Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022

Epi­demi­olog­it ennus­ti­vat pari vuot­ta sit­ten, ettei Covid-19 pan­demi­aa pystytä pysäyt­tämään, vaan se läpäisee koko väestön niin, että enem­mistö ihmi­sistä sairas­tuu. Näin ei käynyt sil­loin, mut­ta omikron vari­ant­ti on läpäis­syt väestön jo mon­es­sa maas­sa ja läpäisee lopuis­sakin. Mon­et maat ovat luop­uneet yri­tyk­sistä rajoit­taa tautia.

Niin on luop­unut Suomikin, vaik­ka sitä ei ääneen san­o­takaan. Tar­tun­to­ja on enem­män kuin koskaan, ja jok­seenkin kaik­ki rajoituk­set purettu.

Suomes­sa oli mar­rasku­un 2021 lop­pu­un men­nessä rek­isteröi­ty koron­aan sairas­tunei­ta epi­demi­an alus­ta alka­en 187000 henkeä. Sit­ten tuli omikron. Tähän men­nessä run­saas­sa neljässä kuukaudessa koron­aan on sairas­tunut 720 000 henkeä lisää eli läh­es neljä ker­taa enem­män. Todel­lisu­udessa sairas­tunei­ta on vielä paljon enem­män. Tiedän vaik­ka kuin­ka paljon ihmisiä, jot­ka ovat toden­neet kotitesteis­sä sairas­tuneen­sa, mut­ta eivät ole viral­lis­ta­neet tar­tun­taa men­emäl­lä PCR-testi­in. Ei niihin edes pääse, ellei kuu­lu riskiryhmiin.

Viime aikoina tilas­tot koron­aan sairas­tuneista eivät ole olleet kovin kiin­nos­tavia, kos­ka luvut ker­to­vat vain tes­tauska­p­a­siteetista, eivät tar­tun­nan saaneista.

Asko Järvi­nen arveli Helsin­gin Sanomis­sa, että Uudel­la­maal­la tau­ti­in olisi sairas­tunut tähän men­nessä noin puo­let asukkaista.  Tätä kan­nat­taisi oikeas­t­aan tutkia – yksinker­tais­es­ti otan­ta­tutkimuk­sel­la kysymäl­lä, oletko omas­ta mielestäni sairas­tanut koro­nan mar­rasku­un jäl­keen ja jos olet, mihin käsi­tyk­sesi perus­tuu: 1) PCR-testin, 2)kotitestiin 3) oireisiin.

Sairaalois­sa on läh­es tuhat koron­aan sairas­tunut­ta. Heistä kas­va­va osa, nyt jo paikoin puo­let, on hoi­dos­sa jonkin muun syyn takia kuin koro­nan. Sairaaloi­ta hei­dän hoiton­sa kuitenkin rasit­taa, sil­lä vaik­ka korona ei vaa­di hoitoa, hei­dän eristämisen­sä muista poti­laista syö voimavaroja.

Tilas­totiedot maail­mal­ta ker­to­vat, että hur­jak­si äitynyt epi­demia on mon­es­sa maas­sa jo laan­tunut. Yhdys­val­lois­sa tar­tun­to­ja parhaim­mil­laan kuusi miljoon­aa viikos­sa ja nyt enää 190 000. Kos­ka mihinkään laa­joi­hin eri­tys­toimi­in ei ole ryhdyt­ty, tar­tun­tamäärien rom­ah­t­a­mi­nen yhteen kol­maskymme­ne­sosaan ei voi johtua kuin tar­tutet­tavien lop­pumis­es­ta. Viral­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa on tähän men­nessä ollut 82 miljoon­aa tar­tun­taa, joista 32 miljoon­aa mar­rasku­un jäl­keen, joten tar­tutet­tavia tämän mukaan vielä olisi, mut­ta heil­lä taitaa olla sama ongel­ma tilas­to­jen luotet­tavu­udessa kuin meilläkin.

Luotet­tavim­mat koronati­las­tot ovat Tan­skas­sa, jos­sa tes­tataan aivan eri määriä kuin muual­la. Tan­skan luvut oli­vatkin maan kokon näh­den todel­la kovia. Parhaim­mil­laan yli 300 000 tar­tun­taa viikos­sa, eli viisi pros­ent­tia väestöstä, ja nyt enää 21 000. Hiipumaan päin on siis siel­läkin. Haavi­in on tul­lut tapauk­sia niin paljon, että noin puo­let väestöstä olisi saanut tar­tun­nan.  Tuskin Tan­skas­sakaan kaikkia on tes­tat­tu. tosin jotkut ovat tietysti voineet saa­da use­am­man tartunnan.

