Tulevana talvena pelätään sähkön hinnan nousevan ajoittain pilviin ja onpa peloteltu jopa sähkön säännöstelyllä, siis ajoittaisilla sähkökatkoilla.
Sähkökatkot ovat vihonviimeisiä, koska ne kohdistuvat myös vähäiseen, mutta käyttäjälleen hyvinkin tarpeelliseen kulutukseen. Se, ettei voi ladata hyytynyttä puhelintaan, ei sähköverkkoa pelasta, mutta voi olla hyvinkin kiusallinen asia. Tietokone vie ehkä sata wattia, mutta moni ei voi tehdä työtä ilman sitä.
Kiusallisinta olisi jäädä pariksi tunniksi hissiin. Ennakkovaroitus sähkökatkoksista ei ikinä tavoita kaikkia. Huoltomies voi tietysti käydä sulkemassa hissin, mutta korkeassa talossa asuvan huonojalkaisen vanhuksen se sulkee kotiinsa.
Markkinoiden pitäisi toimia niin, että kun sähkön hinta nousee, kulutusta vähennetään turhimmasta päästä. Teollisuuden osalta tämä toimii, mutta kotitalouksien osalta ei Suomessa. Kun on ostettu kiinteähintaista sähköä, ei ole motivaatiota säästää sähköä oli se markkinoilla kuinka kallista hyvänsä. Muissa Pohjoismaissa pörssisähkön on paljon yleisemmässä käytössä. Siksi ne pärjäävät paremmin.
Kun vain osa kulutuksesta osallistuu kulutusjoustoon, se tietää jyrkemmin vaihtelevia hintoja ja sitä, että hyvinkin tarpeellista kulutusta joudutaan karsimaan, vaikka helpompiakin kohteita olisi.
Lisäksi uhkana vaanii siis sähköjen katkaisu.
Vaikka ensi talvesta selvittäisiin, tarve paremmalle kysyntäjoustolle kasvaa yhä, kun teholtaan vaihtelevan tuulivoiman osuus tuotannossa kasvaa.
Yksi kotitalous ei markkinoilla paljon vaikuta, mutta 2,5 miljoonaa vaikuttaa.
Joulukuun korkeat sähkön hinnat saivat kuluttajat kavahtamaan pörssihintaisia sähkösopimuksia. Siinä ne tekivät todennäköisesti tyhmästi, sillä nyt uudet kiinteähintaiset sopimukset merkitsevät, että sähkö on kuluttajalle kallista aina, myös silloin se on markkinoilla halpaa – ja se tulee olemaan usein lähes ilmaista. Kuluttajat maksavat paljon turvallisuushakuisuudestaan.
Vaikka on todennäköistä, että pörssisähkö tulee kuluttajalle edullisemmaksi, siitä ei tietenkään voi olla varma. Varmaa kuitenkin on, että halvimmalla pääsee pörssisähkön käyttäjä, joka pystyy käyttämään sähköä lähinnä vain, kun se on halpaa. Erityisesti tämä koskee sähköauton lataamista.
Voisiko kuluttajien turvallisuushakuisuuden yhdistää kannustimiin reagoida sähkön hintaan?
Monet teollisuusyrityksetkin ostavat kiinteähintaista sähköä. Ne osallistuvat silti kulutusjoustoon myymällä ostamaansa sähköä pörssissä korkeiden hintojen aikana.
Voisiko kuluttajille myydä vähän samanlaista sähkösopimusta? Hinta olisi kiinteä, mutta jos alentaa sähkön kulutusta korkean sähkönhinnan aikana saa korvauksen käyttämättömästä sähköstä pörssihinnan mukaan. Jos taas käyttää sähköä normaalia enemmän, maksaa erotuksestaan pörssihinnan, joka voi siis olla tuulisina päivinä lähellä nollaa. Vastaavasti tietysti joutuu maksamaan, jos käyttää korkeiden hintojen aikana normaalia enemmän sähköä.
Oikein tunnollisesti toimiva voisi näin painaa sähkölaskunsa jopa negatiiviseksi.
Ongelmana tässä tietysti on normaalin kulutuksen määritteleminen, mutta sähköyhtiöllä on hyvät tiedot asiakkaidensa aiemmasta kulutuksesta.
Kotitalouksissa helppoja ja merkittäviä säästökohteita on lämmityksen katkaiseminen pariksi huipputunniksi – moniksi päiviksi sitä ei tietenkään voi katkaista, ellei talossa ole esimerkiksi varaavaa takkaa. Sama koskee pakastinta, leipomista ja saunomista ja erityisesti sähköauton lataamista.
Kovin pitkään kuluttajien ei tarvitsisi itse huolehtia katkaisimien naputtelusta. Sähköauton lataajille on jo tarjolla sähkön hinnan aistivaa tarjolla ja kysynnän kasvaessa sellaista ilmaantuu muihinkin kohteisiin.
Sähkön hinta tulee laskemaan merkittävästi niille, jotka kykenevät hintoihin reagoimaan, sillä tuulen mukaan vaihtelevat sähkön hinnat eivät tarkoita vain kalliita tunteja vaan myös tunteja, jolloin sähkö on lähes ilmaista.
= = =
Artikkeli on julkaistu Talouselämälehden sivuilla vieraskolumnina