on Keskus­tan puheen­jo­hta­jal­la joka on ajanut Suomen julkisen talouden perikatoon?”

          Anni­ka Saarikko on siis ajanut Suomen perika­toon. Rahul voisi näil­lä pro­pa­gan­danäytöil­lä pes­tau­tua Putinin , Lavrovin ja Shoi­gun joukkoi­hin. Rekryä sisään, niin menisi heit­tämäl­lä läpi.Hallituksessa siis kaik­ki muut vas­tus­ta­vat velan­ot­toa, mut­ta Saarikko jyrää lisäve­lan ottoon.

          Sil­fver­berg:” Ruot­sis­sa on maaseu­tu ihan voimis­saan vaik­ka sikäläi­nen keskus­ta on aika pieni puolue ja useim­miten pois­sa hal­li­tuk­sista. Ruot­sis­sa demar­it on se puolue joka on rak­en­tanut tulo­jen­si­ir­tomekanis­mit syr­jäseu­tu­jen tukemiseksi.”

          Maaseu­tu voi olla hyvässä hapes­sa Etelä- ja Kes­ki-Ruot­sis­sa, mut­ta pohjoinen kärvis­telee pakkasen puolel­la . Jopa siinä määrin, että pohjoisen puo­lus­t­a­mi­nen on jätet­ty heikolle kan­timelle. Taitaa nyt tul­la muu­tos Natoon liit­tymisen seu­rauk­se­na. Ruot­sis­sa on ilmeis­es­ti meitä parem­min tun­nustet­tu maakun­nista kaupunkei­hin tule­va rahavirta. 

          Näinköhän tulee uuden hal­li­tuk­semme kokkar­it ja demar­it aja­maan koko Suomen hyv­in­voin­tia ? Eppäilen­pä vahvasti.

       3. Eemil: “Maaseu­tu voi olla hyvässä hapes­sa Etelä- ja Kes­ki-Ruot­sis­sa, mut­ta pohjoinen kärvis­telee pakkasen puolel­la . Jopa siinä määrin, että pohjoisen puo­lus­t­a­mi­nen on jätet­ty heikolle kan­timelle. Taitaa nyt tul­la muu­tos Natoon liit­tymisen seu­rauk­se­na. Ruot­sis­sa on ilmeis­es­ti meitä parem­min tun­nustet­tu maakun­nista kaupunkei­hin tule­va rahavirta. ”

          Mun mielestän i Ruot­sis­sa on alue­poli­ti­ik­ka hoidet­tu fik­susti. Väki on alka­nut muut­taa pois pohjois­es­ta etelään jo teol­lis­tu­misen alet­tua 150 vuot­ta sit­ten, eikä pohjoises­sa muutenkaan ole asunut kovin paljon ihmisiä koskaan. Teol­lisu­us on antanut parem­man elan­non kuin riu­tu­va maat­alous paikois­sa mis­sä ei mikään kas­va ja sik­si maat­alous toimii etelässä, ja niin se voisi toimia Suomessakin.
          Siel­lä pohjoises­sa on iso­ja kaivos- ja teol­lisu­uskeskuk­sia, voimalaitok­sia ja met­siä, matkailua ja saame­laisetkin mah­tu­vat elämään rin­ta rin­nan ilman suuria riito­ja kuten Suomessa.
          Puo­lus­tuskin oli hyvässä iskusa kylmän sodan aikana, ja se tul­laan kyl­lä rak­en­ta­maan uudelleen.
          Ruot­si uusii rautatiev­erkkon­sa pohoiseen, Haa­paran­nan rata uud­is­tet­ti­in ja sähköis­tet­ti­in mut­ta nyt ruot­salaiset ihme­televät että mik­si ei Suo­mi ole tehnyt mitään aloit­taak­seen junali­iken­teen rajan yli.
          Ilman sitä rahavir­taa joka tulee teol­lisu­ud­es­ta ja maakun­tien raa­ka-aineista ei Ruot­si voisi ylläpitää hyv­in­voin­tia. Ero Suomeen on se että he tekevät raa­ka-aineis­taan korkealle jalostet­tu­ja brändät­tyjä kulu­tus­tavaroi­ta kuten auto­ja, kodinkonei­ta ja huonekalu­ja kun Suo­mi keit­tää vaan sel­l­ua. Vähän kär­jis­te­tysti myön­nän, mut­ta heil­lä on maantiede etunaan.

