Covid-19 tulee taas

26 vastausta artikkeliin “Covid-19 tulee taas”

1. “Elämää ei pelaste­ta lopet­ta­mal­la elämi­nen” Juuri näin, jol­lain taval­la tun­tuu että jär­ki on vih­doin palaa­mas­sa. Voi tietysti surkutel­la lyhen­net­tyä odotet­tua eli­naikaa mut­ta mitä sille nyt voi. Val­itkoon jokainen itse jos elää 80 vuot­ta tapah­tu­marikas­ta elämää vai 81 vuot­ta perunakellarissa.

   Nyt kun tiede­tään rajoi­tus­toimien tuh­laa­van mil­jarde­ja täysin turhaan olisi ehkä jälkipyykin pesun paik­ka. Jotain tart­tisi tehdä ettei ihmiskun­ta sekoile uud­estaan samaan tapaan. Kahdessa vuodessa rajoi­tus­toimet nos­ti­vat äärim­mäisessä köy­hyy­dessä elävien määrä 80 miljoonas­ta 274 miljoon­aan (arvio kuukausi pari takaapäin). Näin ei soisi koskaan tapah­tu­van toiste!

   Vastaa

   1. On ratio­naal­ista ajatel­la, että kaikkien kansalais­ten rokot­ta­mi­nen 2 ker­taa vuodessa on taloudel­lis­es­ti edullisem­paa kuin rokot­teen sääte­ly vain riskiryh­mi­in. Nimit­täin jokaisen covid-poti­laan sairaan­hoito on kovin kallista lystiä. Lisäk­si rokote estää long covidin, joka tuo lisää lääkäri‑, hoito- ja kuntoutuskäyntejä.

      Onkin häm­men­tävää, että asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tio pihistää rokot­teis­sa, joka lisää hoitokus­tan­nuk­sia. THL on ihan oma lasken­tat­a­pansa, joka on niin mon­imutkainen, ettei se tuo­ta rel­e­vant­tia tietoa. 

      Kaikkien rokot­ta­mi­nen on sik­sikin tärkeää, että omikro­nin uudet alavari­antit tekevät mah­dol­lisek­si reinfektiot.

      Niin­pä asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tio rokot­taisi yli 60-vuo­ti­aat syksyl­lä, kos­ka neljän­nen roko­tuk­sen pois­t­a­mi­nen kokon­aan olisi tehnyt 8–14 kk aukon roko­tuk­si­in. FDA on päät­tänyt rokot­teesta, joka van­han ja omikro­nien alavari­antien yhdis­telmä. Se valmis­tunee lokaku­us­sa. Suomes­sa ehkä 2023 alussa. 

      Onkin sit­ten mie­lenki­in­toista jälleenkö rokote­taan vain yli 80-vuo­ti­aat uudel­la rokot­teel­la ja lisätään kustannuskuormaa.

      Vastaa

      1. THL ei päätä rokot­tamis­es­ta vaan siitä päät­tä STM. Tilanne olisi parem­pi jos yksi elin joka olisi riipuma­ton ilman poli­it­ti­sista ohjaus­ta tek­isi päätök­set ja sil­lä olisi man­daat­ti arvioi­da kokon­aisu­ut­ta ja tehdä päätök­set sen perusteella.Toki THL:n suosi­tus painaa tätäkin päätöstä mut­ta THL on STM ohjauk­ses­sa eikä ole itsenäi­nen organ­isaa­tio. Se on poli­it­ti­nen kysymys kuin­ka tämä tulisi uudelleen organ­isoi­da. Siitä päät­tää Val­tioneu­vos­to ja lop­ul­ta val­tiokun­nat ja eduskunta.

