Mikä Helsingin keskustaa näivettää?

Helsingin Sanomissa oli tänään aukeama Helsingin keskustan näivettymisestä. Kun tilanne on muuttunut huonommaksi muutamassa vuodessa, on katsottava, mikä on muuttunut.

Pitkäaikaisia, hitaita muutoksia ovat olleet:

  • Keskustan ulkopuolelle on rakennettu kauppakeskuksia, joiden ostovoima syö tietysti keskustan kauppojen myyntiä. Se ei tapahdu välittömästi kauppakeskuksen valmistuessa, koska käyttäytymisen muutos vie aikansa.
  • Kansalaisten, erityisesti kaupunkilaisten kulutuskorissa palvelut ja ajanvietto ovat vieneet tilaa tavaran kuluttamiselta.
  • Nettikauppa syrjäyttää voimalla fyysistä kauppaa erikoiskaupan alalla. Itse ostin juuri verkosta juustoraastimen, koska sellaista ei ollut löytynyt kaupasta.

Nopeita muutoksia viime vuosina ovat olleet

  • Turismin loppuminen Venäjältä ja Aasiasta.
  • Etätöiden yleistyminen, minkä seurauksena keskusta toimistoissa on päivittäin huomattavasti vähemmän väkeä.
  • HSL on nostanut lyhyiden keskustan sisäisten matkojen hintoja merkittävästi poistamalla ratikkalipun. Parin pysäkkivälin matkasta 2,80 euroa puhumattakaan 3,10 eurosta on kohtuuttomasti.

Sen sijaan auton käyttö ei ole vaikeutunut. Pikemminkin se on helpottunut, kun keskustaan suuntautunut liikenne on vähentynyt. Niinpä muutos keskustan houkuttelevuudessa ei voi johtua muutoksesta autoilun asemassa, koska siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta.

Silloin kun kaikki oli Helsingin keskustan osalta vielä hyvin, keskustan kauppojen ja palvelujen myynnistä alle kuudesosa meni autolla keskustaan tulleille.

Jokin luksustuotteita Espalla myyvä sanoi, etteivät hänen asiakkaansa tule metrolla. Kuulosti siltä, että hänen kannattaisi siirtää liikkeensä Jumboon. Mutta ei oikeasti kannattaisi, sillä vaikka asiakkaat eivät tulleet metrolla, joukkoliikenteellä he tulivat: Allegrolla Pietarista ja reittikoneilla Aasiasta. Nämä asiakkaat ovat nyt jääneet pois ja se on iso suonenisku keskustan kaupoille ja koko Helsingille.

Eikä vain kaupoille vaan myös esimerkiksi ravintoloille ja tietysti hotelleille. Monet minun käyttämäni vähän aidommat kiinalaiset ravintolat ovat lopettaneet, koska kiinalaisia turisteja ei enää ole.

Autoilijat korvaamaan turisteja?

Vaikka autoilijoiden kohtelu ei ole muutosta aiheuttanut, pitäisikö keskustaa elvyttää houkuttelemalla sinne autoilijoita niin, että autoilijat korvaisivat etätöitä tekevät ja menetetyt turistit?

Ei ole mikään itsetarkoitus, että sellaiset asiakkaat, jotka maailmankatsomuksensa, asuinpaikkansa tai ostoksensa takia käyttävät autoa, tekisivät ostoksensa nimenomaa autolle hankalassa keskustassa sen sijaan, että asioisivat jossain seudun automarketissa. Meillä ei ole kunnallista arvonlisäveroa. Automarketeilla on suhteellinen etu autoileviin asiakkaisiin. Keskustan suhteellinen etu on aivan muissa asioissa ja siihen etuun kannattaa keskittyä.

Jos keskustaa parannettaisiin autoilijoiden kannalta, sen vetovoima autottomiin asiakkaisiin heikkenisi merkittävästi.

Tilan lisääminen autolle keskustassa edellyttäisi tilan ottamista pois jalankulkijoilta. Muualta sitä ei ole juuri otettavissa. Jalkakäytävien kaventaminen pysäköintitilan lisäämiseksi ei varmasti lisäisi keskustan vetovoimaa.

Kauppakamarin Pia Pakarinen sanoi, että jalankulkijat mahtuvat kyllä kulkemaan Espalla. Tämä voi tietysti olla myös toimittajan tulkinta Pakarisen sanomisesta. Ei riitä, että jalankulkijat juuri ja juuri mahtuvat jalkakäytäville.  Kysymys on viihtyisyydestä.

Pohjois-Espalla on merkittävä potentiaali keskustan elinvoimaisuuden kannalta. Helpointa olisi poistaa pysäköintipaikat Espalta. Näin voitaisiin leventää jalkakäytäviä parilla metrillä. Ravintoloiden terassina Espa tuo varmasti enemmän euroja kuin sama tila kahden auton pysäköintipaikkana.

Suurempaa menetystä nuo pysäköintipaikat eivät aiheuttaisi. Kukaan ei voi lähteä asioille Espalle aikomuksenaan pysäköidä kaupan oven eteen. Pysäköintipaikka on tuskin vapaana. Jos noista noin 50 autopaikasta haluttaisi maksimihyöty kaupoille, pysäköintimaksu pitäisi moninkertaistaa.

Jos käytte menestyneissä Helsingin kokoisissa tai sitä suuremmissa kaupungeissa maailmalla, löydätte tuskin merkittävässä määrin kadunvarsipysäköintiä. Pysäköinti on keskitetty pysäköintilaitoksiin. Niin on myös Helsingin keskustassa, eikä noissa laitoksissa ole pulaa paikoista. Kadunvarsipysäköinti keskustassa on arvokkaan katutilan haaskausta.

Keskustan vuokratasosta erimielisyyttä

Erityisen surkeassa kunnossa on Aleksi, jolla on paljon tyhjää liiketilaa. Se ei tarkoita, että Aleksi olisi jotenkin huono paikka kaupoille. Se ei vain ole suhteessa niin hyvä kuin se oli ennen.

Jos Aleksin myymälätilojen vuokrasopimukset huutokaupattaisiin, kaikki menisivät kaupaksi vuokralla, joka on suurempi kuin vaikkapa Itäkeskuksessa. Liiketilojen omistajat eivät kuitenkaan suostu alentamaan vuokraa niin paljon, että tilat täyttyisivät.

Joko vuokranantajien on vain vaikea hyväksyä tosiasioita tai sitten he ovat eri mieltä tulevasta vuokratasosta. Koska en pidä vuokranantajia tyhminä, luulen, että kyse on jälkimmäisestä. Jos kuvittelee, että Aleksin heikko tilanne on tilapäistä, ei kannata nyt vuokrata sitä pitkäaikaisella sopimuksella, koska vuokrataso voi myöhemmin nousta. Vuokralaisen taas ei kannata suostua lyhytaikaiseen sopimukseen, koska uuden liikkeen avaaminen on kallis investointi.

Joskus vielä löytyy vuokrataso, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Silloin tilat taas täyttyvät. Uudet vuokralaiset voivat kuitenkin olla kovin erilaisia kuin vanhat. Halonen tuskin palaa keskustaan

Skuutit otettava huomioon kaupunkitilan jakamisessa

Kun HSL on näköjään päättänyt tariffipolitiikallaan vetäytyä keskustan sisäisestä liikenteestä, skuutit tulevat haukkana apajille. Ne ovat hieman kiusallisia, koska niitä ei ole otettu huomioon katutilan jakamisessa. Tähän joudutaan palaamaan.

Kaavoittajankin pitäisi hyväksyä tosiasiat

Keskustan rooli on muuttumassa. Siellä ei etätöiden takia tarvita enää yhtä paljon toimistotilaa eikä siellä tarvita kauppakeskusten ja verkkokaupan takia entistä määrää liiketilaa.

Asunnot keskustassa sen sijaan menevät yhä kaupaksi huippuhinnoin. Keskustaan ja sen tuntumaan kannattaa kaavoittaa lisää asuntoja samalla, kun hakemuksiin toimistojen muuttamisesta asunnoiksi pitäisi suhtautua paljon nykyistä suopeammin.

Keskustassa asuvat ovat myös keskustan kauppojen varmimpia asiakkaita.

Lisäksi keskustaa – ja Kalliota – kannattaa vahvistaa vapaa-ajanviettopaikana. Urbaaneja palveluja, kulttuuria ja miellyttävää kaupunkitilaa. Siksi kävelykeskustaa kannattaa laajentaa.

Esitys Keskuskadun kattamisesta on mielenkiintoinen. Olen ilahtunut, että kauppakamarikin lopulta hyväksyy, että autot on häädetty Keskuskadulta.

Elitistisille erikoiskaupoille on myös yhä kysyntää. Mutta sellaiset liikkeet, jotka sopivat paremmin Selloon ja Jumboon, voi hyvin päästää sinne.

Kyllä ne turistit vielä palaavat.

 

 

 

73 vastausta artikkeliin “Mikä Helsingin keskustaa näivettää?”

  1. Erinomainen kirjoitus! Ainoastaan kadunvarsipaikoista olen hitusen eri mieltä. Samaa mieltä, että niiden hinta tulisi olla merkittävästi kalliimpi jolloin ne olisivat todennäköisemmin luksusliikkeiden asiakkaiden käytössä.

    Mutta isompi ongelma on asukaspysäköinnin säännöt. Kantakaupungissa asukas- ja yrityspysäköintipaikat kyllä kilpailevat suoraan liikkeiden asiakaspaikkojen kanssa.

    Ja on olemassa hyvin kävely- ja pyöräilymyönteinen kaupunki jossa on paljon kadunvarsipaikoitusta. Se on Kööpenhamina.