    7. Eemil otat läh­es joka yhtey­dessä Putinin pro­pa­gan­da kortin esille kun kyseessä on Keskus­taa kohtaa ole­va kri­ti­ik­ki. Tämä Putin kort­ti on ikävä kyl­lä Eemil kärsinyt jo sel­l­aisen hyper­in­flaa­tion joka on Kepun kan­natuk­sen kokoinen eli täyt­tä ilmaa . Putinil­la ei ole mitään tekemistä Suomen korkean val­tion­ve­lan takia tai 3%korkojen kanssa. Marinin hal­li­tus tuh­lasi mil­jarde­ja euro­ja jo 2019 ennen kuin covid pan­demia oli jo tiedos­sa tai Venäjä oli edes hur­jimis­sa unis­sa hyökän­nyt Ukrainaan. Eemil sin­ul­ta uno­h­tui se että Anni­ka Saarikko on val­tio­varain­min­is­teri joka laatii oman min­is­ter­iön virkami­esten kanssa val­tion bud­jetin jos näin on niin mik­si Saarikko ei tee sel­l­aista bud­jet­tia joka olisi talouden tas­apain­on kanssa ihanteelli­nen? Mik­si Keskus­ta ei yksinker­tais­es­ti läht­enyt viime vuon­na hal­li­tuk­ses­ta kun COVID pan­demia oli jo hel­lit­tänyt kun SDP jatkoi vielä velka­humpan ihanteel­lisu­ut­ta? Läh­es kaik­ki talouden ennus­teet ja korko­jen nousu on kyl­lä hyvin tiedos­sa että paineet vähen­tää julk­ista velkaa on ollut jo ajanko­htaista jo tam­miku­us­sa 2022. Soti­laal­liset ja maan­puo­lus­tuk­sen ja covid menot ovat kiin­teitä pitkän ajan tai väli­aikaisia meno­ja joten niihin vetoami­nen ei edes val­tion­bud­jetista löy­dy kos­ka niiden osu­us on lop­pu­jen lopuk­si hyvin pieni suh­teessa mui­hin menoi­hin tai ne ovat jo käytetty

       Vastaa

       1. ” mik­si Saarikko ei tee sel­l­aista bud­jet­tia joka olisi talouden tas­apain­on kanssa ihanteellinen”

          Jaa­has, noinko vaan yhden ihmisen ilmoituk­ses­ta koko hal­li­tus , eduskun­ta , SAK ja elinkei­noelämä kään­tyvät talouden tas­apain­ot­tamisen puolelle? Sip­ilähän yrit­ti tas­apain­ot­taa talout­ta, mut­ta sai sel­l­aisen selkäsaunan, jos­ta keskus­ta kär­sii vieläkin. 

          ” Mik­si Keskus­ta ei yksinker­tais­es­ti läht­enyt viime vuon­na hallituksesta ”

          Siitä syys­tä, että Keskus­ta on vas­tu­ulli­nen asioiden hoita­japuolue. Tiedos­sa­han oli kan­natuk­sen sakkaami­nen, mut­ta vas­tuu koko Suomes­ta ajaa puske­maan töitä. 

          Uskon Soin­in­vaarankin arvosta­van keskus­tan raatamista ver­rat­tuna joidenkin puoluei­den someposeerauspolitiikkaan.

    8. Eemil, kyl­lä voin rehellis­es­ti sanoa että päämin­is­teri Sip­ilä sai val­tion­talouden hyvään suun­taan ja työl­lisyy­teen uuden ryhtili­ik­keen ja elinkei­noelämä jopa kiit­ti oikein paljon ja siitä olisi ollut hyvä jatkaa toisen kau­den. Tämän kaiken SDP otti tikun­nokkaan vaaleis­sa 2019 ja sai siitä vaalivoiton kun lähti lupaa­maan vap­pusa­ta­sia vähän muu­takin mitä ei voitu kaikkea tote­tut­taa. Eemil kyl­lä se vain niin että Keskus­ta lähti takaa­jak­si tämän vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen velka­hump­paan 2019 ja covidin ja Ukrainan sodan var­jol­la Keskus­ta on ottanut lisävelkaa mil­jardeil­la kun­han SDP kuitaa Keskus­tan han­keet ja Keskus­ta SDP:n jne jne vaik­ka kaik­ki talous­mit­tar­it ja ennus­teet näyt­tävät aivan jotain muu­ta. Ensi kevääl­lä Eemil tulee muu­tos joka on aivan toinen kuin nykyi­nen vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen velkahumppa.

       Vastaa

16. Sait herätet­tyä uteliaisuuteni. Mil­laista juus­toraastin­ta ei kaupun­gin kaupoista löydy?

    Vastaa

    1. Joskus ennen muinoin tilanne oli se, että jos jotain juus­toraastin­ta ei löy­tynyt itäisen sata­makaupun­gin liikkeistä, niin sel­l­aista ei tarvit­tu. No, nyt kun tuli tark­istet­tua, niin esim. joku Kokkipuoti nyt­tää ole­van edelleen ole­mas­sa — mut­ta Isos­sa Ome­nas­sa. Kuinkas nyt näin? No, ehkäpä siel­lä muuten voisikin käy­dä poikkea­mas­sa pitkästä aikaa, vaik­ka keit­tiössä laatikot ja kaapit ovat jo täyn­nä ei-niin-vält­tämät­tömän-tarpeel­lisia-mut­ta-kivo­ja vempaimia.

       Varsi­naiseen aiheeseen palat­en, niin joskus kauan sit­ten oli kiva käy­dä keskus­tan erikois­li­ikkeis­sä, kun liikenne tun­tui kohta­laisen suju­val­ta kiitos mm. monien vai­h­toe­htois­t­en reit­tien — kuitenkin jo kauan sit­ten, tätä alet­ti­in häir­it­semään kaiken­laisil­la ikään kuin kiusak­si suun­nitel­luil­la liiken­nejär­jeste­ly­il­lä ja kun kadun­var­sipysäköin­tipaikko­jenkin määrä jatkoi laskua, niin ei sitä vain enää jak­sanut lähetä keskus­taan. Samaan aikaan alka­nut muu­tos oli se, että samat tavarat sai paljon halvem­mal­la netistä — mielestäni ei niin ideaa­li­nen tilanne, kos­ka jonkun vem­put­ti­men hivelem­i­nen omis­sa käsis­sä ja eri vai­h­toe­hto­jen ver­tailu on aina parem­pi kuin se, että koit­taa ihme­tel­lä netis­sä ole­via kuvauk­sia ja käyt­täjien kokemuksia.