   2. Kehit­tyviss mais­sa ei ollut mitään vai­h­toe­htoa kuin rajoi­tus­toimet tai luonnlli­nen immuu­ni­teet­ti ja juuri tämän takia äärim­mäisessä köy­hyy­dessä elävien määrä nousi ja covid määrien kuolleisu­us oli korkea esim Brasil­ias­sa, Inti­as­sa, Etelä-Afrikas­sa ja Venäjäl­lä. Onhan se Suomes­ta help­poa sanoa ettei näin ei soisi koskaan tapah­tu­van toiste mut­ta kun Suo­mi on varakas­te­ol­lisu­us­maa joka onnis­tui rokot­ta­maan ison osan väestöstä suh­teessa mihin mini kehi­tys­maa ei onnis­tunut kos­ka niil­lä ei olle yksinker­tais­es­ti kap­a­siteet­tiä rokot­taa tai pääo­maa ostaa rokot­tei­ta varas­toon. Tässäkin tulee rikkaiden teol­lisu­us­maid­en ja köy­hin kehi­tys­maid­en erot räikeäl­lä taval­la esi­in ja Suo­mi on rikkaiden teol­lisu­us­maid­en joukos­sa joka on myös ham­stran­nut rokotteita.

      Vastaa

2. Ei Covid-19 koskaan min­nekään men­nytkään. Ensim­mäisen omikro­n­aal­lon jäl­keen alet­ti­in vaan puhua, että se olisi ohi.

   Globaal­isti tar­tun­tamäärät nousi­vat omikro­nin seu­rauk­se­na niin korkeik­si, että uusia vari­ant­te­ja syn­tyy nyt jopa aiem­paa nopeam­min. Val­in­ta­paine suosii sel­l­aisia vari­ant­te­ja, jot­ka pystyvät kiertämään aiem­pi­en vari­ant­tien tuo­maa immuniteettia.

   Koron­aan ei kuole Suomes­sa vain elämän­sä viimeisiä het­k­iä muutenkin eläviä. 70-vuo­ti­aista suurin osa on vielä akti­ivisia kansalaisia, joil­la olisi tilas­tol­lis­es­ti vielä paljon elämää jäl­jel­lä. On kovin outoa, että THL puo­lus­taa niin kovasti neljän­sien rokot­tei­den pant­taamista, vaik­ka moni muu rikas maa on pää­tynyt toisen­laiseen ratkaisu­un ja tilas­tol­lista näyt­töä nelos­rokot­tei­den tehos­ta olisi saatavilla.

   Nyt tapah­tu­vat kuolemat eivät kuitenkaan ole suurin huole­nai­he. Huolestut­tavam­paa on hil­jalleen ker­tyvä data, että uus­in­tain­fek­tiois­sa ris­ki vakavi­in oireisi­in kas­vaakin. Jos niin on, on tule­vaisu­u­den­näkymä synkkä.

   Olen jok­seenkin pet­tynyt rokot­tei­den kehi­tys­tahti­in. Omikro­nin ensim­mäiseen vari­ant­ti­in ei ole vieläkään rokotet­ta ja virus muta­toituu täl­lä het­kel­lä jo toises­sa sukupolves­sa. Vaatii vielä lääketi­eteeltä yhden kehi­tys­loikan, että rokot­tei­ta saataisi­in räätälöi­tyä nopeasti uusi­in variantteihin.

   Kukaan muu kuin Kiina ei enää var­maan usko eristäy­tymiseen ratkaisuna. Vaik­ka koko ihmiskun­ta eristäy­ty­isi, niin Covid-19 on levin­nyt eläinkun­taankin niin laa­jasti, että sieltä se pomp­paisi viimeistään takaisin.

   Sen sijaan kokon­aan pohti­mat­ta on kysymys, kan­nat­taisiko tar­tun­to­ja kuitenkin vähen­tää teknisin keinoin, esim. HEPA-suo­dat­timil­la varuste­tul­la ilman­vai­h­dol­la ja jo tutuk­si tulleil­la maskeil­la. Mak­saisiko se itsen­sä takaisin mm. vähen­tynei­den sairaus­pois­saolo­jen muo­dos­sa? Sairaus­pois­saolo­jen määrässä on iso ero, pode­taanko koron­aa ker­ran kahdessa vuodessa vai 6 kuukau­den välein. Ja riskiryh­mäläis­ten luulisi nyt jo oman itsen­sä suo­jaamisek­si käyt­tävän hen­gi­tys­suo­jaimia, mut­ta eipä niitä paljoa näy.