  2. Jos ratikkalipun muutaman euron hinnan nousu on mukana keskustan näivettymistekijöiden listassa, pitää myös mainita kaupungin taannoinen päätös iltapysäköinnin maksullisuudesta.

    Aiemmin keskustassa pysäköinti oli maksullista noin klo 9-17, nykyään 9-21. Vaikuttaa esimerkiksi, jos tulee autolla keskustaan elokuviin, lisähintaa tulee 4€/h.

    Julkisilla tietysti pääsee, mutta useaan paikkaan on iltaisin melko harvat vuorovälit.

    1. Julkisilla pääsee… juna jättää ties minne. Helsingin julkinen liikenne tukehtuu näpertelyyn (sis uudet katutilaa tuhoavat junareitit) ja itsetyytyväisyyteen.

      Senaatintori on syrjäseutua sen kannalta, samoin Olympialaiturin alue. Ei työmatkallakaan poiketa ohimennen kauppatorilla ja sitten kuljeta steissille junaan jossain varikon (seisovien junaparien) taakse

  3. Hyviä huomioita.

    Kauppakamarin juttua lueskellessani mietin, onko keskustalle olemassa jotain ”ihannevuotta”, johon täytyisi pyrkiä palaamaan?

    Tutkijan kotikaupunginosa koki melkoisen muutoksen 2010-luvulla. Vuosikymmenen alkupuolella palvelutarjonta vaikka Iso-Roban varrella oli varsin hyvä. Yksi kerrallaan paikallisia palvelleet pizzapaikat muuttuivat fine dining -ravintoloiksi tai turisteja houkutteleviksi erikoisliikkeiksi. Korona pysäytti Rööperin lopullisen transformaation ”Helsinki Design District”:ksi.

    Elinvoiman näkökulmasta turisteja varten suunniteltu palvelurakenne ei ole kaupungille optimaalinen. Asukkaan näkökulmasta päivittäispalvelut voivat olla heikkoja, vaikka saunatuotteita, Rolexeja ja 100€ maistelumenuja löytyisikin kivijalasta. Liiketilojen omistajat toki ovat tyytyväisiä.

    Tunnustan haikailevani vielä kaukaisempaan aikaan, 90-luvun keskustaan. Kattavan palveluvalikoiman lisäksi tuolloin oli tavanomaista, että valko- ja sinikaulustyötäkin tehtiin keskustan toimistoissa eikä kehäteiden business parkeissa. Ehkä ympäristötietoisuuden lisääntyessä ja etätyön myötä neliöiden vähentyessä yrityksetkin ymmärtävät keskustan arvon saavutettavana toimistosijaintina?

  4. Autoilun hinta on kyllä noussut tarkasteluaikana. Muun muassa polttoaineen (etenkin diesel), vakuutusten ja renkaiden hinnat ovat kohonneet reippaasti viime vuoden aikana ja nousseet nopeammin kuin kotitalouksien tulot. Lähes kaikki liikenne on vähentynyt vuodessa: joukkoliikenne, yksityisautoilu ja tavaraliikenne.

  5. Itse nostaisin mainitsemasi venäläis- ja aasialaisturistien katoamisen yhdeksi merkittäväksi syyksi. He tulivat vuoden ympäri, aasialaisista osa läpikulkumatkalla, mutta venäläiset tax-free ostosten ja lyhyen välimatkan takia ja heitä tuli paljon. Länsituristeja tulee vain kesäisin Helsinkiin, muina aikoina ei kaupunki tarjoa mitään paitsi kalliita hintoja.

    Myös korona ja etätyöt ja se että toimistoihmiset eivät ole palanneet lähityöhön ja toimistojen hajasijoittaminen on iskenyt.

    Ei Helsingin kantakaupungin kaupat ja ravintolat elä pelkästään lähiasukkaiden ostovoimalla, muualta pitää tulla sakkia tai kaupat joutuvat lopettamaan.

    Itse olen peräänkuuluttanut etelä-pohjoissuuntaista metroa. Eteläpään pääteaseman pitäisi olla niin etelässä kuin Punavuoressa tai Kaartinkaupungissa. Eteläisessä kantakaupungissa on paljon nähtävyyksiä, hyviä ravintoloita ja järjestetään isoja yleisötapahtumia, on uimarantoja ja saunabaareja mutta yhteydet julkisilla on parin bussi- ja ratikkalinjan varassa.
    Siksi Espoosta ja Vantaalta tulevat haluavat tulla autolla koska he eivät halua änkeä ahtaisiin busseihin ja raitiovaunuihin jos menevät Esplanadia etelämmäs.

  6. Jos nykytrendin mukaan tekee monipaikkatyöskentelyä, joita moni suurempi työnantaja suosii, koska voivat vähentää toimistotilojaan, niin keskustaan ei kannata käytännössä mennä julkisilla liikennevälineilläkään töihin, koska muutaman kerran viikossa jos liikkuu näillä välineillä, niin lippujen hinnat tulevat liian kalliiksi. Mielummin sitten kannattaa olla kokonaan etätöissä, tai käydä vain kerran viikossa toimistolla, tai muutaman kerran kuukaudessa. Näin kun useampi tekee, niin jo on keskusta aika hiljainen.

    Kivijalkakauppojen määrä vähenee entisestään, kun ei ole asiakkaitakaan. Erehdyin esimään tuotetta keskustasta, siinä oli aikamoinen homma, olisi pitänyt suosiolla etsiä verkkokaupoista ensin ja hyvissä ajoin. Sillä pääsee niin paljon helpommalla.

  7. Pitäisikö tuolle Höselin touhulle laittaa jonkinlainen stoppi ennen kuin keskusta on näivetetty ihan hengiltä ja ratikkaliikenne lakkautetaan? Nelosella oli 20 vuotta sitten 40 000 matkustajaa vuorokaudessa. Höseli lienee hävittänyt niistä jo puolet, eikä loppua näy.

    1. HSL:n hallituksessa eniten painetta on reuna-alueilla asuvien lipunhinnan alentamiseen koska matkustusaika on sieltä keskustaan tai jopa muualle HSL aluetta. HSL hallituksen paikkajaot ovat Helsinki vetoisia mutta Espoo ja Vantaa voisivat kyllä kaupunkeina painostaa enemmän rahallisesti HSL:n kuntaosuuksia mutta se on valtuuston päätös lopulta tukeeko se HSL:ää vai. Nyt tilanne on muuttunut koronan jälkeen siten että lähiöihin on tullut uusia ravintoloita ja muita kaupallisia tarjontaa joita aiemmin haettiin keskustasta joten liikuminen keskustaan päin on vähentynyt. Omasta lähiöstä saa ne palvelut mitä keskusasta aiemmin sai ainoastaan.

    2. Olisikohan munkkiniemeläisten, meilahtelaisten ja töölöläisten ikäjakauman muutokset aiheuttanut matkustajakadon nelosen ratikassa?

  8. Kun HSL on näköjään päättänyt tariffipolitiikallaan vetäytyä keskustan sisäisestä liikenteestä, skuutit tulevat haukkana apajille.

    Onko tässä taustalla päätös nostaa lipunhintoja? Miten näet sen taustalla olleen logiikan (jos ei nyt nosteta, pitää leikata vuoroja vuosien päästä)?

    1. HSL tasasi lipunhintoja pitkien ja lyhyiden matkojen välillä. Pitkiä matkoja subventoidaan entistä enemmän ja lyhyillä matkoilla tehdään voittoa.

  9. Siitä on pian 10 vuotta, kun kirjoitin meidän lopettavan iltakäynnit keskustassa. Siihen aikaan kuljettiin kaupungin läpi parina iltana viikossa, pysäköitiin auto kauppahallin tyhjälle parkkialueelle, käytiin jossain syömässä tai ostoksilla. Tuli maksullinen iltapysäköinti, mentiin suoraan kotiin.
    Asumiskuviot muuttuivat ja keskusta olikin lähellä. Sitten kallistuivat lyhyenmatkan liput, tuli pandemia ja paettiin mökille. Vielä ei olla palattu julkisen liikenteen käyttäjäksi.

    PS. Muistan kun kirjoitit, kuinka mahdottomaan paikkaan kauppakeskus Kaari rakennetaan – ei tule menestymään. Kuinkas kävikään? Siellä tuli tällä viikollakin käytyä mökille lähtiessä.

  10. Ainoa syy 2020-luvulla käydä keskustassa on firman pikkujoulut.

    Keskusta ei ole menettänyt vetovaimaansa, mutta vetovoimaa on nykyään muuallakin. Pakonopeus (ja vuorokauden tunnit) ei riitä että pääsisi esim. Ison Omenan läpi Helsinkiin asioille. Harmittaahan se lasten sivistyksen kannalta, kun eivät pääse tutustumaan keskutaan kuin mereltä käsin, mutta kaipa ne sitten 2030-luvulla teekkarifukseina ehtivät aikansa keskustassa sekoilla.

    Historiallisesti autolla pääseminen kuulostaa merkityksettömältä – kaikkihan keskustaan meni suoralla bussilla 90-luvun Espoosta. Autoilun merkitys toki kasvaa, kun HSL heikentää palvelua minkä pystyy. Autoilun lisääntyessä keskustan metelitaso nousee entisestään ja viihtyvyys laskee. Ei ole voittajia.
    Ei riitä 2020-luvun pullamössöespoolaisella kärsivällisyys matkustaa vaihdolla Kamppiin eteenkin kun se vaihto tapahtuisi Tapiolassa/Matinkylässä/Lippulaivassa.