       No, ehkä tässä voisi käy­dä joku vapaapäivä vael­tele­mas­sa vaik­ka Isohkos­sa Ome­nas­sa ja ihme­tel­lä tar­jon­taa — siel­lä taitaa olla Kokkipuodin lisäk­si muitakin mie­lenki­in­toisia erikoisliikkeitä.

       Vastaa

17. >   pitäisikö keskus­taa elvyt­tää houkuttelemalla
    >   sinne autoil­i­joi­ta niin että autoil­i­jat korvaisivat
    >   etätöitä tekevät ja menete­tyt turistit

    Poli­it­tis­es­ti kat­soen: Kyl­lä. Ihmiset ovat vain iso, mis­tään ymmärtämätön kar­jalau­ma, jota hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä siir­rel­lään paikas­ta toiseen. Hei­dän varansa pakko-ote­taan val­ti­olle ja kun­nalle, jot­ka sit­ten päät­tävät mihin ne käytetään.

    Mitkään paikallis­val­tio-tason päätök­set eivät kuitenkaan voi muut­ta globaalia trendiä: varakkaat siir­tyvät [maaseudulle] ja kaupun­git autioitu­vat ja slum­mi­u­tu­vat. Ener­gia­hano­jen sulkemisen seu­rauk­se­na nälkä ja pakka­nen tyh­jen­tää kaupungeista sit­ten lop­unkin väestön. — Ja ekologi­nen vihreä unel­ma on valmis: joka ei osaa kyn­tää hevosel­la, sen ei tarvitse syödäkään!

    Vastaa

    1. Mis­sä päin maail­maa on muka trend­inä se että rikkaat muu­tut­ta­va maaseudulle ja kaupun­git autioitu­vat? Se on eri ilmiö että varakkaat ihmiset han­kki­vat kakkoskodin maaseudul­ta ja pitivät kaupungis­sa toisen asun­non . Kaupungis­tu­mi­nen on lisään­tynyt kaikkial­la maail­mas­sa hyvä esimerk­ki on Yhdys­val­tain uudet suurkaupun­git kuten Phoenix (Ari­zona) ja Las Vegas (Neva­da) syr­jäyt­tävät van­ho­ja itäran­nikon suurkaupunke­ja asukaslu­vus­sa ja se näkyy Yhdys­val­tain väli­vaaleis­sa kun Phoenix ja Las Vegas ratkaisi­vat Yhdys­val­tain senaatin paikan tässä kohtaa demokraat­tien hyväksi.

       Vastaa

18. “Keskus­tan rooli on muut­tumas­sa. Siel­lä ei etätöi­den takia tarvi­ta enää yhtä paljon toimis­toti­laa eikä siel­lä tarvi­ta kaup­pakeskusten ja verkkokau­pan takia entistä määrää liiketilaa.”

    Tästä olen täysin samaa mieltä. Men­nyt aika ei sel­l­aise­naan enää palaa. Ostos­mah­dol­lisuuk­sia on nykyään keskus­tan ulkop­uolel­lakin sekä tiet­ty verkossa.

    “Lisäk­si keskus­taa – ja Kallio­ta – kan­nat­taa vahvis­taa vapaa-ajan­vi­et­topaikana. Urbaane­ja palvelu­ja, kult­tuuria ja miel­lyt­tävää kaupunki­ti­laa. Sik­si käve­lykeskus­taa kan­nat­taa laajentaa.”

    Tämäkin on mielestäni oikea suun­ta. Mut­ta lisäisin tähän jatkokysymyk­sen: Mis­tä ne lisään­tyvät vapaa-ajan viet­täjät tule­vat keskus­taan? Jos halu­taan että lähiöistä ja kehyskun­nista tul­laan enenevässä määrin keskus­taan vapaa-ajal­la, niin autol­la saa­pumis­es­ta ei kan­na­ta tehdä liian vaikeaa ja kallista. Kaupun­gin laidal­ta lähtiessä oman auton käyt­tö säästää niin paljon aikaa julk­isi­in näh­den että ilman sitä mah­dol­lisu­ut­ta voivat spon­taan­it illan­vi­etot keskus­tas­sa jäädä vähiin.

    Vastaa

    1. Helsin­gin kehyskun­nista kuten Jär­ven­pää ja Ker­a­va tul­laan kyl­lä joukkoli­iken­teel­lä Helsin­gin keskus­taan ja muuallekin pääkaupunkiseu­tua. Oikein hyvä esimerk­ki oli Helsin­gin kir­james­sut. Kaik­ki Pasi­lan lähili­iken­teen junat oli­vat täyn­nä paluu ja meno aikoina.

       Vastaa

    2. Halu­aisin nähdä sel­l­aisen joka jak­saa olla ajokun­nos­sa koko illan spon­taanis­sa illan­vi­etossa jos­sain Kalliossa.

