Turvallinen hintajoustoon kannustava sähkösopimus

Tule­vana tal­ve­na pelätään sähkön hin­nan nou­se­van ajoit­tain pil­vi­in ja onpa pelotel­tu jopa sähkön sään­nöste­lyl­lä, siis ajoit­taisil­la sähkökatkoilla.

Sähkökatkot ovat vihon­vi­imeisiä, kos­ka ne kohdis­tu­vat myös vähäiseen, mut­ta käyt­täjälleen hyvinkin tarpeel­liseen kulu­tuk­seen. Se, ettei voi lada­ta hyy­tynyt­tä puhe­lin­taan, ei sähköverkkoa pelas­ta, mut­ta voi olla hyvinkin kiusalli­nen asia. Tietokone vie ehkä sata wat­tia, mut­ta moni ei voi tehdä työtä ilman sitä.

Kiusal­lis­in­ta olisi jäädä parik­si tun­niksi hissi­in. Ennakko­varoi­tus sähkökatkok­sista ei ikinä tavoita kaikkia. Huoltomies voi tietysti käy­dä sulke­mas­sa hissin, mut­ta korke­as­sa talos­sa asu­van huono­jalkaisen van­huk­sen se sul­kee kotiinsa.

Markki­noiden pitäisi toimia niin, että kun sähkön hin­ta nousee, kulu­tus­ta vähen­netään turhim­mas­ta päästä. Teol­lisu­u­den osalta tämä toimii, mut­ta koti­talouk­sien osalta ei Suomes­sa. Kun on ostet­tu kiin­teähin­taista sähköä, ei ole moti­vaa­tio­ta säästää sähköä oli se markki­noil­la kuin­ka kallista hyvän­sä. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa pörssisähkön on paljon yleisem­mässä käytössä. Sik­si ne pär­jäävät paremmin.

Kun vain osa kulu­tuk­ses­ta osal­lis­tuu kulu­tusjous­toon, se tietää jyrkem­min vai­htele­via hin­to­ja ja sitä, että hyvinkin tarpeel­lista kulu­tus­ta joudu­taan kar­si­maan, vaik­ka helpom­piakin kohtei­ta olisi.

Lisäk­si uhkana vaanii siis sähkö­jen katkaisu.

Vaik­ka ensi talves­ta selvit­täisi­in, tarve parem­malle kysyn­täjous­tolle kas­vaa yhä, kun teholtaan vai­htel­e­van tuulivoiman osu­us tuotan­nos­sa kasvaa.

 

Yksi koti­talous ei markki­noil­la paljon vaiku­ta, mut­ta 2,5 miljoon­aa vaikuttaa.

Jouluku­un korkeat sähkön hin­nat sai­vat kulut­ta­jat kavah­ta­maan pörssi­hin­taisia sähkö­sopimuk­sia. Siinä ne tekivät toden­näköis­es­ti tyh­mästi, sil­lä nyt uudet kiin­teähin­taiset sopimuk­set merk­it­sevät, että sähkö on kulut­ta­jalle kallista aina, myös sil­loin se on markki­noil­la hal­paa – ja se tulee ole­maan usein läh­es ilmaista. Kulut­ta­jat mak­sa­vat paljon turvallisuushakuisuudestaan.

Vaik­ka on toden­näköistä, että pörssisähkö tulee kulut­ta­jalle edullisem­mak­si, siitä ei tietenkään voi olla var­ma. Var­maa kuitenkin on, että halvim­mal­la pääsee pörssisähkön käyt­täjä, joka pystyy käyt­tämään sähköä lähin­nä vain, kun se on hal­paa. Eri­tyis­es­ti tämä kos­kee sähköau­ton lataamista.

Voisiko kulut­ta­jien tur­val­lisu­ushakuisu­u­den yhdis­tää kan­nus­timi­in reagoi­da sähkön hintaan?

Mon­et teol­lisu­usyri­tyk­setkin osta­vat kiin­teähin­taista sähköä. Ne osal­lis­tu­vat silti kulu­tusjous­toon myymäl­lä osta­maansa sähköä pörssis­sä korkei­den hin­to­jen aikana.

Voisiko kulut­ta­jille myy­dä vähän saman­laista sähkö­sopimus­ta? Hin­ta olisi kiin­teä, mut­ta jos alen­taa sähkön kulu­tus­ta korkean sähkön­hin­nan aikana saa kor­vauk­sen käyt­tämät­tömästä sähköstä pörssi­hin­nan mukaan. Jos taas käyt­tää sähköä nor­maalia enem­män, mak­saa ero­tuk­ses­taan pörssi­hin­nan, joka voi siis olla tuulisi­na päiv­inä lähel­lä nol­laa. Vas­taavasti tietysti joutuu mak­samaan, jos käyt­tää korkei­den hin­to­jen aikana nor­maalia enem­män sähköä.

Oikein tun­nol­lis­es­ti toimi­va voisi näin painaa sähkölaskun­sa jopa negatiiviseksi.

Ongel­mana tässä tietysti on nor­maalin kulu­tuk­sen määrit­telem­i­nen, mut­ta sähköy­htiöl­lä on hyvät tiedot asi­akkaiden­sa aiem­mas­ta kulutuksesta.

Koti­talouk­sis­sa help­po­ja ja merkit­täviä säästöko­htei­ta on läm­mi­tyk­sen katkaisem­i­nen parik­si huip­putun­niksi – moniksi päiviksi sitä ei tietenkään voi katkaista, ellei talos­sa ole esimerkik­si varaavaa takkaa. Sama kos­kee pakastin­ta, leipomista ja saun­o­mista ja eri­tyis­es­ti sähköau­ton lataamista.

Kovin pitkään kulut­ta­jien ei tarvit­sisi itse huole­htia katkaisimien naput­telus­ta. Sähköau­ton lataa­jille on jo tar­jol­la sähkön hin­nan ais­ti­vaa tar­jol­la ja kysyn­nän kas­vaes­sa sel­l­aista ilmaan­tuu mui­hinkin kohteisiin.

Sähkön hin­ta tulee laske­maan merkit­tävästi niille, jot­ka kykenevät hin­toi­hin reagoimaan, sil­lä tuulen mukaan vai­htel­e­vat sähkön hin­nat eivät tarkoi­ta vain kalli­ita tun­te­ja vaan myös tun­te­ja, jol­loin sähkö on läh­es ilmaista.

= = =

Artikke­li on julka­istu Talouselämäle­hden sivuil­la vieraskolumnina