   Vastaa

3. Lomailen parhail­laan Ital­ias­sa ja tääl­lä näkee maske­ja jonkin ver­ran. Lähin­nä asi­akas­palveli­joil­la, mut­ta museois­sa on suosi­tus, ja noin joka toinen käyt­tää. Julk­i­sis­sa taisi olla oikein pakko, mitä emme tien­neet, mut­ta ei siel­läkään ollut kuin joka toisella.

   Mask­ien ulkoa­su­un on kyl­lä panos­tet­tu enem­män kuin Suomessa.

   Vastaa

4. Kom­men­toin jo aikaisem­min KRAR:in kum­mallis­es­ta rokot­tei­den pih­tailus­ta. Kun rokot­teen kus­tan­nus on vain viisikymp­piä niin aika omi­tu­inen matem­ati­ik­ka saa olla jos niiden antamises­sa aio­taan säästää. Lie­neekö taas niin että THL:n lasken­ta­pa on “salainen” kuten joskus koron­aan liit­tyvien mallinnuk­sien parametrit.

   THL:n suuri edus­tus KRAR:ssa on muutenkin outoa kos­ka THL tekee lähin­nä hallinnol­lista työtä eikä merkit­tävää tutkimus­ta. Eri­tyis­es­ti Nohynekin rokot­tei­den vas­tainen lin­ja on häm­men­tävää kun se ei tun­nu perus­tu­van tutkimus­tu­lok­si­in vaan parem­minkin niiden puut­teeseen. Varovaisu­us­pe­ri­aat­teen pitäisi men­nä toisin päin kun ker­ran rokot­teen hait­to­ja ei pelätä.

   Israelin tutkimuk­sen yllät­tävä tulos siis oli että 60–69v ryh­mässä neljäs rokote las­ki kuolleisu­ut­ta enem­män kuin van­hem­mis­sa ikäluokissa.

   Vastaa

   1. K.k
      “Kun rokot­teen kus­tan­nus on vain viisikymp­piä niin aika omi­tu­inen matem­ati­ik­ka saa olla jos niiden antamises­sa aio­taan säästää”

      Niin­pä. Ei kai tälle mitään muu­ta ole, kuin että THL on kat­sonut kalen­te­ria ja päät­tänyt, että syksyl­lä tulee aal­to, iha sama mitä nyt tapahtuu.

      Mut­ta tosi­aan kyl­lä tulee kalli­ik­si tämä COVID.

      Meil­läkin työ­paikalla sem­moi­set henkilöt, jot­ka eivät ole “ikinä” sairaana, oli­vat sen viikon tai kak­si pois töistä (etä­työ helpot­ti). Vuorol­laan on työn­tek­i­jät, asi­akkaat ja ali­hankki­jat sairaana. Kun työn­tek­i­jöi­den lapset sairas­taa, ollaan ensin tietenkin pois töistä niitä hoita­mas­sa. Sit­ten perään saadaan tau­ti lap­sil­ta. Lapsen parhaan kaverin per­he sairasti kah­teen ker­taan kol­men kuukau­den sisään, ensin deltan, sit­ten omikronin. 

      Ihanan kallista!

      Jos tämä jää jokavuo­tisek­si vit­sauk­sek­si, niin kyl­lä tulee hintaa.

