Covid-19 tulee taas

Covid-19 tapauk­set ovat olleet ympäri Euroop­paa selvässä kasvus­sa viime viikkoina. Ohes­sa on kuva viral­lis­es­ti rek­isteröi­tyneistä tar­tun­noista viikon aikana maanan­taista maanan­tai­hin suh­teutet­tuna maan asukaslukuun.

Pieni varoi­tus tilas­to­jen luotet­tavu­ud­es­ta. Määrät ovat kaikissa mais­sa vah­vasti alakant­ti­in, kos­ka kotitestien tulok­sia ei kir­ja­ta mihinkään – tosin tässäkin saat­taa olla vai­htelua maid­en välil­lä. Suomen luvut ainakin ovat merkit­tävästi alakant­ti­in juuri tästä syystä.

Voidaan kuitenkin olet­taa, että kunkin maan luvut ovat ver­tailukelpoisia muu­ta­ma kuukausi aiem­pi­in lukui­hin näh­den eli että harha on jok­seenkin vakio. Sen sijaan maid­en väliset ver­tailut ovat ongel­mallisia. Ensin ajat­telinkin julk­ista luvut indek­seinä, mut­ta siinä olisi tul­lut ongel­mak­si indek­si perusa­janko­hdan val­in­ta, sil­lä tar­tun­nois­sa käänne ylöspäin ajoit­tui eri mais­sa eri ajankohtiin.

Suuris­sa EU-mais­sa viime viikot ovat olleet voimakas­ta kasvun aikaa. Pohjo­is­mais­sa kasvu on ollut maltil­lisem­paa, mut­ta ylöspäin on tul­tu. Ruotsin mata­lat tar­tun­talu­vut kiin­nit­tävät huomio­ta – tot­ta vai tarua?

Meil­lä Suomes­sa käänne ylöspäin tar­tun­nois­sa ei ole ollut yhtä raju kuin vaikka­pa Ital­ias­sa, mut­ta olen­naista on, että tar­tun­nat ovat kas­va­neet sydänkesäl­lä, jol­loin niiden pitäisi olla liki nollassa.

Niin­pä laskin ilmaan­tu­vu­u­den kasvun suh­teessa vuo­den takaisi­in lukui­hin. Kasvu Ital­ias­sa ja Sak­sas­sa on ollut vuodessa noin satak­er­taista, Suomes­sakin noin kahdek­san ker­taista, mut­ta muis­sa Pohjo­is­mais­sa maltil­lisem­paa – toisin sanoen niis­sä tar­tun­tamäärät eivät laske­neet viime kesänä niin alas kun Suomessa.

Mitä tästä voidaan päätellä?

Cov-19 on juur­tunut väestöömme ja myös euroop­palaiseen väestöön syvälle. Siitä on jo tul­lut pysyvä seu­ralaisemme. Onnek­si tau­ti on rokot­tei­den ansios­ta kesyyn­tynyt, mut­ta ei se mitenkään har­mi­ton ole. Tiedot taudin pitkäaikai­sista seu­rauk­sista ovat vähän hämäriä. Asi­aa vaikeut­taa se, että suur­in­ta huomio­ta saa­vat dra­maat­tisim­mat tutkimus­tu­lok­set ja tiedey­hteisö on per­so huomi­olle ja apu­ra­hoille. Mut­ta mon­elle näyt­tää taud­ista jäävän kiusal­lisia pitkäaikaisia harmeja.

Min­un silmi­i­ni ei ole osunut kun­nol­lista tutkimus­ta siitä, mis­sä märin rokot­teet suo­jaa­vat taudin pitkäaikaisil­ta seu­rauk­sil­ta. On tul­lut tieto­ja, joiden mukaan long-covid ‑oireet ei ole rokote­tulle mah­dot­to­mia, mut­ta kyse onkin toden­näköisyyk­sistä. Luulisi, että lievänä sairastet­tu tau­ti vau­ri­oit­taa elim­istöä vähem­män kuin pitkälle elim­istöön tukeu­tunut tau­ti. Mut­ta odote­taan kun­nol­lisia tutkimustuloksia

On täysin turhaa edes yrit­tää häätää virus­ta kesku­ud­estamme mil­lään sulku­toimil­la. Elämää ei pelaste­ta lopet­ta­mal­la elämi­nen. Toiv­ot­tavasti rokote­te­ol­lisu­us kehit­tää uud­is­tet­tu­ja rokot­tei­ta viruk­sen uusim­mille muunnoksille.

Sulkeu­tu­mal­la perunakel­lari­in vält­tyy kyl­lä tar­tunnal­ta, mut­ta sinne perunakel­lar­in pitää sit­ten jäädä loppuiäksi.

Tiedot koronakuolleisuudesta vertailukelvottomia

Suomes­sa koron­akuolleisu­us on ollut tänä vuon­na varsin korkeal­la tasol­la kun taas Ruot­sis­sa ne ovat lop­puneet melkein kokon­aan. Maid­en väliset tilas­tover­tailut ovat kuolleisu­u­den osalta vain suun­taa antavia, sil­lä käytän­nöt vai­htel­e­vat paljon.

Ruotsin mata­lat kuolleisu­us luvut saat­ta­vat olla tot­takin. Maas­sa kuoli koron­aan 2020 niin paljon van­huk­sia, että koron­akuole­malle alt­ti­it ovat jo kuolleet.

Suomes­sa korkea koron­akuolleisu­us johtuu pait­si sään­töuskol­lisu­ud­estamme myös siitä, että emme enää estä omaisia tapaa­mas­ta kuole­maa läh­estyvää van­hus­ta niin kuin teimme tois­sa vuon­na. Kieltämäl­lä tapaamiset saisimme tilas­tot kau­ni­im­mik­si, kun van­huk­set kuoli­si­vat tavanomaiseen keuhkoku­umeeseen koro­nan sijas­ta, mut­ta onnek­si niin ei enää tehdä.

Monis­sa mais­sa fuskataan koron­akuolemien kir­jaamisen sään­nöistä. On mai­ta, jois­sa ei käytetä ter­vey­den­huol­lon resursse­ja se selvit­tämiseen, mihin van­hainkodeis­sa kuolleet lop­ul­ta kuo­li­vat. Kuolin­syyk­si kir­jataan van­hu­us. Näin val­taosa koron­akuolemista jää kir­jaa­mat­ta. Jos näi­den maid­en tilas­tot oli­vat tot­ta, korona suo­jaisia kuole­mal­ta, kos­ka kuollei­den kesku­udessa koron­aa on vähem­män kuin koko väestön keskuudessa.

Kun covid-19 jää pysyväk­si seu­ralaisek­semme, se tulee näkymään pienoise­na hidas­tu­mise­na eli­na­jan odot­teen kasvus­sa tai jopa sen lasku­na, kuten on jo käynyt Yhdysvalloissa.