       Vastaa

19. Kiitok­sia hyvästä ana­ly­y­sista! Korostaisin seu­raavia kaupungin/kaupunkien päätän­tä­val­las­sa ole­via asioita:

    Redi ja Tripla avat­ti­in lähivu­osi­na aivan kan­takaupun­gin tun­tu­maan. Molem­mat näistä ovat joukkoli­iken­teel­lä vähin­tään kohta­lais­es­ti saavutet­tavis­sa, jon­ka lisäk­si molem­mat tar­joa­vat ilmaista pysäköintiä.

    HSL:n hin­tapoli­ti­ik­ka, jos­ta jo mainit­sitkin erit­täin kalli­in ker­tal­ipun. Hin­noit­telul­la on kuitenkin uskoak­seni ker­tal­ip­pu­jen hin­taa suurem­pi vaiku­tus: Suurehko osa toimis­to­työn­tek­i­jöistä on siir­tynyt vähin­tään osit­taiseen etä­työhön. Aiem­min, kun toimis­tol­la on käy­ty päivit­täin on HSL:n kk-lip­pu ollut heille houkut­tel­e­va, mut­tei ole enää, jol­loin jäl­jelle jäävil­lä työ­matkoil­la siir­ry­tään hel­posti auton tai fil­lar­in käyt­töön. Tämän seu­rauk­se­na myöskään asioin­ti­matkoille henkilöil­lä ei ole “ilmaista matkaa” ole­mas­sa, jol­loin kyn­nys lähteä keskus­taan — varsinkaan use­am­man henkilön voimin — on aiem­paa suurem­pi. Yhdis­tet­tynä ilmaisi­in parkkipaikkoi­hin kan­takaupun­gin reunal­la, uskoisin aiem­paa suurem­man osan asioin­ti­matkoista tämän seu­rauk­se­na suun­tau­tu­van kauppakeskuksiin.

    Näistä syistä uskon HSL:n äskeisen päätök­sen reip­paista hin­nanko­ro­tuk­sista kiihdyt­tävän keskus­tan näivet­tymistä entis­es­tään. Aiheen sivus­ta, en usko että HSL saa tämän seu­rauk­se­na edes nos­tet­tua lip­putu­lo­jaan toivo­vansa ver­ran — jos lainkaan. Toisaal­ta HSL:n kri­isin nopea eskaloi­tu­mi­nen voisi olla jopa toiv­ot­tavaa, jos se pakot­taisi uusi­maan johdon ja tarkastele­maan toim­intat­apo­ja. Julkisel­la sek­to­ril­la näin taitaa käy­dä valitet­ta­van har­voin, jol­loin toden­näköisem­pi seu­raus on kri­isin pitkit­tymi­nen ja sitä myötä nyky­muo­toisen keskus­tan kuolema.

    Mitä asialle sit­ten voisi tehdä:
    — Hin­to­jen pudot­ta­mi­nen kaut­ta linjan.
    — Lip­putuote ker­ta- ja kuukausilipun väli­in sään­nöl­lisille, mut­tei päivit­täisille matkustajille.
    — Ryh­mäliput: Nykyi­nen ker­tal­ipun hin­ta olisi pas­seli, jos sil­lä pää­sisi matkus­ta­maan koko poruk­ka kerralla.
    — Mah­dol­lis­es­ti ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la matkus­ta­maan oikeut­ta­va kuukausilip­pu edullisesti.
    — HSL:n kuluku­uri (organ­isaa­tion keven­tämi­nen, lin­jas­ton järkevöittäminen).
    — Infrako­r­vaushim­melistä luopuminen.

    Vastaa

20. Maa­joukkueen kori­pal­lo-ottelu pelat­ti­in tänään Espoos­sa, kos­ka Helsingistä ei mitat täyt­tävää sisäpe­likent­tää ilmeis­es­ti löy­tynyt. Vahvisti omat ajatuk­set siitä, että keskus­ta ei ole enää matko­jen päätepiste, vaan vain yksi julkisen liiken­teen sol­muko­h­ta luke­mat­tomien muiden joukossa.

    Helsin­ki kipuilee kaavoitet­tuaan vih­doin ja viimein liiken­teen sol­muko­hti­in arkeen riit­tävän palve­lu­ta­son. Yhä harvem­mal­la on tarvet­ta jatkaa matkaa keskus­taan ja ympäristö kiit­tää, kos­ka ener­giaa säästyy. Keskus­taa voikin nyt parhait­en kuvail­la samoil­la saate­sanoil­la kuin luke­mat­to­mia pienem­piä taa­jamia ympäri maakun­tia: ihan kiva kesäkaupun­ki, mutta…

    Vastaa

21. Voisit­teko hyvät helsinkiläiset tyy­tyä kehi­tyk­seen joka muual­lakin tapah­tuu. Tääl­lä Espoos­sa elämä on mukavaa ja vai­va­ton­ta. Shop­pailu on help­poa ja kaiken­laiset pelve­lut tule­vat netistä, Nuoru­us meni Krunikas­sa mut­ta Helsinki­in en enää kaipaa, en ole down­town ihmi­nen. Naut­tikaa Helsingistä jos tykkäätte, älkää surkutelko Espoota.