    1. Etelä-Espoossa on muuhun Espooseen verrattuna liian hyvät palvelut.
      Keski-ja pohjoisespoolaisille Helsingin keskusta on yhä se oikea keskusta.
      Sellossa käynti on kuin syöttäisi tervaa kurkusta.

      Helsingin keskustassa on se hyvä puoli että siellä ei juokse lapsiperheitä jatkuvasti, saa kulkea rauhassa. Ei ole myöskään niin palojn häiriköiviä teinijengejä, paitsi Kampissa ja päärautatieasemalla. Tätä kannattaisi käyttää kilpailutekijänä vaikka jotkut nousevat takajaloilleen.

      1. Keski-ja Pohjois-Espoossa on heikommat palvelut koska alueita ei rakennettu samalla tavalla kuten on tehty Etelä-Espoossa. Vain tiivillä alueella tulee yksityisiä palveluita. Kauniaisten keskusta on uudistuksen jälkeen onnistunut muodonmuutos ja kyllä sinne voi keskiespoolainen mennä viettämään aikaan jos ei Sello enään houkuttele tai jos Tapiolaan on turhanpitkä matka. Tapiolan uusi muodonmuutos on parempi kuin ei mikään siihen mikä Tapiola voisi olla pahimillaan eli ulkoilma museo eli samanlainen kuin jonkun Latinalaisen Amerikan suurkaupungin vanhakeskusta. Leppävaarassa on myös teinijengejä mutta keskitetty Selloon. Matinkylässä teinijengit ovat keskitetty Ison Omenan alueella ja Espoonlahdessa Lippulaivan alueelle. Ainoa paikka jossa ei ole teinijengejä on Tapiolan Ainoa.

    2. Pääkaupunkiseudulle tulee autolla ihmisiä kehityskunnista (Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Porvoo) jossa ei ole julkista liikennettä kuin harvakseen,Espoosta tai Vantaalta tullaan pääasiassa julksilla joko junalla, bussilla tai metrolla. Joulukuun alusta pääsee metrolla suoraan Kivenlahdesta asti Keskustaan on se helpompaa kuin vaihtaa Matinkylässä tai Tapiolassa. Bussikusteja ei aina sido aikataulut vaikka näin pitäisi olla HSL aikataulun mukaisesti. Metroa sitoo aikataulu tiukemmin koska seuraava metron on päästävä lähtemään myös lyhellä aikavälillä.

  11. Kuten sanoit, lippujenhinnat tulevat olemaan kohtuuttoman korkeat(12,40 kahdelta yhdellä visiitillä). Meillä ja varmaan monella muullakin se tarkoittaa lisääntyvää oman autoa käyttöä.

    Onko ihan mahdotonta luoda yhden vyöhykkeen edullista(1,80€) kertalippua? Se pitäisi olla tasavertaisuuden vuoksi kaikilla alueilla, koska samalla tavallahan ihmiset kulkevat lyhyitä matkoja B- ja C-vyöhykkeilläkin.

    1. Yksi vaihtoehto on se että C vyöhykeebn alue e integroidaan B vyöhykeelle ja D-vyöhykeestä tehdään C-vyöhyke joten lipunhinta olisi sama AB vyöhykeellä kuin se on nyt. Keskustelu eri lipputyypeistä (opiskelija, eläkeläinen, lastenvaunut) on toinen keskustelu.

    2. Autoa, jos sellainen on hankittu, kannattaa ja pitää käyttää, koska muu olisi tehotonta pääoman käyttöä. Koska järkevään taloudenpitoon kuuluu laskea kustannuksia, niin matkustuskuluihin pitää lisätä julkisen liikenteen lipun hinta ja subventio (50 %), auton kiinteiden kustannusten lisäksi.

  12. Olen asunut pääkaupunkiseudulla vuodesta 1972, ja sitä ennen opiskelijana n 5 vuotta.

    Mikä on muuttunut?

    Soininvaara on oikeassa sanoessaan, että Helsingin keskustan kuihtuminen ei ole autoilijoista kiinni. Lisää autoja ei tuo lisää asiakkaita keskustaan. Vähemmän autoja ei vie asiakkaita keskustasta.

    Ennen kävimme (kun asuin Tapiolassa ja Soukussa) keskustassa lähinnä näistä syistä: elokuvateatterit, Stokkan monet osastot, kapakat ja tietysti jossain määrin kulttuuritilaisuudet.

    Tänään Osmon viittaamassa Hesarin jutussa muuan keskustan jalankulkija sanoo: ”Ihmiset menevät autoilla kauheisiin kauppakeskuksiin ympäri kaupunkia.”

    Tuo on monen keskustaromantikon asenne. Mutta mitä kauheaa kauppakeskuksissa on? Mitä kauheaa on ajaa autolla niihin?

    Ei mitään. Kauppakeskuksissa on vilkasta, jopa elokuvateattereita, kohtuullisia ravintoloita, kahviloita joissa voi istuskella ja katsella ohikulkijoita, ja tietysti kaikki ne kaupat jotka ennen löysi vain keskustasta, enemmänkin monipuolisia kauppoja. Kun pysäköinti on ilmaista, miksi lähtisi elokuviin keskustaan? Ei mitään syytä. Ilmeisesti ravintolakulttuuri kesäterasseineen on elävää myös lähiöissä, toisin kuin aikaisemmin.

    Keskusta voi tulla eläväksi vain, niin kuin Osmo sanoo, lisäämällä siellä asutusta ja saamalla kadonneet turistit takaisin.

    Usein verrataan autottomia keskustoja Pariisissa tai muissa isoissa turistikaupungeissa Hesaan. Vertaus ontuu, koska Pariisissa, Madridissa, Barcelonassa, Roomassa jne on niin valtavasti turisteja, jotka tulevat sinne lentokoneilla eikä autoilla ja siksi tarvitaan palveluja, kuten ravintoloita – ja ne elävät.

    Kun koronavuodet patistivat kaupunkilaiset ulkoilemaan Nuuksiossa ja semmoisissa paikoissa, minä lopetin ruuhkametsissä liikkumisen ja ryhdyin kävelemään Helsingissä, joten uudet ”keskustalähiöt” Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa ovat tulleet hyvin tutuiksi, jopa muutamia terassejakin niissä.

    Jos tai kun turistit palaavat Helsinkiin, ehkä pääkaupunkiseudulta suomalaisetkin saapuvat taas vilkkaaseen keskustaan.

    1. Tuo pitää aivan paikkansa. Ne uudet kauppakeskukset lähiöissä palvelevat paremmin kuin kantakaupungin kaupat koska ne sijaitsevat toisiaan lähellä ja nykyään pääsee kyllä esim Isosta Omenasta, Sellosta, Ainoasta ja Lippulaivasta bussilla ja metrolla (joulukuussa Lippulaivasta) mihin suuntaan tahansa. Ei tarvitse mennä autolla pelkästään. Toki autolla. Lippulaivassa on esim terassiravintoloita jotka palvelevat kevällä. Eihän Suomessa sääolosuhteiden takia voi istua syyskuussa pitkään terassilla kun mittari on +12 mutta Roomassa, Pariisissa ja Barcelonassa on vielä lokakuussa +20 -+25 C .Suomi voisi houkutella turisteja muualtakin esim Pohjois-Amerikasta ja Lähi-idästä mutta kun Pietariin ei pääse enään niin Helsinki menettää siinä mahdollisuutensa koska laivaristeilyt jotk alkavat esim Hampurista päättyy yleensä Pietariin ja palaa takaisin . Nyt tämä portti on kiinni ja pysyy todennäköisesti seuraavat 30 vuotta.

  13. Keskustan hiljeneminen ei ole ongelma, mihin tulisi erityisesti panostaa. Kaupunkikehityksen tarpeet ovat lähiöissä ja olenkin ehdottanut, että kaupungintalo voitaisiin perspektiiviharhan korjaamiseksi siirtää Malmille, siellähän on tarjolla tyylikäs lentoasemarakennuskin.

    En malta olla muistuttamatta ehdotuksestani leikata kaupunki Töölönlahden kohdalta Hesperiankatuja myöten poikki siten, että kantakaupunki siirretään kulttuuriseen kohtuunsa Nevajoen suulle. Tämä siksikin, että Tampereella menee hyvin, koska siellä katsotaan remokraattisesti toisia silmiin samalta tasalta, kun taas Helsingin säätyläiskaupungin nousukkaat kolmannessa polvessa flaneeraavat Espalla odottaen arvonsa mukaista arvostusta. Tsaarinaikaiset käytänteet onneksi ovat jo sadassa vuodessa karisemassa muualta kuin kaupungin hallinnosta.

    Keskustan tulisi erikoistua valtionhallinnon, kulttuurin ja Yliopiston keskustaksi, minne sijoitettaisiin maksimaalinen määrä opiskelija-asuntoja. Nuorisolaisittain tällöin syntyisi ”pöhinää”. Toimistotilat ja kaupat löytävät kauempaa logistisesti järkevämmät ratkaisut. Vain pankkiiriliikkeet tarvitsevat kyynärsauvakseen keskustan arvokiinteistöjen facevaliditeettia.

    Sellaiset hengen jättiläiset kuten Eliel Saarinen ja Alvar Aalto näkivät omilla silmillään keskustan ahtauden ja pyrkivät siirtämään ehdotuksillaan painopistettä, joka kuitenkin pitkään on lobbautunut Forumin, Stockmannin ja Sanomatalon Bermudan kolmioon.

