Reilun kaupan merkki ohjaisi lisää rahaa suoraan maatiloille

Kir­joitin pääkir­joituk­sen Verdeen maat­alouden ahdingosta.

Maat­aloudelle on käynyt vähän niin kuin sadun paimenelle, joka huusi liian mon­ta ker­taa suden tule­van. Kun susi sit­ten tuli, kukaan ei enää uskonut.

Niin kauan kuin muista — ja muista aika pitkältä ajal­ta — maat­alous on ollut hirvit­tävässä talousahdin­gos­sa. Nyt susi on tul­lut ihan oikeasti, erikä sitä oikein kukaan enää usko.

Kimmok­keen tälle pääkir­joituk­selle antoi TV-uutiset, jos­sa haas­tatelti­in sikalan pitäjää, joka tote­si, että on pakko lopet­taa. Se oli vähän huono esim­rk­ki, sil­lä jos alal­la on yli­tuotan­toa, jonkun on lopetettava.

Maat­alouden yleinen heikko kan­nat­tavu­us on asia erikseen.

Kulut­ta­jat oli­si­vat yleis­es­ti valmi­ita mak­samaan ruuas­taan enem­män, jos lisära­ha menisi vil­jeli­jälle. Ei tarvit­sisi mak­saa edes paljon. Leivän hin­nas­ta vil­jan osu­us on alle viisi pros­ent­tia, joten­pros­ent­ti enem­män nos­taisin vil­jeli­jän tulo­ja yli 20 prosenttia.

Merkit­tävä rak­en­teelli­nen ongel­ma on epä­tas­apaino kau­pas­sa. Kun osta­jia on käytän­nössä vain kak­si, näil­lä on val­ta­va markki­avoima yksit­täisi­in vil­jeli­jöi­hin nähden.

Valitet­tavasti nekäyt­tävät markki­navoimaansa hin­taó­jen painamiseen. Sen seu­rauk­se­na ne myyvät vain bulkkia bulkin hin­nal­la eivätkä luo­mukanan­mu­nia ja esimerkik­si juus­to­ja luku­unot­ta­mat­ta suos­tu mak­samaan laatu­tuot­teista enem­pää kuin huono­laa­tuis­es­ta bulkista.

Lue koko kir­joi­tus tästä