Covid-19 tapaukset ovat olleet ympäri Eurooppaa selvässä kasvussa viime viikkoina. Ohessa on kuva virallisesti rekisteröityneistä tartunnoista viikon aikana maanantaista maanantaihin suhteutettuna maan asukaslukuun.
Pieni varoitus tilastojen luotettavuudesta. Määrät ovat kaikissa maissa vahvasti alakanttiin, koska kotitestien tuloksia ei kirjata mihinkään – tosin tässäkin saattaa olla vaihtelua maiden välillä. Suomen luvut ainakin ovat merkittävästi alakanttiin juuri tästä syystä.
Voidaan kuitenkin olettaa, että kunkin maan luvut ovat vertailukelpoisia muutama kuukausi aiempiin lukuihin nähden eli että harha on jokseenkin vakio. Sen sijaan maiden väliset vertailut ovat ongelmallisia. Ensin ajattelinkin julkista luvut indekseinä, mutta siinä olisi tullut ongelmaksi indeksi perusajankohdan valinta, sillä tartunnoissa käänne ylöspäin ajoittui eri maissa eri ajankohtiin.
Suurissa EU-maissa viime viikot ovat olleet voimakasta kasvun aikaa. Pohjoismaissa kasvu on ollut maltillisempaa, mutta ylöspäin on tultu. Ruotsin matalat tartuntaluvut kiinnittävät huomiota – totta vai tarua?
Meillä Suomessa käänne ylöspäin tartunnoissa ei ole ollut yhtä raju kuin vaikkapa Italiassa, mutta olennaista on, että tartunnat ovat kasvaneet sydänkesällä, jolloin niiden pitäisi olla liki nollassa.
Niinpä laskin ilmaantuvuuden kasvun suhteessa vuoden takaisiin lukuihin. Kasvu Italiassa ja Saksassa on ollut vuodessa noin satakertaista, Suomessakin noin kahdeksan kertaista, mutta muissa Pohjoismaissa maltillisempaa – toisin sanoen niissä tartuntamäärät eivät laskeneet viime kesänä niin alas kun Suomessa.
Mitä tästä voidaan päätellä?
Cov-19 on juurtunut väestöömme ja myös eurooppalaiseen väestöön syvälle. Siitä on jo tullut pysyvä seuralaisemme. Onneksi tauti on rokotteiden ansiosta kesyyntynyt, mutta ei se mitenkään harmiton ole. Tiedot taudin pitkäaikaisista seurauksista ovat vähän hämäriä. Asiaa vaikeuttaa se, että suurinta huomiota saavat dramaattisimmat tutkimustulokset ja tiedeyhteisö on perso huomiolle ja apurahoille. Mutta monelle näyttää taudista jäävän kiusallisia pitkäaikaisia harmeja.
Minun silmiini ei ole osunut kunnollista tutkimusta siitä, missä märin rokotteet suojaavat taudin pitkäaikaisilta seurauksilta. On tullut tietoja, joiden mukaan long-covid ‑oireet ei ole rokotetulle mahdottomia, mutta kyse onkin todennäköisyyksistä. Luulisi, että lievänä sairastettu tauti vaurioittaa elimistöä vähemmän kuin pitkälle elimistöön tukeutunut tauti. Mutta odotetaan kunnollisia tutkimustuloksia
On täysin turhaa edes yrittää häätää virusta keskuudestamme millään sulkutoimilla. Elämää ei pelasteta lopettamalla eläminen. Toivottavasti rokoteteollisuus kehittää uudistettuja rokotteita viruksen uusimmille muunnoksille.
Sulkeutumalla perunakellariin välttyy kyllä tartunnalta, mutta sinne perunakellarin pitää sitten jäädä loppuiäksi.
Tiedot koronakuolleisuudesta vertailukelvottomia
Suomessa koronakuolleisuus on ollut tänä vuonna varsin korkealla tasolla kun taas Ruotsissa ne ovat loppuneet melkein kokonaan. Maiden väliset tilastovertailut ovat kuolleisuuden osalta vain suuntaa antavia, sillä käytännöt vaihtelevat paljon.
Ruotsin matalat kuolleisuus luvut saattavat olla tottakin. Maassa kuoli koronaan 2020 niin paljon vanhuksia, että koronakuolemalle alttiit ovat jo kuolleet.
Suomessa korkea koronakuolleisuus johtuu paitsi sääntöuskollisuudestamme myös siitä, että emme enää estä omaisia tapaamasta kuolemaa lähestyvää vanhusta niin kuin teimme toissa vuonna. Kieltämällä tapaamiset saisimme tilastot kauniimmiksi, kun vanhukset kuolisivat tavanomaiseen keuhkokuumeeseen koronan sijasta, mutta onneksi niin ei enää tehdä.
Monissa maissa fuskataan koronakuolemien kirjaamisen säännöistä. On maita, joissa ei käytetä terveydenhuollon resursseja se selvittämiseen, mihin vanhainkodeissa kuolleet lopulta kuolivat. Kuolinsyyksi kirjataan vanhuus. Näin valtaosa koronakuolemista jää kirjaamatta. Jos näiden maiden tilastot olivat totta, korona suojaisia kuolemalta, koska kuolleiden keskuudessa koronaa on vähemmän kuin koko väestön keskuudessa.
Kun covid-19 jää pysyväksi seuralaiseksemme, se tulee näkymään pienoisena hidastumisena elinajan odotteen kasvussa tai jopa sen laskuna, kuten on jo käynyt Yhdysvalloissa.