    Olen ehkä väliaikaisesti vantaalainen ja tässä aivan naapurissa on Tyttökummussa runsaasti korkeatasoisia työpaikkoja pääosin ulkomaalaisomisteisissa firmoissa, jotka osaavat laskea sijaintihyötynsä ilman paikallista myopiaa. Täälläkin on lähiliikkumatarpeita parin kilometrin päässä olevaan Myyrmäkeen, missä monipuolisesti liikkeitä ja Huslab, sinne junalippu maksaa sen kolmisen euroa kuten keskustassakin lyhyillä matkoilla. Puolestani julkinen liikenne voisi olla melkein ilmaistakin Tallinnan tapaan mutta ei keskustaa saa suosia.

    Vastustin aikoinaan Kruunuvuorensiltaa koska en hyväksy ajatusta, että helsinkiläisen ensisijainen tarve on päästä keskustaan. Päinvastoin Itä-Helsingin merikaupungin kehittäminen olisi mielekkäämpää kuin alueen rooli keskustaan syöttävän metron liityntälinjojen viuhkan päätepisteinä. Kruunuvuorensillan katsottiin maksavan itse itsensä kohoavina tontinhintoina. Lienee syytä vahtia, ettei sen kustannusta peritä HSL:n lippujen infrakustannusten kiintiöstä vaan sillan kustannusriskin tulee kohdistua suoraan kaupungille.

    Muutin Helsinkiin 1970-luvulla, jolloin Pietarinkatuliike oli voimissaan pyrkien pitämään puodit ja liikkeet hengissä. Eipä onnistunut. Maailma muuttuu ja muutoksen vastustaminen yhteisin varoin vaatii kunnon perustelut. Helsingin keskusta on ollut tukossa muuten paitsi arkkitehtipiirustuksissa joten on vain eduksi, jos se väljenee toimintojen siirtyessä muuanne. Ei tarvita uusia tunneleita autoille eikä palveluja kuluttajille, elleivät he niitä itse ylläpidä.

  14. Eikö keskusta ole nimenomaan paikka palveluille ja ajanvietteelle, miten ihmisten kulutustottumusten muutos niihin näivettää keskustaa?

    1. Eikö keskusta ole nimenomaan paikka palveluille ja ajanvietteelle, miten ihmisten kulutustottumusten muutos niihin näivettää keskustaa?

      Hyvä kysymys. Riippuu siitä miten elinvoimaa mitataan ja Hesarin jutussa sitä mitattiin kaupan myynnillä.

      1. Kyllä jengiväkivaltaa oli 1950-luvulla mutta ne olivat paikallisia jengejä ja puukko ja viina oli tuolloin kiistan ongelma ja kiistan ratkaisija mutta nyt kovat huumeet ovat tulleet kuvioihin ja ne levinneet koko maahan. Myös tuliaseet on myös uusi ongelma ja laittomasta tuliaseen hallussapidosta saa sakot mutta ei joudu vankilaan. Myös jengit ovat kansainvälisen rikollisuuden kanssa yhteydessä toisin kuin 1950-luvulla.Suomen kansalaiset oli yhdessä vaiheessa vielä 1980-luvulle asti Pohjoismaiden rikostilastoissa suurin yksittäinen huumeiden välittäjä ryhmä kunnes 1990-luvulla Venäjän ja Itä-Euroopan maiden kansalaiset ottivat tämän haltuunsa ja ovat sen jatkaneet. Tilanne on siis toinen koska verkostot ovat globaalit ei enään vain Pohjoismaat.

  15. O.S:”Nettikauppa syrjäyttää voimalla ”
    ”Keskustan ulkopuolelle on rakennettu kauppakeskuksia”
    Siinä keskeisimmät syyt.

    ”Etätöiden yleistyminen, minkä seurauksena keskusta toimistoissa on päivittäin huomattavasti vähemmän väkeä.”

    Tämä kansanosa kuluttaa pääosin vain lounasruokapalveluita ja töiden jälkeen he menevät peltomarkettien ostosparatiiseihin viihtymään perheineen.

    Soininvaaran arkkivihollinen yksityisautoilu ei ole muutoksen syy vaan sen seuraus. Autolla pääsee helpommin ostoskeskuksiin ja saa rahdattua ison ostosmäärän kotiin. Julkisilla se on paljon tehottomampaa.

    Vaikka keskusta olisi viihtyisämpi, niin se ei yksin tuo asiakkaista takaisin. Olisi oltava palveluita mitä kuluttaa.

    Yhtä asia ei Soininvaarakaan uskalla sanoa. Pääsyyllinen tähän romahdukseen on SAK/ eliitin puolueet, demarit ja kokkarit vihreiden avustamana. Työstä on Suomessa tehty liian kallista , joten se on siirtynyt halpatyövoiman maihin ja verkkokaupan piiriin.

    Eliitin puolueet ovat ajaneet keskittymisen suurimpiin kaupunkeihin, joissa eläminen on liian kallista. Keskituloinenkin on jo limiteillä.

    1. ”Tämä kansanosa kuluttaa pääosin vain lounasruokapalveluita ja töiden jälkeen he menevät peltomarkettien ostosparatiiseihin viihtymään perheineen”

      Ei se nyt ihan noin mene. Helsingissä ja naapurikaupungeissa asuu paljon sellaisia joilla ei ole perhettä tai pieniä lapsia enää ja keskusta oli elävä ennen koronapanddemiaa, joka laittoi ravintolat ym kiinni ja etätöiden yleistyminen ja Tinder hoiti loput. Turistit jotka tuli ennen Venäjältä ja Kiinasta eivät enää tule, toisaalta ei heitä hirveästi tule ikävä, mutta kaupoille he olivat tärkeitä.

    2. Kaupungistumisen historia on kyllä paljon vanhempi kuin poliittisten puolueiden. Syyt löytyvät muualta kuin puoluepolitiikasta.

    3. Ei eliitti ketään sinne keskustaan aja, vaan ihmisten omat toiveet ja halut. Hinta taas määräytyy vapailla markkinoilla maksukyvyn ja -halun + tarjonnan leikkauspisteessä. Keskustassa asuminen on kallista, koska niin moni haluaa sinne.

      Syy miksi niin moni joutuu tukeutumaan yksityisautoon lähiöissä on se, että he eivät mahdu keskustaan epäonnistuneen kaavoituksen takia. Paljon nykyistä useampi haluaisi kyllä muuttaa korttelikaupunkiin, mutta kun kaupunginsuunnitteluvirasto + kaupunginvaltuusto + museovirasto kieltävät muuttamasta pitämällä rakennuskannan matalana kaavoilla + suojelemalla vanhoja matalia rakennuksia.

      ”Eliitti” lähinnä tekee kaikkensa, jotta rakennusliikkeet eivät voisi rakentaa sitä mitä markkinakysyntä selkeästi kaipaa.

    4. Eemil se taloudellinen toiminta joka on siirtynyt halpatyövoiman maihin on kyllä yleisen palkkatason nousun syy ei niinkään alhaisten palkkojen syy. Olet oikeassa siinä että tietyt alat ovat ylihinnoiteltuja Suomessa mutta halpatuotannon siirtyminen takaisin kehitysmaista ei ole näköopiirissä.Kiinastakin siirtyy nytkin halpatuotantoa muihin Aasian maihin jopa Afrikkaan asti mutta ei takaisin länsimaihin.

    5. Eemil syyttämällä joitain ihmeellistä eliittipuolueita (jota en kyllä tunnista) keskittymisestä on kyllä sinun tyylilläsi aina se sama viesti eli vika on jossain toisessa puolueessa mutta unohdat että Keskusta on ollut koko 2000-luvun kuudessa eri hallituksessa Kokoomuksen kansssa (Vanhanen II, Kiviniemi ja Sipilä) sekä demareiden kanssa 4 eri hallituksessa (Jäätteenmäki, Vanhanen I ja Rinne/Marinin hallitus) jonka aikana vaalikauden jälkeen seuraavissa vaaleissa Keskusta on saanut rökäletappion ja syy on ollut puolueen jäsenten kritiikki siitä että Keskustan johto (Sipilä tai Vanhanen tai nyt Saarikko) ajoi keskittymispolitiikkaa suurimpiin kaupunkeihin Kokoomuksen tai SDP:n kanssa. Myös Vihreät ovat olleet Keskustan kanssa apupuolueena samassa hallituksessa (Vanhanen II, Kiviniemi, Rinne/Marin). Voitko Eemil joskus katsoa edes rehellisesti peiliin (kuten tasavallan presidentti Niinistö kehotti Putinia katsomaan peiliin Suomen Nato prosessin aikana) ja myöntää ne tosiasiat että Keskusta on myös ollut niissä hallituksissa jossa keskittymispolitiikkaa suurimpiin kaupunkeihin on toteutettu ihan hallituksen ohjelman mukaisesti?Keskusta voi syytää ihan itseään seuraavien kevään vaalien murskatappiosta kun se on ollut apupuolue SDP:lle.Tasapuolisesti myös Vihreät voivat syyttää itseään siitä että se on ollut apupuolue sekä SDP:lle ja että Keskustalle. Hyvä esimerkki oli jo puheenjohtaja Saarikon kiusallinen hetki Keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa se että hänen vastaehdokas oli 76- vuotias Paavo Väyrynen kertoo siitä että Keskustan nykyjohto ei voi entiselle keisarille mitään kuin sietää häntä kuten ei voi Yhdysvaltain republikaanit entisille keisarille (Donald Trumpille) mitään vaikka osittainen vaalitappio oli hänenkin syytä koska osallistui näihinkin välivaaleihin omilla tempauksillaan. Mutta ei näkäjään näitä kahta Trumpia tai Väyrystä voi näköjään erottaa puolueesta vaikka rikkovatkin puolueen perussääntöjä ja poikkeavat huomattavasti puolueen ulkopolitiikan linjasta koska puolueen etu tulee ensin niin kauan kuin nämä kaksi kunniapuheenjohtajaa ovat piikki lihassa vaikka vaalitappiot oli heidänkin aikana totisen totta mutta siitä heitä ei uskalleta syyttää koska se on liian raskasta myöntää että hyvinkin pitkään nykyiset puolueen puheenjohtajat tuki näitä kahta aina loppuun asti kun he olivat mukana pelissä vaikka kärsivätkin heidän johdolla murskatappion lopussa . Mutta mikä onkaan Keskustan tai Republikaanien syy tappille se on ne muut eliittipuolueet tai vaalivilppi. Ei muuta

      1. ” Keskusta on myös ollut niissä hallituksissa jossa keskittymispolitiikkaa suurimpiin kaupunkeihin on toteutettu ihan hallituksen ohjelman mukaisesti”

        Jos Keskusta ei olisi ollut mukana , niin maakunnissa olisi saanut laittaa laput luukulle jo ajat sitten. Ilman keskustan järkipolitiikka kaikki olisi jo ajat sitten keskitetty suurimpiin kaupunkeihin.

