Pelastavatko Etelä-Korean naiset maailman?

Väk­iluku on kään­tymässä lasku­un suures­sa osas­sa maail­maa alhaisen syn­tyvyy­den vuok­si, mut­ta väestöräjähdys jatkuu Afrikas­sa. Tämä luo vaikeasti ratkaista­van väestöl­lisen epä­tas­apain­on maailmaan. 

Väestöräjähdys on ihmiskunnan suurin uhka

50-vuot­ta sit­ten pidin maail­maa uhkaav­ista ongelmista pahimp­ina väestöräjähdys­tä ja ilmas­ton­muu­tos­ta – tässä järjestyk­sessä, kos­ka väestöräjähdys merk­it­si, etteivät uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet riitä kas­vavalle väestölle.

Samas­ta syys­tä pidin väestöräjähdys­tä ensisi­jaise­na syynä luon­non mon­imuo­toisu­u­teen vaaran­tu­miselle. Kun maail­mas­sa on sata mil­jar­dia asukas­ta, ei valkoselkätikalle jää tilaa.

Tuo­hon aikaan maail­man väk­iluku nousi kahdel­la pros­en­til­la vuodessa, mikä merk­it­si kaksinker­tais­tu­mista noin 35 vuodessa ja liki kahdek­sanker­tais­tu­mista vuosisadassa.

Jouduin jos­sain tilaisu­udessa sana­harkkaan asi­as­ta kiilu­vasilmäisen tais­to­lais­nuoren kanssa, jon­ka mukaan neu­vos­totiede ratkaisee ruuan tuotan­non ongel­mat ja jos maa­pal­lo alkaa käy­dä ahtaak­si, neu­vos­totiede aut­taa asut­ta­maan mui­ta pla­neet­to­ja ja aurinkokun­tia. Vas­tasin tähän, että kah­den pros­entin väestönkasvu merk­it­see, että 6000 vuo­den kulut­tua ihmiskun­ta muo­dostaa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee val­onnopeudel­la. Se on sil­loin jo nielais­sut ne muualle lähete­tyt siir­tokun­natkin. Tässä on haastet­ta neuvostotieteellekin.

Ekspo­nen­ti­aalisen kasvun armot­to­muu­den ymmärtämi­nen on vaikea­ta matemaat­tis­es­ti vähem­män orientoituneille.

Sen jäl­keen väk­ilu­vun kasvu on aset­tunut. Kasvu on edelleen yli 200 000 henkeä päivässä – mut­ta syn­tyvyys on enem­män kuin puolit­tunut, ja syn­tyvyys on väestönkasvun moot­tori. Vuon­na 1970 maail­man naiset syn­nyt­tivät keskimäärin run­saat viisi las­ta ja nyt ”enää” 2,5 las­ta. Väk­iluku vaki­in­tuu pitkäl­lä, kun hedelmäl­lisyys on noin 2,1 las­ta naista kohden.

Väestöti­eteil­i­jät käyt­tävät laskelmis­saan net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, jos­sa las­ke­taan pelkkiä sukukyp­sik­si vart­tuvia tyt­töjä. Kun net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on yli yhden, väk­iluku kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä ja kun se on alle yhden, väk­iluku piene­nee pitkäl­lä aikavälil­lä. Se on kuitenkin tilas­toin­nis­sa häivytet­ty epäko­r­rek­ti­na, mitä en oikein ymmär­rä. Nämä kak­si lasken­tat­a­paa anta­vat kovin tulok­sen esimerkik­si Kiinas­sa, jos­sa tehdään selek­ti­ivisiä abort­te­ja niin, että sataa tyt­töä kohden syn­tyy liki 120 poikaa.

Väestönkasvu näyt­tää siis ole­van voitet­tu asia, mut­ta ihmisiä on silti aivan liikaa. Jos meitä olisi kahdek­san mil­jardin sijas­ta pari mil­jar­dia – kuten oli alle sata vuot­ta sit­ten – voisimme elää val­is­tuneena luo­makun­nan kru­u­nuna ylel­listä elämää ja ylläpitää rikas­ta luon­toa ilman huol­ta ilmastonmuutoksesta.

