Lyhyt katsaus ydinvoiman historiaan Suomessa

Suomen ensim­mäi­nen ydin­reak­tori oli Otaniemeen keskel­lä kort­teliraken­net­ta raken­net­tu tutkimus­reak­tori, Se oli pieni eikä tuot­tanut sähköä.

Neljä ensim­mäistä ydin­voimalaa oli­vat suun­nit­te­lu­talouden tulosta. Val­ti­olli­nen IVO rak­en­si kak­si ydin­voimalaa, kos­ka käs­ket­ti­in ja IVOn ”vihol­liset” kak­si TVO:n voimalaa, jot­ta vapau­tu­isi­vat IVOn kahleista. Siinä oli mukana paljon teol­lisu­usyri­tyk­siä ja muun muas­sa Helsin­gin kaupun­ki. Ainakin Helsingille TVO:n ydin­voimalat oli­vat pitkään taloudelli­nen taak­ka, jon­ka CHP-laitok­sil­la rikas­tunut Helsin­gin ener­gia pystyi kuitenkin kan­ta­maan. Lop­ul­ta myös For­tum tuli osakkaak­si TVO:hon.

Suomes­sa on tor­pat­tu yksi ydin­voimala vuon­na 1992 Tser­nobylin jälki­main­ingeis­sa. Se tapah­tui ener­giapoli­it­tisen selon­teon yhtey­dessä vuon­na 1992 hyväksytyl­lä pon­nel­la. Var­maankin vihreätkin äänes­tivät tämän pon­nen puoles­ta, mut­ta ei 15-henk­i­nen eduskun­taryh­mä sitä kyl­lä yksi saanut läpi. Muis­taak­seni pon­nes­sa aloit­teelli­nen oli Suomen keskus­ta. En ole var­ma, kos­ka en ollut sil­loin eduskunnassa. 

1990-luvun lop­pupuolel­la For­tum pyysi lupaa Lovi­isan ydin­voimaloiden tehon nos­tamiseen, ja tämän vihreät hyväksyivät. Itse puo­lustin tätä puolue­val­tu­uskun­nan kok­ouk­ses­sa sil­lä, että jos ensin aiheutetaan onnet­to­muus­ris­ki ja ydin­jä­teon­gel­ma, olisi hyvä, että saataisi­in edes sähköä.

Vihreät läh­tivät hal­li­tuk­ses­ta, kun Olk­ilu­o­to 3:lle annet­ti­in lupa, mut­ta eivät siis onnis­tuneet estämään sitä. Itse äänestin puheen­jo­hta­jana hal­li­tuk­ses­ta lähtöä vastaan.

Vuon­na 2010 hal­li­tuk­selle tuli kolme ydin­voima­hake­mus­ta, Lovi­isa 3, Olk­ilu­o­to 4 ja EOS-vetoinen Fen­novoima­hanke Simoon tai Pyhäjoelle. Hal­li­tus puol­si näistä Olk­ilu­o­to 3:a ja Fen­novoimaa, mut­ta ei Lovi­isaa, kos­ka Suomeen ei mah­tunut kolmea suur­ta uut­ta ydin­voimalaa. Minä protestoin aikanaan tätä val­in­taa, kos­ka olisi mak­sanut kak­si mil­jard­fia vähem­män rak­en­taa se Lovi­isaan, jos­sa oli infra valmi­ina, mut­ta Suomen keskus­tan mielestä mikään ei ole liian  kallista, kun on kyse alue­poli­ti­ikas­ta. Nyt tiedämme, että tämä val­in­ta oli hirvit­tävä virhe. Ilman sitä For­tum ei olisi läht­enyt seikkaile­maan Venäjälle ja Sak­saan, kun sil­lä olisi ollut käyt­töä rahalleen kotimaassa.

Vihrei­den ydin­voimakan­ta oli lieven­tynyt eikä puolue läht­enyt hal­li­tuk­ses­ta, mitä osa sen kan­nat­ta­jista suuresti paheksui.

Kun EON vetäy­tyi han­kkeesta ilmeis­es­ti taloudel­li­sista syistä (saat­toi mukana olla myös Sak­san sisäpoli­ti­ikkaa, en tiedä) ja tilalle tuli venäläi­nen Rosatom, vihreät ero­si­vat hal­li­tuk­ses­ta, kos­ka tätä emme voineet hyväksyä. Vihreille san­ot­ti­in, että voitte kyl­lä vas­tus­taa ydin­voimaa sinän­sä , mut­ta olkaa ystäväl­lisiä, älkääkä arvostelko Rosato­mia sen toteuttajana.

Olk­ilu­o­to 4:sta ei koskaan raken­net­tu, kos­ka sille ei enää nähty taloudel­lisia edellytyksiä.

Huonos­sa hapes­sa oli taloudel­lis­es­ti myös Fen­novoiman han­ke jo ennen Ukrainan sotaa. For­tum pakotet­ti­in osal­lis­tu­maan siihen vas­toin yhtiön tah­toa. Moni mukaan läht­enyt yrit­ti han­kkeesta eroon, kun se alkoi näyt­tää taloudel­lis­es­ti toiv­ot­toma­l­ta, mut­ta yhtiö­sopimus oli kir­jotet­tu niin, ettei eroon päässyt kuin osakkaan konkurssin kautta.

Vihreät vas­tus­ti­vat pitkään ydin­vo­maa peri­aat­teel­li­sista syistä, mut­ta ovat nyt lieven­täneet kan­taansa huo­mat­tavasti. Huo­mat­takoon, että yhtään ydin­voimalaitos­ta ei ole Suomes­sa jätet­ty rak­en­ta­mat­ta vihrei­den vas­tus­tuk­sen takia. Kak­si ker­taa puolue on kyl­lä läht­enyt hal­li­tuk­ses­ta ydin­voiman takia.