        Tälläkin hallituskaudella ympäristöpolitiikka olisi ajanut maataloustuotannon ulkomaille ja Suomeen olisi jäänyt muutama suurtila. Perhepolitiikassa keskustan ansiot ovat vastaansanomattomia. Vihreät olisivat kieltäneet turvepohjaisten peltojen viljelyn. Juuri näiltä pelloilta on saatu asialliset sadot kahden viimekesän kuumuudenkin kurimuksessa.

        Kokoomus suosittaa veronalennuksia rikkaille ja demarit velanoton avointa piikkiä. Demarien mielestä valtion verotulot voivat mieluusti ylittää valtion menot.

        Tässä menossa keskusta on ainoa järjen ääni. Taisi Soininvaara mainita keskustan olevan hesalaisten puolella junaillessaan kaupungin johdon yllätykseksi ja tilaamatta Sipoon alueliitoksen Helsinkiin. Vai miten se menikään ?

        Somani:”eliittipuolueita (jota en kyllä tunnista) keskittymisestä”

        Eipä tietenkään tunnista, koska elää tässä punaviheriäisessä kuplassa.

      2. Eemil: ”Jos Keskusta ei olisi ollut mukana , niin maakunnissa olisi saanut laittaa laput luukulle jo ajat sitten. Ilman keskustan järkipolitiikka kaikki olisi jo ajat sitten keskitetty suurimpiin kaupunkeihin.”

        En nyt ihan usko tuohon. Ruotsissa on maaseutu ihan voimissaan vaikka sikäläinen keskusta on aika pieni puolue ja useimmiten poissa hallituksista. Ruotsissa demarit on se puolue joka on rakentanut tulojensiirtomekanismit syrjäseutujen tukemiseksi.

    6. Eemil, jopa Keskustan omat
      nykyiset kansanedustajat ovat sanoneet että oli virhe mennä tähän vaseemmistohallitukseen vaalitappion jälkeen. Nyt tällä hetkellä Keskustan kannatus on 10%. Keskusta on vaihtanut kaksi kertaa 3 vuoden aikana puheenjohtajaa. Keskustan nykyisen puheenjohtajan haastoi kesällä Keskustan vanha isäntä jonka Kremliä tukevat ulkopolitiittiset mielipiteet ovat todennäköisesti syy myös siihen että kannatus tippui alle 10%. Ainakin näin sanoi Keskustan suuri poika Lapista siis Mikko Kärnä joka pyrkii eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä.

      Keskustan puheenjohtaja voi kiittää pelkästään Sanna Marinia siitä että se on tukenut Keskustaa niin taksonomiassa kuin ennallistamisessa ohi vihreiden ja Vasemmistoliiton. Unohkaako Eemil sen että valtiovarainministeriön salkku on Keskustan puheenjohtajalla joka on ajanut Suomen julkisen talouden perikatoon? Eemil suosittelen lämpimästi tutustumaan mitkä hallituspohjat Suomessa on ollut lähes koko 2000-luvun. Keskustan johdolla on jatkettu tätä keskittämistä konkreettisesti niissä hallituksissa jossa Keskusta on ollut mukana; Vanhasen I ja II, Kiviniemi, Sipilä ja nyt Rinne/Marin . Ainoa poikkeus oli Kataisen/Stubbin hallitus jossa Keskusta ei ollut mukana.

      Eemilille tiedoksi etten ole nykyisen hallituspuolueiden jäsen mutta en äänestä edes punavihreää vaihtoehtoa vaan sivityksellistä porvarillista vaihtoehtoa jonka kanssa Keskusta on ollut myös kahdessa hallituksessa mukana pääministeri puolueena. Tämä vaihtoehto meni pois kun Keskusta päätti mennä vaseemmistohallitukseen velkaralli vasemmistohallituksen hallitusohjelman takaajaksi yhdessä vihreiden ja Vasemmistoliiton sekaan. Syytä vain Eemil sitten ensi vuonna oppositiota tai muita hallituspuolueita Keskustan rökäletappiosta. Älä kuitenkaan mene Donald Trumpin linjalle vihjailemaan vaalivilpistä. Tämän neuvon annan sinulle vielä tähän loppuun

      1. Keskusta haluaa kaataa hallituksen saamelaiskäräjälakia vastustamalla, ja on valmis myymään sielunsa kokoomukselle ja perussuomalaisille jotta pääsevät seuraavaan hallituksen mukaan apupuolueeksi. Mihinkään muuhun he eivät pysty.

      2. R.S:”Unohkaako Eemil sen että valtiovarainministeriön salkku on Keskustan puheenjohtajalla joka on ajanut Suomen julkisen talouden perikatoon?”

        Annika Saarikko on siis ajanut Suomen perikatoon. Rahul voisi näillä propagandanäytöillä pestautua Putinin , Lavrovin ja Shoigun joukkoihin. Rekryä sisään, niin menisi heittämällä läpi.Hallituksessa siis kaikki muut vastustavat velanottoa, mutta Saarikko jyrää lisävelan ottoon.

        Silfverberg:” Ruotsissa on maaseutu ihan voimissaan vaikka sikäläinen keskusta on aika pieni puolue ja useimmiten poissa hallituksista. Ruotsissa demarit on se puolue joka on rakentanut tulojensiirtomekanismit syrjäseutujen tukemiseksi.”

        Maaseutu voi olla hyvässä hapessa Etelä- ja Keski-Ruotsissa, mutta pohjoinen kärvistelee pakkasen puolella . Jopa siinä määrin, että pohjoisen puolustaminen on jätetty heikolle kantimelle. Taitaa nyt tulla muutos Natoon liittymisen seurauksena. Ruotsissa on ilmeisesti meitä paremmin tunnustettu maakunnista kaupunkeihin tuleva rahavirta.

        Näinköhän tulee uuden hallituksemme kokkarit ja demarit ajamaan koko Suomen hyvinvointia ? Eppäilenpä vahvasti.

      3. Eemil: ”Maaseutu voi olla hyvässä hapessa Etelä- ja Keski-Ruotsissa, mutta pohjoinen kärvistelee pakkasen puolella . Jopa siinä määrin, että pohjoisen puolustaminen on jätetty heikolle kantimelle. Taitaa nyt tulla muutos Natoon liittymisen seurauksena. Ruotsissa on ilmeisesti meitä paremmin tunnustettu maakunnista kaupunkeihin tuleva rahavirta. ”

        Mun mielestän i Ruotsissa on aluepolitiikka hoidettu fiksusti. Väki on alkanut muuttaa pois pohjoisesta etelään jo teollistumisen alettua 150 vuotta sitten, eikä pohjoisessa muutenkaan ole asunut kovin paljon ihmisiä koskaan. Teollisuus on antanut paremman elannon kuin riutuva maatalous paikoissa missä ei mikään kasva ja siksi maatalous toimii etelässä, ja niin se voisi toimia Suomessakin.
        Siellä pohjoisessa on isoja kaivos- ja teollisuuskeskuksia, voimalaitoksia ja metsiä, matkailua ja saamelaisetkin mahtuvat elämään rinta rinnan ilman suuria riitoja kuten Suomessa.
        Puolustuskin oli hyvässä iskusa kylmän sodan aikana, ja se tullaan kyllä rakentamaan uudelleen.
        Ruotsi uusii rautatieverkkonsa pohoiseen, Haaparannan rata uudistettiin ja sähköistettiin mutta nyt ruotsalaiset ihmetelevät että miksi ei Suomi ole tehnyt mitään aloittaakseen junaliikenteen rajan yli.
        Ilman sitä rahavirtaa joka tulee teollisuudesta ja maakuntien raaka-aineista ei Ruotsi voisi ylläpitää hyvinvointia. Ero Suomeen on se että he tekevät raaka-aineistaan korkealle jalostettuja brändättyjä kulutustavaroita kuten autoja, kodinkoneita ja huonekaluja kun Suomi keittää vaan sellua. Vähän kärjistetysti myönnän, mutta heillä on maantiede etunaan.

