Skuutit: katutila on jaettava uudestaan

Skuu­tit ovat lois­ta­va liiken­nevä­line kaupunkien keskus­ta-alueil­la. Ne tarvit­se­vat kuitenkin tilaa. Keskus­to­jen katu­ti­la on jäsen­neltävä uudestaan. 

Kaupunki­fil­larei­den piti mullis­taa liikku­mi­nen kaupun­gin keskus­ta-alueil­la, siis ratikkakaupungis­sa, mut­ta skuu­tit tekivätkin sen. Paljon on kiin­nitet­ty huomio­ta sku­ut­tien hait­ta­puoli­in, mut­ta kokon­aisuute­na ne ovat loistokeksintö.

Kun kat­sotte hujan hajan jätet­tyjä sku­ut­te­ja, kuvitelkaa jokaisen paikalle viisi autoa, niin ymmär­rätte, kuin­ka tilaa säästävä liiken­nemuo­to ne ovat.

Mik­si viisi? Kos­ka skuu­tit ovat yhteiskäytössä. Yhdel­lä skuu­til­la tehdään ainakin viisi matkaa päivässä, autol­la vain yksi.

Sähköfillari olisi skuuttia turvallisempi

Opti­maa­li­nen menopeli sku­ut­ti ei ole. Ne ovat vaar­al­lisia käyt­täjilleen, kos­ka pienipyöräis­inä ne kaatu­vat hel­posti rot­val­in­re­unaan tai mihin tahansa tör­mätessään. Nyt on tul­lut samal­la peri­aat­teel­la toimivia sähkö­fil­lare­i­ta, jot­ka ovat paljon turvallisempia.

Voi olla, että kaupunki­fil­lar­it hävi­sivät sku­uteille kos­ka ne eivät kel­lu vaan niil­lä on kiin­teät jät­tö­paikat. Skuu­til­la pääsee oven eteen ja kaupunkipyöräl­lä muu­ta­man sadan metrin päähän.

Sku­ut­tien suo­sio­ta lisää se, että HSL näyt­tää tar­if­fipoli­ti­ikallaan aiko­van luop­ua keskus­tan sisäisiä yhteyk­siä palvel­ev­as­ta joukkoliikenteestä.

Vaik­ka skuu­tit käyt­tävät tilaa häviävän mur­to-osan siitä, mitä autot, ne ovat kuitenkin tiellä.

Kaupunki­ti­la – ja tarkoi­tan kaupungilla nyt aluet­ta, jos­sa liikkuu ratikoi­ta – pitää jäsen­tää uud­estaan. Sku­uteille ja fil­lareille on otet­ta­va tilaa jostain.

Lisää pyöräilykatuja

Osa kaduista kan­nat­taisi muut­taa ainakin sulan kelin ajak­si pyöräkaduik­si – siis kaduik­si, joil­la saa kyl­lä ajaa autol­la, mut­ta auton on sovitet­ta­va nopeuten­sa fil­lar­in ja skuutin nopeu­teen. Sak­sas­sa tämä on san­ot­tu selvem­min: auto ei saa ohit­taa fil­lar­ia, kos­ka ohit­tamises­sa on aina riski

Kun katu­ti­las­ta on niukku­ut­ta, jostakin on luovut­ta­va. Se jokin voisi olla auto­jen säi­ly­tys, kos­ka se on niukan tilan haaskaavaa käyttöä.

Lähiöis­sä, jois­sa katu­ti­la ei ole lainkaan niin niukkaa kuin ratikkakaupungeis­sa, auto­ja ei säi­lytetä kaduil­la, vaan ton­teil­la. Kun ratikkakaupun­ki on raken­net­tu pääosin ennen autois­tu­mista, ton­teille ei ole varat­tu tilaa pysäköinnille.

Tilanne on vähän nurinkuri­nen. Lähiöis­sä mak­se­taan kym­meniä tuhan­sia euro­ja autopaikoista, jos lähiö on tiivi­isti raken­net­tu. Osas­sa lähiöistä on tin­git­ty asuin­raken­nusten raken­nu­soikeud­es­ta, jot­ta autoille olisi tilaa ”hal­val­la” maan pääl­lä. Tuo ”hal­pa” ei ole hal­paa lainkaan, kos­ka näin menetet­ty raken­nu­soikeus on kallista.

Asukaspysäköinti pysäköintihalleihin

Uusil­la asuinalueille pysäköin­ti on pääasi­as­sa maan alla ja autopaikan hin­ta on jotain 20 000 euron ja 50 000 euron välil­lä. Rikkaiden alueil­la ratikkakaupungis­sa auto­ja saa pysäköidä käytän­nössä jok­seenkin ilmaisek­si kaduil­la. Nuo taloy­htiöi­den hal­li­paikat mak­sa­vat pelkkänä pääo­ma­menona hel­posti 200 €/kk, mut­ta autoil­i­ja ei tätä havaitse, kos­ka kus­tan­nus on piilotet­tu asumisen kustannuksiksi.

Kan­takaupungis­sa on liikaa asukaspysäköin­tipaikko­ja, mikä tarkoit­taa, ettei mui­ta pysäköin­tipaikko­ja oikein ole. Sen seu­rauk­se­na asioin­tipysäköin­ti ei onnis­tu eivätkä esimerkik­si koti­hoidon työn­tek­i­jät löy­dä parkkipaikkaa. Tämä kaik­ki heiken­tää kaupun­gin toimivuutta.

Asukaspysäköin­ti on laitet­ta­va maan alle pysäköin­ti­hallei­hin. Se ei oikein onnis­tu, kos­ka luo­lapysäköin­ti on kallista – ei sen kalli­im­paa kuin pysäköin­ti oma­l­la ton­til­la mut­ta kalli­im­paa kuin nykyi­nen puoli-ilmainen asukaspysäköinti.

Yksinker­tais­in­ta olisi vain nos­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta niin korkeak­si, että luo­la­paikat alka­vat kiin­nos­taa, mut­ta erään­laise­na sec­ondbest-ratkaisuna voisi olla, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nal­la sub­ven­toidaan luo­la­paikko­ja ainakin siir­tymä­vai­heen ajan. Nythän jokainen autoil­i­ja toivoo, että muut vuokraisi­vat itselleen hal­li­paikan, jot­ta heille itselleen olisi helpom­paa löytää ilmainen paik­ka kadun varressa.

Jos asukaspysäköin­nin sub­ven­tios­ta luovut­taisi­in, autopaikko­ja myös tarvit­taisi­in vähem­män. Joillekin auto on vält­tämät­tömyys, mut­ta jot6kut käyt­tävät autoa todel­la vähän. Jos pysäköin­nistä jou­tu­isi mak­samaan todel­lisen kus­tan­nuk­sen ver­ran, moni vuokraisi auton, kun sitä tarvit­see. Onhan autopaikan hin­ta tiivi­is­sä kaupungis­sa korkeampi kuin auton hinta.

Skuuteilla ajajat kuriin

Sku­uteil­la aje­taan valitet­ta­van yleis­es­ti jalka­käytävil­lä ja osa pysäköi niitä aivan vas­tu­ut­tomasti. Toisinkin voisi olla. Olen näh­nyt sen omin silmin Roomas­sa. Jos vähem­män sään­töori­en­toituneet ital­ialaiset pystyvät siihen, pystyvät suo­ma­laisetkin. Poli­isi voisi alkaa valvoa sku­ut­tien ja myös fil­larei­den luva­ton­ta ajoa jalka­käytävil­lä. Samal­la tietysti tarvit­taisi­in niitä pyöräi­lykatu­ja kantakaupunkiin.