      Vastaa

5. Tietääk­seni Sak­sas­sa joukkoli­iken­teessä on yhä maskipakko,
   FFP2 mask­it ovatkin tehokkai­ta. Suomes­sa maskeja
   näkee nyt kesäl­lä joukkoli­iken­teessä ihan vaan muutamilla..
   »»>
   https://yle.fi/uutiset/3–12412069

   Vastaa

6. Suomes­sa fuskataan kun ei käytän­nössä enää sairaaloiden ulkop­uolel­la tes­ta­ta koron­aa. Monil­la on tar­tun­nois­sa jo toinen kier­ros. Siitä huoli­mat­ta puut­tuvat val­is­tuskam­pan­jat mask­ien käytöstä ja kotitesteistä ennen mas­sa­t­a­pah­tu­mia. Aje­taan taas täysil­lä seinään vaik­ka voisi pienin jar­ru­tuksin helpot­taa tilannetta.

   Vastaa

7. “On täysin turhaa edes yrit­tää häätää virus­ta kesku­ud­estamme mil­lään sulku­toimil­la. Elämää ei pelaste­ta lopet­ta­mal­la elämi­nen. Toiv­ot­tavasti rokote­te­ol­lisu­us kehit­tää uud­is­tet­tu­ja rokot­tei­ta viruk­sen uusim­mille muunnoksille.”

   Katop­pas vaan. Osmo vai­h­tanut mielipi­det­tän­sä mikä toki fik­sun ihmisen toim­intaan kuu­luukin. Kiitos siitä. Vielä 23.12.2021 olit sulke­mas­sa nuoret ter­veet nor­maali­pain­oiset rokot­ta­mat­tomat pul­loon tai vähin­täänkin autoritääris­es­ti kon­trol­loimas­sa hei­dän elämään­sä koronapassilla.

   Vastaa

8. Saisi­vat muut­taa sopimus­ta siten, että tuplavuoro­ja pysty­isi suun­nit­tele­maan. Itsel­lä töi­hin kulkemiseen menee 12 litraa ben­saa suun­taansa. Tähän lounas ja autopaik­ka. Kun olen kotona niin tien­aan enem­män. Töis­sä olisi varaa käy­dä, jos saisi tehdä kak­si vuoroa aina putkeen

   Vastaa

   1. Jäi vähän hämäräk­si ainakin min­ulle, mis­tä sopimuk­ses­ta tässä on kyse. Joka tapauk­ses­sa huole­nai­he oli ilmeis­es­ti kohon­nut ben­san hin­ta ja pitkä työ­mat­ka. Tähän joudun viisas­telunkin uhal­la huo­maut­ta­maan, että Suomes­sa on oikeus vali­ta vapaasti sekä asuin- että työ­paikkansa. Näin ollen ei ole järkevää, että koko muu yhteiskun­ta jär­jestäy­tyy tuke­maan yhden yksilön val­in­to­ja, joiden seu­rauk­se­na työ­matkas­ta tulee hyvin pitkä. Järkeväm­pää on kan­nus­taa val­in­toi­hin, jot­ka johta­vat lyhyem­pi­in työ­matkoi­hin, se on selkeästi yleisen edun mukaista. Ylip­itkien työvuoro­jen tekem­i­nen esimerkik­si ei ole järkevää, kos­ka yleen­sä työkyky heikke­nee ihmisen väsyessä. Alas­ta riip­puen tämä voi olla jopa tur­val­lisu­us­ris­ki. Äkil­lis­es­ti kohon­nut ben­san hin­ta on tietenkin yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, johon poli­itikko­jen pitää hakea ratkaisu­ja. Ben­san hin­nan­nousu on kuitenkin myös ris­ki, jon­ka pitkää työ­matkaa tekevä itse ottaa, tietois­es­ti tai tiedostamattaan.

      Vastaa

9. Kak­si syytä, joiden takia Korona ei ole kovin kum­moinen vai­va pitkäl­lä tähtäimel­lä: täs­märoko­tuk­set ja Paxlo­vidin kaltaiset lääk­keet. Suh­taudun tule­vaisu­u­teen jopa toiveekkaam­min kuin ennen Koronaa.