Kuolleisuus

Val­taosa koron­aan sairas­tunei­ta on siis sairas­tunut omikron-aikana, mut­ta niin on myös enem­mistö koronakuolemista.

Mar­rasku­un lop­pu­un men­nessä koron­akuolemia oli 1335 ja sen jäl­keen niitä on tul­lut 1919 lisää.

Tilas­tol­lis­es­ti tau­ti on kuitenkin vähem­män tap­pa­va. Kun mar­rasku­un lop­pu­un men­nessä 0,72 % sairas­tu­mi­sista johti kuole­maan, mar­rasku­un jäl­keen vas­taa­va luku on 0,27 %. Todel­lisu­udessa tapauskuolleisu­us on laskenut vielä paljon enem­män, kos­ka sairas­tunei­ta on moninker­tais­es­ti enem­män kuin on tilas­toitu. Jok­seenkin kaik­ki kuolemat kuitenkin tilas­toidaan.  Tan­skas­sa omikro­n­aikana tapauskuolleisu­us on ollut 0,1 pros­entin luokkaa.

Koron­akuolleisu­udessa on pieni määritelmäon­gel­ma. Jos kuolee 30 päivän sisäl­lä posi­ti­ivis­es­ta testi­t­u­lok­ses­ta, tilas­toidaan se koron­akuole­mak­si, vaik­ka kuolisi lento-onnettomuudessa.

Suomes­sa kuolee 150 ihmistä joka päivä. Jos 30 päivässä tar­tun­nan on saanut 10 % väestöstä, täy­tyy näitä olla myös kuollei­den joukos­sa, vaik­ka viruk­sel­la ei olisi mitään tekemistä kuole­man kanssa. Muuten­han korona suo­ras­taan suo­jelisi kuolemalta.

On korona myös mon­en kohdal­la väl­itön kuolin­syy. Huo­mat­takoon, että koron­aan kuollei­den kes­ki-ikä on 84 vuot­ta, paljon enem­män kuin kaikkien kuollei­den kes­ki-ikä. Tästä ei voi sen­tään päätel­lä, että korona piden­tää elinikää, mut­ta ei se sitä merkit­tävästi myöskään lyhennä.

Tämän vuo­den aikana noin kymme­nen pros­ent­tia kaik­ista kuolemista Suomes­sa on tilas­toitu koron­akuolemik­si. Kokon­aiskuolleisu­udessa ei kuitenkaan ole Euro­momon tilas­to­jen mukaan ollut mitään poikkeuk­sel­lista. Korona on vain ehtinyt ennen keuhkokuumetta.

Lehdis­sä on ker­rot­tu, että alku­vuodes­ta Suomes­sa on kuol­lut enem­män kuin vuosi sit­ten, mut­ta näin on joka vuosi. Suuret ikälu­okat ovat tulos­sa siihen ikään. Vuo­den 1945 ikälu­ok­ka täyt­tää tänä vuon­na 77 vuotta.

Kun ihmi­nen tulee niin van­hak­si, että kuole­ma on lähel­lä, vas­tus­tuskyky kaikkia sairauk­sia las­kee niin alas, että mikä hyvän­sä kohdalle osu­va tar­tun­ta vie hen­gen, eikä tätä voi kor­ja­ta edes roko­tuk­sil­la. Yleen­sä se on jokin keuhkoku­ume, mut­ta mitä enem­män koron­aa on liik­keel­lä, sitä toden­näköisem­min viimeinen sairaus on korona.

THL:n Mika Salmi­nen sanoi Verkkouutis­ten haas­tat­telus­sa, ettei koron­akuolemille voi oikein mitään.

Jos ote­taan päämääräk­si, että van­huk­set kuol­e­vat johonkin muuhun kuin koron­aan, voidaan tietysti eristää kuole­maa läh­estyvät poti­laat omai­sis­taan elämän­sä viimeisik­si viikoik­si, jot­ta kuolin­syyk­si tulisi tavanomainen keuhkoku­ume, mut­ta en ymmär­rä mitä järkeä siinä olisi.

Nollatoleranssi murtui

Ennen omikro­nia Etelä-Korea, Kiina ja Uusi See­lan­ti edus­ti­vat nol­la­tol­er­anssia koronalle. Omikro­nin edessä Etelä-Korea ja Uusi See­lan­ti ovat antau­tuneet. Rek­isteröi­ty­jen tar­tun­to­jen määrässä asukas­ta kohden Uusi See­lan­ti menee viikon sisäl­lä ohi Suomes­ta, joskin nämä tiedot tar­tun­tamääristä ovat hyvin epä­var­mo­ja. Myös Hongkongis­sa on niin san­otusti piru irti.