    Vastaa

22. Yht­enä irtoideana on ollut Keskuskadun kat­ta­mi­nen. Tavoit­teena on nähtävästi pois­taa keskustal­ta sekin viimeinen alku­peräi­nen aut­ent­tisu­us ja tehdä jälleen alueesta vain yksi tavalli­nen kaup­pakeskus. Mik­si kukaan tulisi enää koke­maan saman­laista ympäristöä kuin itik­sessä tai jumbossa. 

    Luul­tavasti joku kek­sii vielä että Helsinki­in tarvi­taan oma kopio Veg­asin Fre­mont Streetistä ja siitä ollaan valmi­ita mak­samaan lisenssi­mak­su­ja nevadaan…?.

    Vastaa

23. R.Silfverberg:“Vähän kär­jis­te­tysti myönnän”

    Puu­te­ol­lisu­us kehit­tää uusia tuotteita :

    https://www.loimu.fi/verkkolehden-artikkeli/puulla-pitkalle-uudet-innovaatiot-siivittavat-metsaalaa/

    Kaivos­te­ol­lisu­udessa en ymmär­rä sitä, mik­si kaik­ki täy­tyy myy­dä ulko­maiseen omis­tuk­seen. Aloitet­taisi­in pienem­mässä mit­takaavas­sa , jot­tei alkuin­vestoin­nit vaatisi miljardeja. 

    “toimii etelässä, ja niin se voisi toimia Suomessakin”

    Ruotsin omavaraisu­usaste on pudon­nut vaar­al­lisen alas , kun joudu­taan poikkeu­soloi­hin. Suomes­sa ruuan­tuotan­non hajaut­tamien on huolto­var­muut­ta ja perus­tuu pitkälle maan kasvu­vyöhykkeisi­in. Etelässä vil­jan ja erikoiskasvien vil­je­lyä, keskel­lä vil­janvil­je­ly ja kar­jan­hoito . Pohjoises­sa kar­jat­aloudessa lehmien ‚nau­to­jen ja poro­jen hoitoa.

    Vastaa

    1. Eemil, koko maail­man omavaraisu­us on laskent kiitos Venäjän joka on maail­man suurimpia vil­jan ja lan­noit­tei­den tuot­ta­ja. Sieltäkin Suomen maat­alous­tuot­ta­jat ovat osta­neet lan­noit­tei­ta ennen sotaa. Eipä ole kovin viisas­ta tämäkin Suomen maat­alous­tuot­ta­jien toiminta.

       Vastaa

       1. Ongelma­han on se että ei Suomen omavaraisu­us ollut kovin hyvä ennen tuo­ta sotaakaan kos­ka ruuan tuotan­to Suomen maatiloil­la mak­saa, ja on ruo­ka sitäkin kalli­im­paa kos­ka kepu­lais­ten omis­ta­mat elin­tarvikete­htaat Atria ja Valio ym ja kau­pat vetävät välistä ja kaik­ki osa­puo­let syyt­tävät toisi­aan ja kulut­ta­ja mak­saa. Taval­lisel­la kulut­t­jal­la ei ole myöskään varaa ostaa mitään pohjoises­sa tuotet­tua hifis­te­lyli­haa joka mak­saa 30 €/kg.

          Sota ja lan­noit­tei­den riit­tävyys kos­kee koko Euroop­paa ja vaik­ka Suomes­sa on fos­faat­tikaivos ja lan­noitete­hdas Siil­in­järvel­lä niin ammo­ni­akkia jota tarvi­taan ei pystytä tuo­maan niin hel­posti muual­ta kos­ka VR:ltä puut­tuu kul­je­tuskalus­toa jol­la voisi tuo­da ammo­ni­akkia län­tisen raidelevey­den maista, ja maakaa­sun toim­i­tuk­set Venäjältä ovat lop­puneet. Joudu­taan kalli­isi­in erikois­ratkaisui­hin joka nos­taa ruuan hintaa.

          Ruot­si ei ole riip­pu­vainen Venäjästä raa­ka-ainei­den suhteen.

24. Ulkona syömisen lopet­ti Koro­nan vuok­si 70–90 v, nyt myös nuorem­mat — inflaa­tio pakkaa kar­si­maan huveista. Kun en käy enää keskus­tas­sa kahvi­lat jää myös väli­in. Lounaskin on kotona ja omia eväitä yhä useammin 

    Oste­taan halvem­paa ja netis­sä hin­nat voi ver­tail­la. Kat­selin juuri joul­u­lahjo­ja ja hin­nan erot ovat suuria. En mak­sa tuplahin­taa keskus­tas­sa. Ja koti­inkul­je­tus on usein halvem­pi kuin 6.20 ratikkalip­pu­un. Mitäpä me keskus­tas­sa tehtäisiin?

    Vastaa

25. Osmo, miten näet nyt krunikkalaise­na ja entise­na nokkalaise­na Pohjois­ran­nan liiken­teen kehit­tyvän eli ruuhkau­tu­misen Espan yksikaistaisu­u­den vuoksi? 

    Toden­näköis­es­ti myös Liisankadun liikenne kas­vaa merkit­tävästi, kun pohjois­es­ta tule­vat yrit­tävät päästä län­teen Kai­vokadun kautta.