Pent­ti Linko­la halusi aikanaan suo­jel­la puo­let Suomen met­sistä. Se tun­tui mon­es­ta epäre­al­is­tiselta, mut­ta jos meitä olisi puo­let vähem­män, voisimme todel­la suo­jel­la puo­let met­sistä ja silti talous­met­sää olisi henkeä kohden yhtä paljon kuin nyt. Vuon­na 1906 Suomen väk­iluku oli puo­let nykyisestä.

Teol­lisu­us­mais­sa väestö vähenee

Joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten eteläko­re­alainen min­is­teri tuli kohteliaisu­uskäyn­nille luok­seni. Jostakin siinä piti keskustel­la ja niin­pä sanoin, että hänen ase­mas­saan olisin huolestunut syn­tyvyy­destä. Hän vähän tulis­tui ja sanoi, että he ovat Etelä-Kore­as­sa kyl­lä tehneet osansa maail­man väk­ilu­vun kasvun pysäyt­tämis­es­tä. Sanoin tarkoit­ta­neeni päin­vas­taista. Net­tou­u­si­u­tu­mis­luku oli sil­loin laskenut 0,6:een, joten heil­lä on edessään aika paha ongel­ma huolto­suh­teen kanssa. Jokainen sukupolvi on 40 pros­ent­tia edel­listä pienempi.

Nyt net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on laskenut Etelä-Kore­as­sa jo alle 0,4:n, eli jos tämä jatkuu, jokainen sukupolvi on 60 % edel­listä pienem­pi ja tuhat­ta iso­van­hempi­en sukupolveen kuu­lu­vaa kohden on enää noin 150 lastenlasta

Aikanaan per­heet pyrkivät syn­nyt­tämään tur­val­lisen määrän lap­sia niin, että jotkut niistä pysty­i­sivät elät­tämään heitä, kun he ovat van­ho­ja. Nyt teol­lisu­us­mais­sa van­hu­u­den tur­van anta­vat nyt eläk­keet, mut­ta las­ten koulu­tus sen sijaan mak­saa monille per­heille paljon. Helsin­gin Sanomis­sa haas­tatel­tu kore­alainen lapse­ton nainen sanoi, ettei hän halua las­ta kos­ka se on noin 250 000 euron suu­ru­inen meno­erä. Lapset ovat muut­tuneet van­hu­u­den tur­vas­ta kalli­ik­si menoeräksi.

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on paljon fik­sum­min organ­isoitu. Koulu­tus on ilmaista ja val­tio mak­saa lap­sil­isiä. Se piti jonkin aikaa Suomen syn­tyvyy­den mui­ta EU-mai­ta korkeam­pana, vaan ei pidä enää. Nykykult­tuuris­sa on muitakin syitä, mik­si lapset eivät kuu­lu mon­en nuoren tule­vaisu­u­den suunnitelmiin.

En osaa olla tästä niin surulli­nen kuin Suomes­sa kuu­luisi olla, sil­lä pid­in­hän aikanaan väestönkasvua ihmiskun­nan pahim­pana uhkana. Ehkä joskus edessä on se luo­makun­nan kru­u­nun vauras ja val­is­tunut rooli.

Net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on alle yhden jok­seenkin kaikissa teol­lisu­us­mais­sa ja esimerkik­si Kiinas­sa – Etelä-Kore­as­ta nyt puhu­mat­takaan. Teol­lisu­us­maid­en ja myös menen kehit­tyvän maan väk­iluku on kään­tymässä laskuun.

Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku oli pitkään noin 0,8: ja 0,9:n välil­lä väk­iluku lask­isi 10 — 20 pros­en­til­la sukupolves­sa. Pidin sitä sil­loin opti­maalise­na jar­ru­tuk­se­na, vaik­ka val­tio­varain­min­is­ter­iön väki olikin eri mieltä.

Nyt Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on laskenut 0,7:n tun­tu­maan, mikä on jar­ru­tuk­se­na jo vähän liian raju, kos­ka se johtaa pahaan huoltosuhdeongelmaan.

Suurimman syntyvyyden maat ratkaisevat

Vaik­ka koko maail­man net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on nyt noin 1,2 ja las­kee edelleen, emme voi huokaista helpotuksesta.