Pitivätkö nuo maat sit­ten turhaan yllä nol­la­tol­er­anssia, kun jou­tu­i­v­at nyt kuitenkin antau­tu­maan? Eivät, sil­lä nyt niil­lä on käytössä rokot­teet, joten ne pää­sevät paljon vähem­mäl­lä. Vain Hongkongis­sa on kuollei­ta ollut paljon.

Miljoon­aa asukas­ta kohden kuollei­ta on ollut epi­demi­an alus­ta alka­en seuraavasti:

Uusi See­lan­ti 85
Etelä-Korea   358
Suo­mi 600
Hongkong     1125
Ruot­si 1809
USA 3022

Hongkon­gin korkeat kuolleisu­us­lu­vut selit­tynevät sil­lä, että vaik­ka roko­tuskat­tavu­us on kaupungis­sa hyvä, ikään­tynei­den osalta se on huono. Miten näin on päässyt käymään?  Eikö siel­lä ymmär­ret­ty, että epi­demia saavut­taa kaupun­gin kyl­lä joskus?

Vain Man­ner-Kiina pitää yhä kiin­ni nol­la­tol­er­anssista. Seu­raamieni tilas­to­jen mukaan tar­tun­to­jen määrät ovat edelleen maas­sa hyvin pieniä, vaik­ka ovatkin vähän kas­va­neet, mut­ta lehdis­töl­lä on tieto­ja aivan toisen­lai­sista luvuista. Shang­hai on sulku­ti­las­sa, mikä on aiheut­tanut suur­ta ärtymys­tä väestössä. On vaikea kuvitel­la, miten tämä voisi onnis­tua. Omikron tulee läpäisemään myös Kiinan. Aikanaan nähdään, miten kiinalais­ten oma rokote toimii.

Rokotteet pelastivat

Rokot­teet oli­vat siinä mielessä pet­tymys, etteivät ne suo­jan­neet tar­tunnal­ta ja tar­tut­tamiselta, vaik­ka ne antoi­vatkin erit­täin hyvän suo­ja vakavaa tau­tia kohtaan. Muis­tat­te kai vielä, kuin­ka lau­ma­suo­ja piti saavut­taa, kun 80 % kansas­ta on rokotet­tu. Näin ei käynyt, mut­ta vaik­ka roko­tuk­set eivät suo­jaa kovin hyvin taudin saamiselta – suo­jaa­vat kyl­lä siltäkin tyy­dyt­tävästi – ne ovat erit­täin tehokkai­ta vakavaa tau­tia vastaan.

Rokot­ta­mat­tomien toden­näköisyys saa­da vaka­va tau­ti on yli 20-ker­tainen rokotet­tui­hin näh­den. Tästä on liik­keel­lä vähän eri­laisia luku­ja, kos­ka riskisuh­teen laskem­i­nen ei ole aivan yksinker­taista. Onhan rokote­tuis­sa suh­teessa enem­män riskiryh­mi­in kuu­lu­via, niin kuin pitääkin olla.

Iäkkäimpiä van­huk­sia roko­tus ei suo­jaa lainkaan yhtä hyvin. Jos immuu­nipuo­lus­tuskyky on men­nyt, ei sitä pysty roko­tuskaan herät­tämään henkiin.

Jos suo­ma­laisia ei olisi lainkaan rokotet­tu, aikamoinen härdel­li olisi juuri nyt päällä.

Korona on tullut jäädäkseen

Toden­näköis­es­ti korona jää kiertämään pysyvästi uusia vari­ant­te­ja niin kuin A‑viruskin. Jokainen tulee sairas­tu­maan siihebn mon­ta ker­taa. Jokainen ker­ta on vähän lievem­pi, kos­ka vas­tus tulee immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmälle tutuk­si ja jär­jestelmäl­lä on pitkä muisti. Niin­pä myös koronaroko­tuk­set jäävät. Tässä ei ole mitään ihmeel­listä. Minä olen saanut influ­enssaroko­tuk­sen jo noin 40 kertaa.

Koronas­ta tulee myös yleinen kuolin­syy. Se vähen­tää eli­na­jan odotus­ta jonkin ver­ran, mut­ta ei kovin paljon. Siitä voi sit­ten keskustel­la, onko parem­pi pois­tua elämästä hitaasti hiipuen vain ker­ral­la nopeasti.