    Näinkö kan­takaupun­gin asukkaiden viihtyvyyt­tä kehitetään? On suo­ras­taan häpeä, miten Helsin­ki turmelee Pohjois­ran­nan lisään­tyväl­lä liiken­teel­lä. Ei paljon hienot mer­inäkymät innos­ta asukkai­ta tai tur­is­te­ja kävelemään kesäl­lä Pohjoisrantaan.

    Autoilu sähköistyy, mut­ta se ei vähen­nä keskus­tatun­nelin tarvet­ta. Turha läpi­a­jo kan­takaupun­gin läpi on saata­va päät­tymään ja siihen ei löy­dy muu­ta ratkaisua kuin keskus­tatun­neli luon­tevin sisä- ja ulostu­loil­la ml. keskusta.

    Vastaa

    1. Mitä tarvet­ta on ajaa nimeno­maan keskikaupun­gin läpi? Turha läpi­a­jo saadaan lop­pumaan tai ainakin vähen­emään hidas­ta­mal­la läpi­a­joa keskus­tan kaut­ta. Ne joille nopeampi reit­ti Itäväylän suunnal­ta Län­siväylälle on Kehä I kaut­ta niin he kyl­lä aja­vat kehän kautta.

       Vastaa

       1. Eikö Viron liiken­net­tä (Viking Line) voitaisi jo siirtää Jätkäsaa­reen nopeam­mal­la aikataul­ul­la? Mikä tässä on esteenä aikataulun nopeut­tamisel­la keskit­tämäl­lä koko Tallinnan liiken­nöin­ti Jätkäsaa­reen? Näin rekkali­ikenne vähenisi myös merkit­tävästi esim. Pohjoisrannassa.

26. Minä ihmette­len sitä, mik­sei käve­lykeskus­tan elävöit­tämistä aloite­ta pysäköin­nin­valvon­nan kor­jaamis­es­ta. Juurikin luk­sus­li­ikkei­den eteen jalka­käytävälle pysäköin­ti ja joka paikas­sa loju­vat paket­ti­au­tot tuo­vat aitoa vaaran tun­tua ja silkkaa ketu­tus­ta keskus­tas­sa käve­lyyn. Kaupunki­fan­i­na olen itsekin yllät­tynyt siitä, miten vas­ten­mielisek­si olen alka­nut Helsin­gin ja etenkin sen keskus­tan kokea. Vältän keskus­tas­sa käymistä ja oikeas­t­aan työt ja rav­in­to­lat ovat min­ulle ain­oi­ta syitä sor­tua käymään keskus­tas­sa. Muuten suosin raidey­hteyk­sien varas­sa ole­via palvelui­ta. Olisiko muitakin kaltaisiani, jot­ka eivät halua lähteä leikkimään hen­gel­lään ammat­tikuskien sekaan jalkakäytäville?

    Ihan eri­tyi­nen raivon kohde on Klu­u­vikatu. Katu on nimel­lis­es­ti käve­lykatu, mut­ta juuri nytkin sil­lä on niin paljon auto­ja, että ne eivät pysty liikku­maan. Kat­so­taanko Kämp niin tärkeäk­si, että kaupunki­lais­ten käve­ly keskus­tas­sa voidaan estää sen logis­ti­ikan takia?

    Koko Kymp-toimi­ala ja siihen liit­tyvät poli­it­tiset virat ovat olleet urban­istien ja käve­lyn puolestapuhu­jien hal­lus­sa koko sen ajan, kun käve­lyn estämi­nen keskus­tas­sa on ollut huolestut­ta­va ilmiö. Mik­si pysäköin­nin­valvon­taa ei ohja­ta sakot­ta­maan ensisi­jais­es­ti käve­lyä hait­taavaa toim­intaa, ja kenen vas­tu­ul­la pysäköin­nin­valvon­nan pri­or­i­teetit oikeas­t­aan ovat?

    Vastaa

    1. Maan tavan mukaan TLL:n 37 § tulk­i­taan niin, että jalka­käytävälle ja pyörätielle saa pysäköidä aina, kun siltä tun­tuu ja niin kauan, kuin huvit­taa. Pysäköin­nin valvon­ta ei toi­mi, kos­ka valvon­ta miel­letään autoil­i­joiden kiusaamisek­si, ja Helsin­ki on autoil­i­joiden kaupunki.
       Lisäk­si pysäköin­nin virhe­mak­su on niin pieni, että logis­ti­ikkafir­mat mielu­um­min mak­sa­vat sen sil­loin täl­löin kuin toimi­vat lain mukaises­ti. Taparikol­lisille pitäisi olla jokin oma, rankem­pi seuraamus.

       Vastaa

27. Keskus­tan näivet­tymi­nen ei ole ain­oas­taan Helsin­gin ongel­ma, vaan näkyy mon­es­sa muus­sakin Suomen kaupungis­sa. Esimerkik­si Oulus­sa ja Tornios­sa on val­tavasti tyhjää liiketi­laa, ja Oulun kuu­luisa kaup­pa­hal­li on jo puoli­ty­hjä. Syy ei kaikkial­la voi olla huonot liiken­ney­htey­det ja autoilun vaikeus.