   Vastaa

10. Outo ero THL:n Nohynekin ja Lapin sairaalan Markku Broak­sen luvuis­sa. Lapin sairaalas­sa puo­let koron­apoti­laista on sairaalas­sa juuri koro­nan takia. Nohynekin mukaan (koko maas­sa) vain joka viides. Ovatko Uuden­maan ja muun etelän luvut todel­la noin eri­laisia vai tekeekö THL jälleen ker­ran vain val­is­tunei­ta arvauksia?

    Vastaa

    1. Koronati­lanne Lapis­sa ja Uudel­la­maal­la on todel­la aivan eri­lainen, sik­si luvuis­sa ei ole mitään ihmeellistä..

       Vastaa

    2. Syy mik­si THL:n ja sairaan­hoitopi­irien luvut ovat eri kos­ka myös tieto­jär­jestelmät ovat eri. Mika Salmi­nen on toden­nut julka­isu­udessa että THL saa luvut sairaan­hoitopi­irien antamista tiedoista mut­ta siinä on aika viive kun THL päivit­tää luvut omi­in tietokan­toi­hin. Kun ei ole valtkakun­nal­lisia keskusti­etokan­taa joka päivit­tää automaat­tis­es­ti luvut koko Suomes­sa on sairaan­hoitopi­irien ja THL:n luvut eri. Juuri tämän takia luvut ovat eri. THL kat­soo koko Suomea ja kun taas sairaan­hoitopi­ir­it omia yhden sairaan­hoitopi­irin luku­ja. Ver­tailus­sa näm luvut tämän takia eri.

       Vastaa

11. THL:n roko­tu­sop­pi pal­jas­tui viime viikol­la. Se on NNV = num­ber need­ed to vac­ci­nate, jon­ka perus­teel­la THL löysi Suomes­ta alle 55 000 rokotet­tavaa. Opin pitäisi num­ber need­ed to vac­ci­nate against severe covid, rein­fec­tion, long covid and seculae. 

    Meil­lä on eri arvioiden mukaan myös 55 000 long covidista ja muista covidin jälk­i­sairauk­sista kär­sivää. Tarvit­taisi­in myös Num­ber need­ed to vac­cine against absence from work, kos­ka covid on vaikut­tanut merkit­tävästi jo yli viiden­nek­seen työvoimasta.

    Vastaa

    1. Kan­nataa myös tiedostaa, että tehos­terokot­tei­den teho heikke­nee, jos niitä annetaan yht­enään. kan­sain­väliset ver­tailut eivät oikein päde Suomeen, kos­ka monis­sa mais­sa kiire­hdit­ti­in anta­maan ensim­mäi­nen ja toinen roko­tus kol­men viikon välein, kun meil­lä väli oli kak­si kuukaut­ta, jol­loin hei­dän neljä roko­tus­taan on oikeas­t­aan mei­dän kolme.

       Vastaa

       1. THL ei ole mitenkään perustel­lut näke­mys­tään siitä, että koronate­hos­terokot­tei­den teho heikkenisi jos niitä annetaan usein. Koke­mus­ta­han asi­as­ta ei ole, joten kyseessä on puh­das mutu. Kum­masti juuri mikään muu kehit­tynyt maa maail­mas­sa ei perus­ta roko­tuk­si­aan saman­laiseen ajatuk­seen, vaan Suomen tehos­terokot­tei­den niuk­ka anta­mi­nen poikkeaa yleis­es­tä lin­jas­ta. On nähty, että täl­lä lin­jal­la on päästy maail­man­lu­okan kärk­isi­joille ylikuolleisuudessa.

          Viime kesänä ykkös- ja kakkos­rokot­tei­den väliä piden­net­ti­in, jot­ta mah­dol­lisim­man mon­elle ehdit­ti­in antaa ykkös­rokote, kos­ka ennen deltaa pelkkä ykkös­rokotekin antoi jo hyvän suo­jan. Sinän­sä ihan ratio­naa­li­nen ratkaisu, vaik­ka sat­tuma sit­ten puut­tuikin peli­in ja delta lev­isi Suomeen kesän aikana, jol­loin vain yhden roko­tuk­sen saa­neet eivät olleetkaan enää suo­jas­sa. Sil­loin myös arvelti­in, että pidem­pi roko­tusväli paran­taisi roko­tuk­sen anta­maa suo­jaa, mut­ta jälkikä­teen tehty tutkimus on pal­jas­tanut ettei niin ole ollut. Tuokin näke­mys taisi perus­tua muista rokot­teista saa­tu­i­hin koke­muk­si­in ja THL oli jälleen van­han ajat­telun vanki.