Joskus hoet­ti­in, että jos syn­tyvyys pysyy Suomes­sa näin mata­lana, viimeinen suon­alainen syn­tyy joskus vuon­na 3000. Vas­tasin tähän, että jos syn­tyvyys pysyy väestöryh­mit­täin ennal­laan, vuon­na 3000 suo­ma­l­isia on sata mil­jar­dia ja he ovat kaik­ki lesta­di­o­laisia. Tämä on yksi ekspo­nen­ti­aalisen kasvun omi­naisuuk­sia. Lop­ul­ta nopeim­min kas­va­va väestönosa muut­tuu domi­noivak­si ja kokon­aishedelmäl­lisyys nousee.

Väestönkasvu on saatu aisoi­hin kaikkial­la muual­la pait­si Afrikas­sa, jos­sa naiset syn­nyt­tävät edelleen läh­es viisi las­ta. Se on laskenut vuodes­ta 1970, jol­loin se oli 6,5 las­ta, mut­ta alen­e­m­i­nen on ollut aivan liian hidasta.

Syn­tymäni aikaan Afrikas­sa asui run­saat 200 miljoon­aa henkeä ja nyt jo 1,4 mil­jar­dia. YK:n opti­mistisen ennus­teen mukaan Afrikan väk­iluu saavut­taisi neljä mil­jar­dia asukas­ta vuon­na 2100, siis noin 20-ker­tais­tu­isi 150 vuodessa.

Samanaikaises­ti ilmas­ton­muu­tos heiken­tää eli­nolo­ja ja ruuan tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sia Afrikassa.

Tiedän, että on epä­muodikas­ta puhua Afrikan väestöräjähdyk­ses­tä, mut­ta puhun silti. Neljä mil­jar­dia afrikkalaista on täysin mah­do­ton tule­vaisu­u­den kuva – etnisiä afrikkalaisia voi ollakin neljä mil­jar­dia, mut­ta eivät he voi asua Afrikassa.

Vakava väestöepätasapaino odottaa

Paine siir­to­laisu­u­teen kas­vaa val­tavak­si, kun muun maail­man väkimäärä ale­nee ja Afrik­ka pur­suaa ihmisiä.

Euroop­pa meni aivan sekaisin miljoonas­ta rajoilleen ilmestyneestä pako­lais­es­ta vuon­na 2015. Se oli kuitenkin aika pien­tä siihen ver­rat­tuna, mikä näyt­tää ole­van edessä. 

Tämä on jo alka­nut. Tois­sa viikol­la par­ituhat­ta afrikkalaista yrit­ti Marokos­ta Espan­jalle kuu­lu­vaan Melil­laan, ja 23 heistä sai sur­mansa. Vuosit­tain tuhan­sia afrikkalaisia hukkuu Välimereen yrit­täessään huter­il­la veneil­lä Euroop­paan. Mut­ta tämä on vas­ta alkua.

Jos kuvit­telemme, että Afrik­ka pysy­isi elät­tämään pari mil­jar­dia ihmistä ja lop­ut kak­si mil­jar­dia afrikkalaista hakeu­tu­isi tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä muualle – lähin­nä Euroop­paan, tarkoit­taisi vuosit­tain paria kolmeakym­men­tä miljoon­aa afrikkalaista siir­to­laista. Har­vaan asu­tun Suomen osu­us tästä olisi joitakin sato­ja tuhan­sia vuosittain.

Täl­lainen tule­vaisu­us ei tun­nu mah­dol­liselta, mut­ta en kek­si ongel­maan mitään toteut­tamiskelpoista ratkaisua.

Eri­tyis­es­ti en pidä hyvänä aja­tus­ta, että myös mei­dän pitää saa­da väk­ilukumme kaksinker­tais­tu­maan 30 vuo­den välein, jot­ta pär­jäämme afrikkalaisille.

Ongel­ma on näköjään oival­let­tu myös Afrikas­sa. Yksi syy koronarokot­tei­den heikkoon menekki­in Afrikas­sa oli huhu, jon­ka mukaan koko roko­tuskam­pan­jan tarkoi­tus on tehdä afrikkalai­sista hedelmättömiä.