    7. Eemil otat lähes joka yhteydessä Putinin propaganda kortin esille kun kyseessä on Keskustaa kohtaa oleva kritiikki. Tämä Putin kortti on ikävä kyllä Eemil kärsinyt jo sellaisen hyperinflaation joka on Kepun kannatuksen kokoinen eli täyttä ilmaa . Putinilla ei ole mitään tekemistä Suomen korkean valtionvelan takia tai 3%korkojen kanssa. Marinin hallitus tuhlasi miljardeja euroja jo 2019 ennen kuin covid pandemia oli jo tiedossa tai Venäjä oli edes hurjimissa unissa hyökännyt Ukrainaan. Eemil sinulta unohtui se että Annika Saarikko on valtiovarainministeri joka laatii oman ministeriön virkamiesten kanssa valtion budjetin jos näin on niin miksi Saarikko ei tee sellaista budjettia joka olisi talouden tasapainon kanssa ihanteellinen? Miksi Keskusta ei yksinkertaisesti lähtenyt viime vuonna hallituksesta kun COVID pandemia oli jo hellittänyt kun SDP jatkoi vielä velkahumpan ihanteellisuutta? Lähes kaikki talouden ennusteet ja korkojen nousu on kyllä hyvin tiedossa että paineet vähentää julkista velkaa on ollut jo ajankohtaista jo tammikuussa 2022. Sotilaalliset ja maanpuolustuksen ja covid menot ovat kiinteitä pitkän ajan tai väliaikaisia menoja joten niihin vetoaminen ei edes valtionbudjetista löydy koska niiden osuus on loppujen lopuksi hyvin pieni suhteessa muihin menoihin tai ne ovat jo käytetty

      1. ” miksi Saarikko ei tee sellaista budjettia joka olisi talouden tasapainon kanssa ihanteellinen”

        Jaahas, noinko vaan yhden ihmisen ilmoituksesta koko hallitus , eduskunta , SAK ja elinkeinoelämä kääntyvät talouden tasapainottamisen puolelle? Sipilähän yritti tasapainottaa taloutta, mutta sai sellaisen selkäsaunan, josta keskusta kärsii vieläkin.

        ” Miksi Keskusta ei yksinkertaisesti lähtenyt viime vuonna hallituksesta ”

        Siitä syystä, että Keskusta on vastuullinen asioiden hoitajapuolue. Tiedossahan oli kannatuksen sakkaaminen, mutta vastuu koko Suomesta ajaa puskemaan töitä.

        Uskon Soininvaarankin arvostavan keskustan raatamista verrattuna joidenkin puolueiden someposeerauspolitiikkaan.

    8. Eemil, kyllä voin rehellisesti sanoa että pääministeri Sipilä sai valtiontalouden hyvään suuntaan ja työllisyyteen uuden ryhtiliikkeen ja elinkeinoelämä jopa kiitti oikein paljon ja siitä olisi ollut hyvä jatkaa toisen kauden. Tämän kaiken SDP otti tikunnokkaan vaaleissa 2019 ja sai siitä vaalivoiton kun lähti lupaamaan vappusatasia vähän muutakin mitä ei voitu kaikkea totetuttaa. Eemil kyllä se vain niin että Keskusta lähti takaajaksi tämän vasemmistohallituksen velkahumppaan 2019 ja covidin ja Ukrainan sodan varjolla Keskusta on ottanut lisävelkaa miljardeilla kunhan SDP kuitaa Keskustan hankeet ja Keskusta SDP:n jne jne vaikka kaikki talousmittarit ja ennusteet näyttävät aivan jotain muuta. Ensi keväällä Eemil tulee muutos joka on aivan toinen kuin nykyinen vasemmistohallituksen velkahumppa.

  16. Sait herätettyä uteliaisuuteni. Millaista juustoraastinta ei kaupungin kaupoista löydy?

    1. Joskus ennen muinoin tilanne oli se, että jos jotain juustoraastinta ei löytynyt itäisen satamakaupungin liikkeistä, niin sellaista ei tarvittu. No, nyt kun tuli tarkistettua, niin esim. joku Kokkipuoti nyttää olevan edelleen olemassa – mutta Isossa Omenassa. Kuinkas nyt näin? No, ehkäpä siellä muuten voisikin käydä poikkeamassa pitkästä aikaa, vaikka keittiössä laatikot ja kaapit ovat jo täynnä ei-niin-välttämättömän-tarpeellisia-mutta-kivoja vempaimia.

      Varsinaiseen aiheeseen palaten, niin joskus kauan sitten oli kiva käydä keskustan erikoisliikkeissä, kun liikenne tuntui kohtalaisen sujuvalta kiitos mm. monien vaihtoehtoisten reittien – kuitenkin jo kauan sitten, tätä alettiin häiritsemään kaikenlaisilla ikään kuin kiusaksi suunnitelluilla liikennejärjestelyillä ja kun kadunvarsipysäköintipaikkojenkin määrä jatkoi laskua, niin ei sitä vain enää jaksanut lähetä keskustaan. Samaan aikaan alkanut muutos oli se, että samat tavarat sai paljon halvemmalla netistä – mielestäni ei niin ideaalinen tilanne, koska jonkun vemputtimen hiveleminen omissa käsissä ja eri vaihtoehtojen vertailu on aina parempi kuin se, että koittaa ihmetellä netissä olevia kuvauksia ja käyttäjien kokemuksia.

      No, ehkä tässä voisi käydä joku vapaapäivä vaeltelemassa vaikka Isohkossa Omenassa ja ihmetellä tarjontaa – siellä taitaa olla Kokkipuodin lisäksi muitakin mielenkiintoisia erikoisliikkeitä.

  17. >   pitäisikö keskustaa elvyttää houkuttelemalla
    >   sinne autoilijoita niin että autoilijat korvaisivat
    >   etätöitä tekevät ja menetetyt turistit

    Poliittisesti katsoen: Kyllä. Ihmiset ovat vain iso, mistään ymmärtämätön karjalauma, jota hallinnollisilla päätöksillä siirrellään paikasta toiseen. Heidän varansa pakko-otetaan valtiolle ja kunnalle, jotka sitten päättävät mihin ne käytetään.

    Mitkään paikallisvaltio-tason päätökset eivät kuitenkaan voi muutta globaalia trendiä: varakkaat siirtyvät [maaseudulle] ja kaupungit autioituvat ja slummiutuvat. Energiahanojen sulkemisen seurauksena nälkä ja pakkanen tyhjentää kaupungeista sitten lopunkin väestön. — Ja ekologinen vihreä unelma on valmis: joka ei osaa kyntää hevosella, sen ei tarvitse syödäkään!

    1. Missä päin maailmaa on muka trendinä se että rikkaat muututtava maaseudulle ja kaupungit autioituvat? Se on eri ilmiö että varakkaat ihmiset hankkivat kakkoskodin maaseudulta ja pitivät kaupungissa toisen asunnon . Kaupungistuminen on lisääntynyt kaikkialla maailmassa hyvä esimerkki on Yhdysvaltain uudet suurkaupungit kuten Phoenix (Arizona) ja Las Vegas (Nevada) syrjäyttävät vanhoja itärannikon suurkaupunkeja asukasluvussa ja se näkyy Yhdysvaltain välivaaleissa kun Phoenix ja Las Vegas ratkaisivat Yhdysvaltain senaatin paikan tässä kohtaa demokraattien hyväksi.

  18. ”Keskustan rooli on muuttumassa. Siellä ei etätöiden takia tarvita enää yhtä paljon toimistotilaa eikä siellä tarvita kauppakeskusten ja verkkokaupan takia entistä määrää liiketilaa.”

    Tästä olen täysin samaa mieltä. Mennyt aika ei sellaisenaan enää palaa. Ostosmahdollisuuksia on nykyään keskustan ulkopuolellakin sekä tietty verkossa.

    ”Lisäksi keskustaa – ja Kalliota – kannattaa vahvistaa vapaa-ajanviettopaikana. Urbaaneja palveluja, kulttuuria ja miellyttävää kaupunkitilaa. Siksi kävelykeskustaa kannattaa laajentaa.”

    Tämäkin on mielestäni oikea suunta. Mutta lisäisin tähän jatkokysymyksen: Mistä ne lisääntyvät vapaa-ajan viettäjät tulevat keskustaan? Jos halutaan että lähiöistä ja kehyskunnista tullaan enenevässä määrin keskustaan vapaa-ajalla, niin autolla saapumisesta ei kannata tehdä liian vaikeaa ja kallista. Kaupungin laidalta lähtiessä oman auton käyttö säästää niin paljon aikaa julkisiin nähden että ilman sitä mahdollisuutta voivat spontaanit illanvietot keskustassa jäädä vähiin.

    1. Helsingin kehyskunnista kuten Järvenpää ja Kerava tullaan kyllä joukkoliikenteellä Helsingin keskustaan ja muuallekin pääkaupunkiseutua. Oikein hyvä esimerkki oli Helsingin kirjamessut. Kaikki Pasilan lähiliikenteen junat olivat täynnä paluu ja meno aikoina.

    2. Haluaisin nähdä sellaisen joka jaksaa olla ajokunnossa koko illan spontaanissa illanvietossa jossain Kalliossa.

  19. Kiitoksia hyvästä analyysista! Korostaisin seuraavia kaupungin/kaupunkien päätäntävallassa olevia asioita:

    Redi ja Tripla avattiin lähivuosina aivan kantakaupungin tuntumaan. Molemmat näistä ovat joukkoliikenteellä vähintään kohtalaisesti saavutettavissa, jonka lisäksi molemmat tarjoavat ilmaista pysäköintiä.

    HSL:n hintapolitiikka, josta jo mainitsitkin erittäin kalliin kertalipun. Hinnoittelulla on kuitenkin uskoakseni kertalippujen hintaa suurempi vaikutus: Suurehko osa toimistotyöntekijöistä on siirtynyt vähintään osittaiseen etätyöhön. Aiemmin, kun toimistolla on käyty päivittäin on HSL:n kk-lippu ollut heille houkutteleva, muttei ole enää, jolloin jäljelle jäävillä työmatkoilla siirrytään helposti auton tai fillarin käyttöön. Tämän seurauksena myöskään asiointimatkoille henkilöillä ei ole ”ilmaista matkaa” olemassa, jolloin kynnys lähteä keskustaan – varsinkaan useamman henkilön voimin – on aiempaa suurempi. Yhdistettynä ilmaisiin parkkipaikkoihin kantakaupungin reunalla, uskoisin aiempaa suuremman osan asiointimatkoista tämän seurauksena suuntautuvan kauppakeskuksiin.