12. Soin­in­vaara:
    “Min­un silmi­i­ni ei ole osunut kun­nol­lista tutkimus­ta siitä, mis­sä märin rokot­teet suo­jaa­vat taudin pitkäaikaisil­ta seu­rauk­sil­ta. On tul­lut tieto­ja, joiden mukaan long-covid ‑oireet ei ole rokote­tulle mah­dot­to­mia, mut­ta kyse onkin toden­näköisyyk­sistä. Luulisi, että lievänä sairastet­tu tau­ti vau­ri­oit­taa elim­istöä vähem­män kuin pitkälle elim­istöön tukeu­tunut tau­ti. Mut­ta odote­taan kun­nol­lisia tutkimustuloksia”

    Esimerkik­si Nature Med­i­cine ‑lehdessä on julka­istu suurel­la aineis­tol­la tehty ja use­am­man kon­trol­liryh­män sisältänyt seu­ran­tatutkimus [1]. Tutkimuk­ses­sa todet­ti­in rokot­teen läpi koro­nan saaneil­la henkilöil­lä ole­van kohon­nut ris­ki kuol­la tai saa­da vakavia ter­veysongelmia (mm. verenkier­toelin­ten ja neu­rol­o­giset sairaudet) ver­rat­tuna kon­trol­liryh­mään, joka ei ollut saanut koron­avirus­in­fek­tio­ta. Tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in vaiku­tuk­sia, jot­ka toteu­tu­i­v­at koro­nan akuutin vai­heen jäl­keen (myöhem­min kuin 30 pv ja 6 kk kulues­sa tar­tun­nan saamis­es­ta). Täyt­tääkö tämä tutkimus kri­teerisi, vai tarkoititko enem­mänkin sitä, ettei asi­aa tarkastele­via toi­sis­taan riip­pumat­to­mia tutkimuk­sia ole riit­tävän monta?

    Toinen kysymys on sit­ten se, onko eet­tis­es­ti kestävä vai­h­toe­hto jäädä odot­tele­maan use­am­mista laa­joista tai väestö­ta­son tutkimuk­sista saat­ua ja tieteel­lis­es­ti auko­ton­ta näyt­töä. Kyseessä on kuitenkin tilanne, jos­sa merkit­tävä määrä ihmisiä kuolee tai kär­sii vakav­ista ter­veyshaitoista, jot­ka voivat olla peru­ut­ta­mat­to­mia. Vas­taavaa keskustelua on aiem­min käy­ty mm. tupakan ja asbestin yhteydessä.

    Soin­in­vaara:
    “On täysin turhaa edes yrit­tää häätää virus­ta kesku­ud­estamme mil­lään sulku­toimil­la. Elämää ei pelaste­ta lopet­ta­mal­la elämi­nen. Toiv­ot­tavasti rokote­te­ol­lisu­us kehit­tää uud­is­tet­tu­ja rokot­tei­ta viruk­sen uusim­mille muunnoksille.

    Sulkeu­tu­mal­la perunakel­lari­in vält­tyy kyl­lä tar­tunnal­ta, mut­ta sinne perunakel­lar­in pitää sit­ten jäädä loppuiäksi.”

    Pelkkien rokot­tei­den varaan jät­täy­tymi­nen tai laa­jat yhteiskun­nan sulku­toimet eivät ole ain­oat tar­jol­la ole­vat toim­intavai­h­toe­hdot. Sulku­toimien lisäk­si on myös mui­ta tapo­ja ehkäistä koron­aviruk­sen lev­iämistä. Esimerkik­si ilman­vai­h­don muu­tok­sil­la, ilman­puhdis­timil­la, mask­ien käytöl­lä ja kohtaamis­ten vähen­tämisel­lä voidaan vähen­tää tar­tun­nan saamisen toden­näköisyyt­tä ja samal­la myös taudin esiintyvyyttä.