    Sen sijaan yksi hel­posti osoitet­ta­va syy löy­tyy: keskus­tan liian korkea vuokrata­so. Soin­in­vaara esit­tää opti­mistis­es­ti, että kyl­lä se vuokrata­so vielä joskus aset­tuu oikealle kohdalle ja ikäänkuin sivu­ut­taa koko asian. Näin ei kuitenkaan ihan nopeasti käy, kos­ka keskus­to­jen kiin­teistöt ovat sijoi­tusko­htei­ta, ja jos niiden vuokrata­soa las­ke­taan, niin myös niiden näen­näi­nen arvo las­kee. Liian monel­la on rahat kiin­ni siinä ajatuk­ses­sa että ‘arvoki­in­teistö­jen’ hin­ta nousee koko ajan.

    Vastaa

    1. ” kos­ka keskus­to­jen kiin­teistöt ovat sijoi­tusko­htei­ta, ja jos niiden vuokrata­soa las­ke­taan, niin myös niiden näen­näi­nen arvo las­kee. Liian monel­la on rahat kiin­ni siinä ajatuk­ses­sa että ‘arvoki­in­teistö­jen’ hin­ta nousee koko ajan.”

       Juuri noin, ja kaupunkikeskus­tan näivet­tymi­nen on tosi­a­sia vielä laa­jem­minkin . Ulko­mail­la kipuil­laan saman ilmiön kouris­sa. Olisiko niin, että kaupunkien kasvu saavut­taa sat­u­raa­tiopis­teen, jon­ka jäl­keen alkaa väistämätön alamä­ki. Sat­u­raa­tio­ta vielä nopeut­taa huono ahneu­den politiikka.

       Kaupun­ki luvit­taa ostosparati­ise­ja suurten kiin­teistövero­jen ja maakun­nista tule­vien asi­akasvir­to­jen toivossa. 

       Nyt pitäisi esim. Helsin­gin her­ro­jen men­nä oppi­in ulko­maid­en kaupunkien pakeille. Miten per­in­tei­sis­sä suurkaupungeis­sa asi­aa on ratkot­tu. Siis todel­lakin oppi­in eikä vain “urku- ja oop­pera-viikko­jen” kor­rup­tiokekkereille. Ja matkalle todel­liset asiantun­ti­jat, kaupunkisu­un­nit­teli­jat, eikä poli­it­tiset broilerit.

       Vastaa

28. Kom­ment­ti­ni menee kyl­lä ohi aiheen, eli keskus­tan. Ratikkalipun pois­t­a­mi­nen on tiet­ty nur­jaa poli­ti­ikkaa. Mut­ta lyhyi­den matko­jen hin­noit­telu on muutenkin pielessä. Jos esimerkik­si Mel­lun­mäestä halu­aa käy­dä ostok­sil­la Kon­tu­lan ostoskeskuk­ses­sa, edestakainen mat­ka mak­saa 5,60 ja koh­ta 6,20 euroa. Ja kyseessä on siis peräkkäiset metroase­mat. Kan­nuste­taan men­emään oma­l­la autol­la. Maail­mal­ta kyl­lä löy­tyy ratkaisu­ja, jos­sa matkan hin­ta riip­puu sen pituudesta.

    Jyr­ki Rauhalinna

    Vastaa

    1. HSL:n ker­tal­iput on voimas­sa 80 min­u­ut­tia eli jos kohteessa ei viivy tun­tia pidem­pään saa tul­la takaisin samal­la lipulla.

       Vastaa

       1. Jos asuu kah­den metroase­man tai jopa lyhyen bus­si matkan päästä palveluista on ker­tal­ipun 80 min­uutin matkus­tu­sai­ka toimi­va vai­h­toe­hto jos käy ostok­sil­la ja tulee takaisin

29. Mie­lenki­in­toista ollut seu­ra­ta tuo­ta Helsin­gin jen­giväki­val­taa. Itse uskon, että tuo tulee aika pitkälle tyh­jen­tämään Helsinkiä suo­ma­lai­si­sista lapsiperheistä.

    En ihmettelisi, jos tulisi kehi­tys, että suo­ma­laiset asu­isi­vat Suomes­sa jatkos­sa Helsin­gin ulkop­uolel­la ja jos nuoret meni­sivät korkeak­oulu­opin­toi­hin, niin tuos­sa vai­heessa muutet­taisi­in eneneväm­min ulko­maille opiskele­maan. Helsingistä tulisi ikään kuin kaupun­ki, joka tule­vaisu­udessa “hypät­täisi­in yli”. Aiem­min moni asui Suomes­sa HElsinkiä pienem­mis­sä kaupungeis­sa ja muut­ti yo-kir­jo­tusten jäl­keen Helsinki­in. Tule­vaisu­udessa tuo muut­to tapah­tunee enem­män pois Suomesta.

    Vastaa

    1. Ai eikö muual­la Suomes­sa esi­in­ny rikol­lisu­ut­ta? Kouluk­iusaami­nen ja nuorisorikol­lisu­us ja myös aikuis­ten rikol­lisu­us on yhtä yleistä pikku­paikkakun­nil­la, kuin suures­sa pahas­sa Helsingissä. 