    Näistä syistä uskon HSL:n äskeisen päätöksen reippaista hinnankorotuksista kiihdyttävän keskustan näivettymistä entisestään. Aiheen sivusta, en usko että HSL saa tämän seurauksena edes nostettua lipputulojaan toivovansa verran – jos lainkaan. Toisaalta HSL:n kriisin nopea eskaloituminen voisi olla jopa toivottavaa, jos se pakottaisi uusimaan johdon ja tarkastelemaan toimintatapoja. Julkisella sektorilla näin taitaa käydä valitettavan harvoin, jolloin todennäköisempi seuraus on kriisin pitkittyminen ja sitä myötä nykymuotoisen keskustan kuolema.

    Mitä asialle sitten voisi tehdä:
    – Hintojen pudottaminen kautta linjan.
    – Lipputuote kerta- ja kuukausilipun väliin säännöllisille, muttei päivittäisille matkustajille.
    – Ryhmäliput: Nykyinen kertalipun hinta olisi passeli, jos sillä pääsisi matkustamaan koko porukka kerralla.
    – Mahdollisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella matkustamaan oikeuttava kuukausilippu edullisesti.
    – HSL:n kulukuuri (organisaation keventäminen, linjaston järkevöittäminen).
    – Infrakorvaushimmelistä luopuminen.

  20. Maajoukkueen koripallo-ottelu pelattiin tänään Espoossa, koska Helsingistä ei mitat täyttävää sisäpelikenttää ilmeisesti löytynyt. Vahvisti omat ajatukset siitä, että keskusta ei ole enää matkojen päätepiste, vaan vain yksi julkisen liikenteen solmukohta lukemattomien muiden joukossa.

    Helsinki kipuilee kaavoitettuaan vihdoin ja viimein liikenteen solmukohtiin arkeen riittävän palvelutason. Yhä harvemmalla on tarvetta jatkaa matkaa keskustaan ja ympäristö kiittää, koska energiaa säästyy. Keskustaa voikin nyt parhaiten kuvailla samoilla saatesanoilla kuin lukemattomia pienempiä taajamia ympäri maakuntia: ihan kiva kesäkaupunki, mutta…

  21. Voisitteko hyvät helsinkiläiset tyytyä kehitykseen joka muuallakin tapahtuu. Täällä Espoossa elämä on mukavaa ja vaivatonta. Shoppailu on helppoa ja kaikenlaiset pelvelut tulevat netistä, Nuoruus meni Krunikassa mutta Helsinkiin en enää kaipaa, en ole downtown ihminen. Nauttikaa Helsingistä jos tykkäätte, älkää surkutelko Espoota.

  22. Yhtenä irtoideana on ollut Keskuskadun kattaminen. Tavoitteena on nähtävästi poistaa keskustalta sekin viimeinen alkuperäinen autenttisuus ja tehdä jälleen alueesta vain yksi tavallinen kauppakeskus. Miksi kukaan tulisi enää kokemaan samanlaista ympäristöä kuin itiksessä tai jumbossa.

    Luultavasti joku keksii vielä että Helsinkiin tarvitaan oma kopio Vegasin Fremont Streetistä ja siitä ollaan valmiita maksamaan lisenssimaksuja nevadaan…?.

  23. R.Silfverberg:”Vähän kärjistetysti myönnän”

    Puuteollisuus kehittää uusia tuotteita :

    https://www.loimu.fi/verkkolehden-artikkeli/puulla-pitkalle-uudet-innovaatiot-siivittavat-metsaalaa/

    Kaivosteollisuudessa en ymmärrä sitä, miksi kaikki täytyy myydä ulkomaiseen omistukseen. Aloitettaisiin pienemmässä mittakaavassa , jottei alkuinvestoinnit vaatisi miljardeja.

    ”toimii etelässä, ja niin se voisi toimia Suomessakin”

    Ruotsin omavaraisuusaste on pudonnut vaarallisen alas , kun joudutaan poikkeusoloihin. Suomessa ruuantuotannon hajauttamien on huoltovarmuutta ja perustuu pitkälle maan kasvuvyöhykkeisiin. Etelässä viljan ja erikoiskasvien viljelyä, keskellä viljanviljely ja karjanhoito . Pohjoisessa karjataloudessa lehmien ,nautojen ja porojen hoitoa.

    1. Eemil, koko maailman omavaraisuus on laskent kiitos Venäjän joka on maailman suurimpia viljan ja lannoitteiden tuottaja. Sieltäkin Suomen maataloustuottajat ovat ostaneet lannoitteita ennen sotaa. Eipä ole kovin viisasta tämäkin Suomen maataloustuottajien toiminta.

      1. Ongelmahan on se että ei Suomen omavaraisuus ollut kovin hyvä ennen tuota sotaakaan koska ruuan tuotanto Suomen maatiloilla maksaa, ja on ruoka sitäkin kalliimpaa koska kepulaisten omistamat elintarviketehtaat Atria ja Valio ym ja kaupat vetävät välistä ja kaikki osapuolet syyttävät toisiaan ja kuluttaja maksaa. Tavallisella kuluttjalla ei ole myöskään varaa ostaa mitään pohjoisessa tuotettua hifistelylihaa joka maksaa 30 €/kg.

        Sota ja lannoitteiden riittävyys koskee koko Eurooppaa ja vaikka Suomessa on fosfaattikaivos ja lannoitetehdas Siilinjärvellä niin ammoniakkia jota tarvitaan ei pystytä tuomaan niin helposti muualta koska VR:ltä puuttuu kuljetuskalustoa jolla voisi tuoda ammoniakkia läntisen raideleveyden maista, ja maakaasun toimitukset Venäjältä ovat loppuneet. Joudutaan kalliisiin erikoisratkaisuihin joka nostaa ruuan hintaa.

        Ruotsi ei ole riippuvainen Venäjästä raaka-aineiden suhteen.

  24. Ulkona syömisen lopetti Koronan vuoksi 70-90 v, nyt myös nuoremmat – inflaatio pakkaa karsimaan huveista. Kun en käy enää keskustassa kahvilat jää myös väliin. Lounaskin on kotona ja omia eväitä yhä useammin

    Ostetaan halvempaa ja netissä hinnat voi vertailla. Katselin juuri joululahjoja ja hinnan erot ovat suuria. En maksa tuplahintaa keskustassa. Ja kotiinkuljetus on usein halvempi kuin 6.20 ratikkalippuun. Mitäpä me keskustassa tehtäisiin?

  25. Osmo, miten näet nyt krunikkalaisena ja entisena nokkalaisena Pohjoisrannan liikenteen kehittyvän eli ruuhkautumisen Espan yksikaistaisuuden vuoksi?

    Todennäköisesti myös Liisankadun liikenne kasvaa merkittävästi, kun pohjoisesta tulevat yrittävät päästä länteen Kaivokadun kautta.

    Näinkö kantakaupungin asukkaiden viihtyvyyttä kehitetään? On suorastaan häpeä, miten Helsinki turmelee Pohjoisrannan lisääntyvällä liikenteellä. Ei paljon hienot merinäkymät innosta asukkaita tai turisteja kävelemään kesällä Pohjoisrantaan.

    Autoilu sähköistyy, mutta se ei vähennä keskustatunnelin tarvetta. Turha läpiajo kantakaupungin läpi on saatava päättymään ja siihen ei löydy muuta ratkaisua kuin keskustatunneli luontevin sisä- ja ulostuloilla ml. keskusta.

    1. Mitä tarvetta on ajaa nimenomaan keskikaupungin läpi? Turha läpiajo saadaan loppumaan tai ainakin vähenemään hidastamalla läpiajoa keskustan kautta. Ne joille nopeampi reitti Itäväylän suunnalta Länsiväylälle on Kehä I kautta niin he kyllä ajavat kehän kautta.

      1. Eikö Viron liikennettä (Viking Line) voitaisi jo siirtää Jätkäsaareen nopeammalla aikataululla? Mikä tässä on esteenä aikataulun nopeuttamisella keskittämällä koko Tallinnan liikennöinti Jätkäsaareen? Näin rekkaliikenne vähenisi myös merkittävästi esim. Pohjoisrannassa.

  26. Minä ihmettelen sitä, miksei kävelykeskustan elävöittämistä aloiteta pysäköinninvalvonnan korjaamisesta. Juurikin luksusliikkeiden eteen jalkakäytävälle pysäköinti ja joka paikassa lojuvat pakettiautot tuovat aitoa vaaran tuntua ja silkkaa ketutusta keskustassa kävelyyn. Kaupunkifanina olen itsekin yllättynyt siitä, miten vastenmieliseksi olen alkanut Helsingin ja etenkin sen keskustan kokea. Vältän keskustassa käymistä ja oikeastaan työt ja ravintolat ovat minulle ainoita syitä sortua käymään keskustassa. Muuten suosin raideyhteyksien varassa olevia palveluita. Olisiko muitakin kaltaisiani, jotka eivät halua lähteä leikkimään hengellään ammattikuskien sekaan jalkakäytäville?

    Ihan erityinen raivon kohde on Kluuvikatu. Katu on nimellisesti kävelykatu, mutta juuri nytkin sillä on niin paljon autoja, että ne eivät pysty liikkumaan. Katsotaanko Kämp niin tärkeäksi, että kaupunkilaisten kävely keskustassa voidaan estää sen logistiikan takia?

