Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin

Korona-aikaan pahasti siipeen­sä saanut HSL suun­nit­telee tar­if­fi­rak­en­teen uud­is­tus­ta. Virka­henkilöi­den suosik­ki on koko alueen tasa­tar­if­fi. Sitä ovat kyse­lyis­sä kan­nat­ta­neet jopa enem­mistö helsinkiläi­sistä. Lisäk­si mallinnuk­sen HSL:n mallinnuk­sen mukaan se se vähen­täisi eniten liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöjä, kos­ka pitkä­matkalaisethan niitä päästöjä eniten aiheuttavat.

Kuu­lostaa selvältä?

Tasa­tar­if­fi aset­tuisi ABC-vyöhyk­keen tasolle

Minä en tätä kan­na­ta. Jos kah­den pysäkin ratikka­mat­ka Helsingistä Kirkkon­um­melle mak­saa yhtä paljon kuin mat­ka Helsingistä Jär­ven­päähän, se ei tarkoi­ta, että mat­ka Jär­ven­päähän olisi yhtä hal­pa kuin ratikka­mat­ka nyt vaan että lyhyt ratikka­mat­ka olisi kohtu­ut­toman kallis.

HSL on teet­tänyt kyse­lyn tar­if­feista olet­taen, että tasa­tar­if­fin hin­nat nousi­si­vat vain 10 % AB-tar­iffin­hin­noista niin, että ker­tal­ip­pu oli 3,10 ja 30 päivän lip­pu 68,50. Niin siinä ei tule käymän siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että C ja D ‑vyöhykkeil­lä osit­tain tai kokon­aan sijait­se­vien kun­tien pitäisi lisätä joukkoli­iken­teen tukemista rutkasti samal­la kun Helsin­gin tuk­isum­mat pienenevät merkit­tävästi. Noil­la kun­nil­la ei ole rahaa tähän halus­ta puhu­mat­takaan. Uskot­tavam­paa onkin, että tasa­tar­if­fi tulisi vas­taa­maan nyky­istä ABC-tar­if­fia, ellei sit­ten HSL:n sopimus­ta muute­ta niin, että Helsin­gin pitäisi sub­ven­toi­da muiden kutien asukkaiden matko­ja.  Sitä tuskin tapahtuu.

Kol­menkymme­nen päivän lip­pu mak­saa ABC-vyöhyk­keel­lä nyt noin 100 euroa ja ker­tal­ip­pu 4,10 €

Helsin­gin keskus­tan toimivu­us on kiin­ni lyhyi­den joukkoli­iken­nematko­jen halpu­ud­es­ta. Ratikoi­ta käytetään vähän samal­la taval­la kuin liuku­por­tai­ta. Kaik­ki ymmärtävät, ettei olisi järkeä lait­taa neljän euron makaa liuku­por­taisi­in. Ei ole myöskään keskus­tan sisäisi­in matkoi­hin. Keskus­tan sisäi­sis­sä matkois­sa sähköpotku­lau­dat syr­jäyt­tävät ratikat, kos­ka ne vievät kohteeseen nopeam­min, lähem­mäs ja halvemmalla.

Ratikkalipun hin­ta ylit­tää kus­tan­nuk­set räikeästi

Jos ratikkalipun hin­ta nousee todel­la jon­nekin neljään euroon, sitä voi ehkä jopa valit­taa kil­pailu­vi­ras­toon: määräävä markki­na-ase­ma ja räikeästi kus­tan­nuk­set ylit­tävä hin­noit­telu. Yhden nousun kus­tan­nus lie­nee jotain euron paikkeil­la. Vaik­ka henkilök­ilo­me­tre­jä ajatellen keskus­tan liikenne on kallista, nousua kohden se on hal­paa, kos­ka matkat ovat lyhy­itä, ja nousu­is­ta­han ker­tal­iput mak­se­taan eikä kilo­me­treistä. Ei se edes kol­men euron ker­tal­ip­pu kah­den pysäkin matkas­ta ole perusteltavissa.

Jos tasa-tar­if­fi­in men­nään, pitäisi ainakin harki­ta kun­tako­htaisia hin­to­ja – siis niin, että liput ovat helsinkiläisille halvem­pia kuin muille, kos­ka helsinkiläis­ten matkoista koitu­vat kus­tan­nuk­set ovat lyhempi­en matko­jen vuok­si halvem­pia. Se on tietysti toteutet­tavis­sa vain matkako­r­tilla tai kän­nykkäsovel­luk­sel­la mak­set­taes­sa. Kun­tako­htaisia hin­to­ja puoltaa se, että HSL-kun­tien suh­tau­tu­mi­nen joukkoli­iken­teen on kävin erilaista.

Tasa­tar­if­fi hajot­taa yhdyskuntarakennetta

En ole edes var­ma väit­teestä, että tasa­tar­if­fi vähen­tää päästöjä, ei ainakaan pitkäl­lä aikaväil­lä. Tiedämme, että tasa-tar­if­fi hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja, kos­ka asun­non ja työ­paikan etäisyyt­tä ei tarvitse enää opti­moi­da. Onhan se taval­laan sub­ven­tio pitkille matkoille. Tämä pitäisi ottaa huomioon laskelmissa.

Toinen ongel­ma HSL:n taloudessa kos­kee niin san­ot­tu­ja Infra-kus­tan­nuk­sia, mut­ta siitä toiste.