       Samal­la kun Helsin­gin yliopis­to sul­je­taan niin voidaan var­maan sulkea vas­taa­vat Tam­pereelta, Turus­ta, Oulus­ta, Jyväskylästä jne, kos­ka eihän Suomes­sa kenenkään tarvitse opiskel­la kun muut maat ovat täyn­nä hyviä yliopis­to­ja? Nim­im sepon mielestä Suo­mi siis pär­jäisi paljon parem­min jon­ain siir­tomaana jos­sa vain pieni eli­it­ti on opiskel­lut jotain ja muut laite­taan maataloushommiin?

       Vastaa

    2. Helsingis­sä ei ole vain jen­giväki­val­taan myös pienis­sä paikkakun­nil­la sitä on. Esim Kaari­nas­sa tila­nen on hyvin vaka­va ja sil­lä on vaiku­tus­ta muun muas­sa Turku­un. Jen­giväki­val­ta ei kohdis­tu lap­siper­heisi­in vaan mui­hin nuori­in ja nuorten sisäiset kii­s­tat ovat syy jengiytymiselle.

       Vastaa

       1. Jen­giväki­val­taa oli myös 1950-luvulla

30. Keskus­tan liiketilo­jen vuokrapyyn­nöt liit­tyvät suo­raan ne omis­tavien kiin­teistöra­has­to­jen arvon­määri­tys­logi­ikkaan, jos­sa vuokran alen­t­a­mi­nen sopimuk­ses­sa leikkaa tule­van rahavir­ran arvoa, kun taas huoneis­ton pitämi­nen tyhjänä tai vuokran alen­t­a­mi­nen vip­paskon­steil­la (vapai­ta kuukau­sia, remp­pa-avus­tuk­sia jne) ei vaiku­ta arvon­määri­tyk­seen. Tois­taisek­si vas­ta edelli­nen on käytössä. Liiketilo­jen vuokrat eivät siis laske vielä aikoihin.

    Osto­spaikkana keskus­ta nykyisel­lä kävi­järak­en­teel­la on zom­bie. Kestoku­lu­tushyödykkeitä saa helpom­min netistä tai kaup­pakeskuk­ses­ta, ja kun asi­akasvir­ras­ta jäivät pois tur­is­tit ja työ­matkallaan kau­pas­sa poikkea­jat, jäl­jelle ei jää juuri mitään. Autoilua tai joukkoli­iken­nelipun hin­taa säätämäl­lä tästä ei päästä, kos­ka ihmis­ten liikku­mi­nen nou­dat­taa enim­mäk­seen ruti­ine­ja. Läh­es kaik­ki kau­patkin elävät ruti­ini­tavaras­ta, joten vaik­ka keskus­tan elävöit­tämistä kaipaa­vat kuin­ka puhu­vat “ihanista keskieu­roop­palai­sista pikkuli­ikkeistä”, niin he tun­te­vat ne ain­oas­taan kos­ka ovat käyneet niissä…turisteina. Ei siis jatkoon.

    Jäl­jelle jäävät kulu­tuskysyn­nän läh­teet ovat asukkaat ja elämyk­set. Näistä on kuitenkin valit­ta­va se, johon sat­sa­taan, kos­ka elämyk­si­in liit­tyy ihmisvir­to­ja, ään­tä, roskia ym. joi­ta riit­tävän moni asukkaiden joukos­sa ei kestä. Molem­pia ei voi saada. 

    Käytän­nössä tas­apaino kään­tynee asukkaiden puolelle. Luon­to ja sijoit­ta­ja kammok­su­vat tyhjiötä jota tyhjät toimis­tot edus­ta­vat. Ne siis muute­taan asun­noik­si, ja niihin löy­tyy asukkai­ta. Ihmis­ten on help­po sanoa halu­a­vansa asua “keskus­tan hyörinässä” mut­ta kun kol­man­nen ker­ran samana yönä herää juh­li­joiden huutelu­un kadul­la, alkaa oman val­tu­ute­tun puhe­lin­nu­mero kum­masti kiin­nos­taa. Ja ne keskus­tan ulkop­uolel­la asu­vat, joi­ta elämyk­si­in toiv­otaan, eivät kaik­ki äänestä Helsingis­sä, eivät ainakaan Viron­niemen ehdokkai­ta, ja mon­et eivät äänestä lainkaan.

    Vastaa

31. Tam­pere on onnis­tunut keskus­tansa kanssa parem­min kuin Helsin­ki. Luin eilen siitä jutun. Helsin­gin ongel­ma on, että keskus­tas­sa ei ole ollenkaan asun­to­ja ja Tam­pereel­la on tilanne päin­vas­tainen. Tämä ongel­ma nyt koros­tuu entis­es­tään, kun keskus­ta pitäisi kan­natel­la itseään elin­voimaise­na asukkaiden­sa varas­sa, joi­ta ei käytän­nössä ole.

    Ongel­ma taitaisi kor­jau­tua sil­lä, että keskus­tan toimis­toraken­nuk­sia muutet­taisi­in asuinrakennuksiksi.

    Vastaa

32. Nyt näivet­tää ainakin Avarn- secu­ri­ty. Juuri tuli hei­dän kidu­tusvideoita hesarin sivuille. 

    Yksikään nor­maali ihmi­nen ei kul­je hsl:n vehkeil­lä ennenkuin fir­ma vai­h­tuu. Jos tukee hsl:ää, niin tukee tätä paskaa.

    Vastaa