    Kiinas­sa on määräti­etoisel­la tukah­dut­tamisel­la onnis­tut­tu suurim­mal­ta osalta estämään koro­nan lev­iämi­nen ja sitä kaut­ta myös koronas­ta aiheutu­vat kuolemat ja vahin­got kansalais­ten ter­vey­delle. Toteutet­tu­ja sulku­toimia ei voi sanoa turhik­si, kos­ka niil­lä on kuitenkin saavutet­tu tavoit­teena ollei­ta tulok­sia. Oikeampi johtopäätös on enem­mänkin se, että koro­nan lev­iämi­nen on ollut estet­tävis­sä ole­va onnet­to­muus ja poli­it­tis­ten val­in­to­jen tulos. 

    Soin­in­vaara:
    “Kun covid-19 jää pysyväk­si seu­ralaisek­semme, se tulee näkymään pienoise­na hidas­tu­mise­na eli­na­jan odot­teen kasvus­sa tai jopa sen lasku­na, kuten on jo käynyt Yhdysvalloissa.”

    Tämän toteu­tu­mises­sa ei ole kyse luon­non­voimas­ta tai ‑onnet­to­muud­es­ta, vaan enem­mänkin tehty­jen ja tule­vaisu­udessa tehtävien val­in­to­jen seu­rauk­ses­ta. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on tähän asti lähdet­ty ajatuk­ses­ta, että jokaisen elämä ja ter­veys ovat arvokkai­ta, ja niihin kohdis­tu­via vaaro­ja on pyrit­tävä ehkäisemään ja pois­ta­maan. Näin on myös toimit­tu monien muiden vaaratek­i­jöi­den osalta (alko­holi, tupak­ka, liikenne, työ­tur­val­lisu­us, asbesti jne.) ja kohtu­ullises­sa määrin myös onnis­tut­tu. Seu­rauk­sil­taan vakavien riskien ottamista ilman huolel­lisen riski­ana­lyysin tekemistä ei myöskään pide­tä hyväksyt­tävänä. Koron­aviruk­seen on kuitenkin suh­taudut­tu toisin. Tähän men­nessä en ole näh­nyt mitään sys­temaat­tista ana­lyysia tai muu­ta vaku­ut­tavaa perustelua sen osalta, mik­si koro­nan lev­iämisen sal­li­va lin­ja olisi tar­jol­la ole­vista toim­intavai­h­toe­hdoista paras.

    [1] Al-Aly, Z., Bowe, B. and Xie, Y.: ‘Long COVID after break­through SARS-CoV­‑2 infec­tion’, Nature Med­i­cine, 2022, https://doi.org/10.1038/s41591-022–01840‑0

    Vastaa

    1. On se kum­ma jut­tu että kaiken tämän jäl­keen joku vielä jak­saa sauhuta koron­aviruk­sen tukah­dut­tamis­es­ta. Kiinalaiset ovat tosi­aan läht­e­neet tuolle tielle eivätkä ole siltä kään­tymässä pois. Kiinan luvuista en silti tek­isi mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä, kos­ka Kiinal­la on tapana ker­toa ulko­maille (var­maan myös omille kansalaisille) korkein­taan osa totu­ud­es­ta, oli kyse sit­ten virus­tar­tun­to­jen määrästä, kuolin­ta­pauk­sista tai sikäläisen kiin­teistö­markki­nan ongelmista. Kuin­ka paljon mil­loinkin pal­jaste­taan, on vaikea sanoa. Tukah­dut­tamisel­la on vaikea nähdä saavutet­ta­van mitään varsi­naista ratkaisua. Sen sijaan näyt­tää siltä, että tukah­dut­tamis­es­ta on tulos­sa uusi elämän­ta­pa Kiinassa.