    Koko Kymp-toimiala ja siihen liittyvät poliittiset virat ovat olleet urbanistien ja kävelyn puolestapuhujien hallussa koko sen ajan, kun kävelyn estäminen keskustassa on ollut huolestuttava ilmiö. Miksi pysäköinninvalvontaa ei ohjata sakottamaan ensisijaisesti kävelyä haittaavaa toimintaa, ja kenen vastuulla pysäköinninvalvonnan prioriteetit oikeastaan ovat?

    1. Maan tavan mukaan TLL:n 37 § tulkitaan niin, että jalkakäytävälle ja pyörätielle saa pysäköidä aina, kun siltä tuntuu ja niin kauan, kuin huvittaa. Pysäköinnin valvonta ei toimi, koska valvonta mielletään autoilijoiden kiusaamiseksi, ja Helsinki on autoilijoiden kaupunki.
      Lisäksi pysäköinnin virhemaksu on niin pieni, että logistiikkafirmat mieluummin maksavat sen silloin tällöin kuin toimivat lain mukaisesti. Taparikollisille pitäisi olla jokin oma, rankempi seuraamus.

  27. Keskustan näivettyminen ei ole ainoastaan Helsingin ongelma, vaan näkyy monessa muussakin Suomen kaupungissa. Esimerkiksi Oulussa ja Torniossa on valtavasti tyhjää liiketilaa, ja Oulun kuuluisa kauppahalli on jo puolityhjä. Syy ei kaikkialla voi olla huonot liikenneyhteydet ja autoilun vaikeus.

    Sen sijaan yksi helposti osoitettava syy löytyy: keskustan liian korkea vuokrataso. Soininvaara esittää optimistisesti, että kyllä se vuokrataso vielä joskus asettuu oikealle kohdalle ja ikäänkuin sivuuttaa koko asian. Näin ei kuitenkaan ihan nopeasti käy, koska keskustojen kiinteistöt ovat sijoituskohteita, ja jos niiden vuokratasoa lasketaan, niin myös niiden näennäinen arvo laskee. Liian monella on rahat kiinni siinä ajatuksessa että ’arvokiinteistöjen’ hinta nousee koko ajan.

    1. ” koska keskustojen kiinteistöt ovat sijoituskohteita, ja jos niiden vuokratasoa lasketaan, niin myös niiden näennäinen arvo laskee. Liian monella on rahat kiinni siinä ajatuksessa että ‘arvokiinteistöjen’ hinta nousee koko ajan.”

      Juuri noin, ja kaupunkikeskustan näivettyminen on tosiasia vielä laajemminkin . Ulkomailla kipuillaan saman ilmiön kourissa. Olisiko niin, että kaupunkien kasvu saavuttaa saturaatiopisteen, jonka jälkeen alkaa väistämätön alamäki. Saturaatiota vielä nopeuttaa huono ahneuden politiikka.

      Kaupunki luvittaa ostosparatiiseja suurten kiinteistöverojen ja maakunnista tulevien asiakasvirtojen toivossa.

      Nyt pitäisi esim. Helsingin herrojen mennä oppiin ulkomaiden kaupunkien pakeille. Miten perinteisissä suurkaupungeissa asiaa on ratkottu. Siis todellakin oppiin eikä vain ”urku- ja ooppera-viikkojen” korruptiokekkereille. Ja matkalle todelliset asiantuntijat, kaupunkisuunnittelijat, eikä poliittiset broilerit.

  28. Kommenttini menee kyllä ohi aiheen, eli keskustan. Ratikkalipun poistaminen on tietty nurjaa politiikkaa. Mutta lyhyiden matkojen hinnoittelu on muutenkin pielessä. Jos esimerkiksi Mellunmäestä haluaa käydä ostoksilla Kontulan ostoskeskuksessa, edestakainen matka maksaa 5,60 ja kohta 6,20 euroa. Ja kyseessä on siis peräkkäiset metroasemat. Kannustetaan menemään omalla autolla. Maailmalta kyllä löytyy ratkaisuja, jossa matkan hinta riippuu sen pituudesta.

    Jyrki Rauhalinna

    1. HSL:n kertaliput on voimassa 80 minuuttia eli jos kohteessa ei viivy tuntia pidempään saa tulla takaisin samalla lipulla.

      1. Jos asuu kahden metroaseman tai jopa lyhyen bussi matkan päästä palveluista on kertalipun 80 minuutin matkustusaika toimiva vaihtoehto jos käy ostoksilla ja tulee takaisin

  29. Mielenkiintoista ollut seurata tuota Helsingin jengiväkivaltaa. Itse uskon, että tuo tulee aika pitkälle tyhjentämään Helsinkiä suomalaisisista lapsiperheistä.

    En ihmettelisi, jos tulisi kehitys, että suomalaiset asuisivat Suomessa jatkossa Helsingin ulkopuolella ja jos nuoret menisivät korkeakouluopintoihin, niin tuossa vaiheessa muutettaisiin enenevämmin ulkomaille opiskelemaan. Helsingistä tulisi ikään kuin kaupunki, joka tulevaisuudessa ”hypättäisiin yli”. Aiemmin moni asui Suomessa HElsinkiä pienemmissä kaupungeissa ja muutti yo-kirjotusten jälkeen Helsinkiin. Tulevaisuudessa tuo muutto tapahtunee enemmän pois Suomesta.

    1. Ai eikö muualla Suomessa esiinny rikollisuutta? Koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ja myös aikuisten rikollisuus on yhtä yleistä pikkupaikkakunnilla, kuin suuressa pahassa Helsingissä.

      Samalla kun Helsingin yliopisto suljetaan niin voidaan varmaan sulkea vastaavat Tampereelta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä jne, koska eihän Suomessa kenenkään tarvitse opiskella kun muut maat ovat täynnä hyviä yliopistoja? Nimim sepon mielestä Suomi siis pärjäisi paljon paremmin jonain siirtomaana jossa vain pieni eliitti on opiskellut jotain ja muut laitetaan maataloushommiin?

    2. Helsingissä ei ole vain jengiväkivaltaan myös pienissä paikkakunnilla sitä on. Esim Kaarinassa tilanen on hyvin vakava ja sillä on vaikutusta muun muassa Turkuun. Jengiväkivalta ei kohdistu lapsiperheisiin vaan muihin nuoriin ja nuorten sisäiset kiistat ovat syy jengiytymiselle.

  30. Keskustan liiketilojen vuokrapyynnöt liittyvät suoraan ne omistavien kiinteistörahastojen arvonmäärityslogiikkaan, jossa vuokran alentaminen sopimuksessa leikkaa tulevan rahavirran arvoa, kun taas huoneiston pitäminen tyhjänä tai vuokran alentaminen vippaskonsteilla (vapaita kuukausia, remppa-avustuksia jne) ei vaikuta arvonmääritykseen. Toistaiseksi vasta edellinen on käytössä. Liiketilojen vuokrat eivät siis laske vielä aikoihin.

    Ostospaikkana keskusta nykyisellä kävijärakenteella on zombie. Kestokulutushyödykkeitä saa helpommin netistä tai kauppakeskuksesta, ja kun asiakasvirrasta jäivät pois turistit ja työmatkallaan kaupassa poikkeajat, jäljelle ei jää juuri mitään. Autoilua tai joukkoliikennelipun hintaa säätämällä tästä ei päästä, koska ihmisten liikkuminen noudattaa enimmäkseen rutiineja. Lähes kaikki kaupatkin elävät rutiinitavarasta, joten vaikka keskustan elävöittämistä kaipaavat kuinka puhuvat ”ihanista keskieurooppalaisista pikkuliikkeistä”, niin he tuntevat ne ainoastaan koska ovat käyneet niissä…turisteina. Ei siis jatkoon.

    Jäljelle jäävät kulutuskysynnän lähteet ovat asukkaat ja elämykset. Näistä on kuitenkin valittava se, johon satsataan, koska elämyksiin liittyy ihmisvirtoja, ääntä, roskia ym. joita riittävän moni asukkaiden joukossa ei kestä. Molempia ei voi saada.

    Käytännössä tasapaino kääntynee asukkaiden puolelle. Luonto ja sijoittaja kammoksuvat tyhjiötä jota tyhjät toimistot edustavat. Ne siis muutetaan asunnoiksi, ja niihin löytyy asukkaita. Ihmisten on helppo sanoa haluavansa asua ”keskustan hyörinässä” mutta kun kolmannen kerran samana yönä herää juhlijoiden huuteluun kadulla, alkaa oman valtuutetun puhelinnumero kummasti kiinnostaa. Ja ne keskustan ulkopuolella asuvat, joita elämyksiin toivotaan, eivät kaikki äänestä Helsingissä, eivät ainakaan Vironniemen ehdokkaita, ja monet eivät äänestä lainkaan.

  31. Tampere on onnistunut keskustansa kanssa paremmin kuin Helsinki. Luin eilen siitä jutun. Helsingin ongelma on, että keskustassa ei ole ollenkaan asuntoja ja Tampereella on tilanne päinvastainen. Tämä ongelma nyt korostuu entisestään, kun keskusta pitäisi kannatella itseään elinvoimaisena asukkaidensa varassa, joita ei käytännössä ole.

    Ongelma taitaisi korjautua sillä, että keskustan toimistorakennuksia muutettaisiin asuinrakennuksiksi.

  32. Nyt näivettää ainakin Avarn- security. Juuri tuli heidän kidutusvideoita hesarin sivuille.

    Yksikään normaali ihminen ei kulje hsl:n vehkeillä ennenkuin firma vaihtuu. Jos tukee hsl:ää, niin tukee tätä paskaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.