       Vastaa

       1. Joo, tuosta­han ei tai­da olla mitään ulospääsyä. Kiinas­sa on parhail­laan taas uutis­ten mukaan kym­meniä miljoo­nia ihmisiä eri­lais­ten sulku- ja rajoi­tus­toimien piirissä.

       2. Tiukoil­la koron­akaran­teeneil­la on myös näp­pärä hal­li­ta ihmis­ten hinkua kysel­lä raho­jen­sa perään ja estää talletuspakoja.

          Väki­val­taisia yhteenot­to­ja ja jopa epäi­ly panssareista kaduil­la – Kiinan maakun­ta on räjähdys­pis­teessä tal­letuskri­isin takia

          BBC ker­too myös, että kevään ja kesän aikana pankkien asi­akkai­ta on pyrit­ty estämään nos­ta­mas­ta varo­jaan tai osoit­ta­mas­ta mieltään koron­a­jälji­tyssovel­luk­sen avulla.

          Mon­et pankkien asi­akkaat sanovat, että hei­dän tilansa sovel­luk­ses­sa oli muut­tunut selit­tämät­tömästi punaisek­si heti, kun he oli­vat yrit­täneet selvit­tää tilia­sioitaan Zhengz­hous­sa. Punainen tila pakot­taa sovel­luk­sen käyt­täjän kah­den viikon karanteeniin.

          Kyl­lä mei­dän Euroopas­sakin olisi syytä ottaa mallia Kiinan tehokkaista ja toimivista keinoista koron­a­pan­demi­an hallintaan — viimeistään syksyl­lä olisi hyvä olla käytössä vas­taa­va koronasovel­lus ja automaat­tiset karan­teen­it — näin voitaisi­in tehokkaasti “vält­tää altistu­miset” uhkaavis­sa ruo­ka- ja polt­toainemel­lakois­sa, kun “mah­dol­liset altistu­jat” voitaisi­in etukä­teen määrätä kar­enteeni­in var­muu­den vuok­si. Eihän kel­lään voi olla mitään kansan­ter­vey­den tur­vaamista vas­taan — ajatelka­a­pa vaik­ka kaikkia koron­aan kuollei­ta vanhuksia.

13. Kiinan/Etelä-Kore­an jne. tasoisil­la toimil­la, ehkä jo paljon väheisem­mil­läkin, virus olisi ollut jopa hävitet­tävis­sä. Alku­peräi­nen virus oli lop­ul­ta aika heikosti tart­tu­va ja sikäli kun tar­tun­nat saataisi­in pidet­tyä alhaal­la myös mutaa­tiot ovat epä­to­den­näköisiä. Maail­man­laa­juis­es­ti tämä ei tosin ole real­is­tista, ongel­mallisia aluei­ta on paljon, Euroop­pa etunenässä, ja peli oli menetet­ty sil­loin kun virus pääsi livah­ta­maan Aasian ulkopuolelle.

    Sen todel­la pahan viruk­sen, olkoon koro­nan tap­pavampi vari­ant­ti tai joku muu, täy­ty­isi silti miet­tiä mitä opit­tavaa Kiinan ja muun Aasian valmi­udessa toimia on.

    Vastaa

14. Uut­ta tietoa näyt­tää ole­van että use­asta korona­sairaud­es­ta ensim­mäi­sistä selviää helpom­mal­la ja myöhem­mistä vakavam­mat seu­rauk­set. Samoin kuolleisu­us mui­hin syi­hin on koro­nan sairas­taneil­la suurem­pi. Aika paljon lisää naulo­ja THL:n taan­noiseen (Nohynekin?) rokot­tei­den vas­taiseen lin­jaan kesäl­lä. Vaik­ka lin­jaa rei­vat­ti­in äsket­täin niin THL näyt­tää jälleen ker­ran olleen arviois­saan väärässä.

    Vastaa