2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (8) Reunaehtona tuloerojen kohtuullisuus

2020-luvun yhtreiskun­tapoli­ti­ik­ka (8) Reunae­htona tulo­ero­jen kohtuullisuus

Olemme siir­tyneet kir­jan osaan 3, jos­sa pohdi­taan, mitä pitäisi tehdä.

Tarvi­taan

• • Ekologi­nen rakennemuutos
  • Työ­markkinare­for­mi ja sitä täy­den­tävät tulonsiirrot
  • Lep­pois­t­a­mi­nen mah­dol­lisek­si kaikille reiluil­la säännöillä
  • Ker­takus­tan­nus­tuot­tei­den järkevä hinnoittelu

Opti­maalisen strate­gian luomisen tiel­lä on kak­si han­kalu­ut­ta. Toinen on kaikkea opti­moin­tia hait­taa­va polkuriippuvuus.

Rajoit­ta­vana reunae­htona on tulo­ero­jen pitämi­nen kohtu­ullisi­na. Jos tätä rajoitet­ta ei olisi, opti­maalisen talousjär­jestelmän luomi­nen olisi helppoa.

Rau­nae­htona tulo­ero­jen kohtuullisuus

”Mitä tasaisem­pi on tulon­jako, sitä vähem­män on sosi­aal­isia ongelmia, psyykkisiä sairauk­sia, huumei­den käyt­töä, lap­sikuolleisu­ut­ta, koulupu­dokkai­ta, teini­raskauk­sia, henkirikok­sia ja vanke­ja. Vähem­män on jopa las­ten kokemia kon­flik­te­ja, kuten tap­pelu­ja, kiusaamista ja epäys­täväl­listä käytöstä. Pienet tulo­erot paran­ta­vat eli­na­jan odotet­ta, koulu­tus­ta­soa, las­ten hyv­in­voin­tia, ihmis­ten välistä luot­ta­mus­ta, sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, inno­vati­ivi­su­ut­ta ja jopa jät­tei­den kier­rä­tys­tä.” (s.204)

Tulo­ero­ja puo­lus­te­taan kahdel­la argumentilla:

• Tulo­jen tasaami­nen on varkaut­ta. Rikkaat ovat suuret tulon­sa ansainneet
• Tulo­ero­ja tarvi­taan ylläpitämään taloudel­lista kasvua

Tulo­erot ja talouskasvu

Havain­not eivät oikein tue sitä, että suuret tulo­erot lisäi­sivät talouskasvua. Itse asi­as­sa suurten tulo­ero­jen maat ovat pääsään­töis­es­ti köyhiä.

”Suuret tulo­erot heiken­tävät talout­ta kah­ta kaut­ta. Ensik­sikin yhteiskun­nal­lisen luot­ta­muk­sen rapau­tu­mi­nen ja väestöryh­mien väli­nen vihan­pito eivät tuo­ta mitään hyvää. Toisek­si kansakun­ta haaskaa lah­jakku­us­re­serve­jään, kun sosi­aalilu­okkien etäisyys hidas­taa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta.” (s.207)

Täysin tasainen tulon­jako kuitenkin tuhoaisi talouskasvun, kos­ka se veisi kaik­ki taloudel­liset kan­nus­teet. Vuon­na 2017 kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to arvioi, että talouskasvun kannal­ta opti­maa­li­nen Gini-ker­roin olisi noin 0,27. Tätä pienem­mät ja tätä suurem­mat tulo­erot hidas­taisi­vat talouskasvua. Täl­laiset tutkimuk­set ovat metodol­o­gis­es­ti niin haas­tavia, että tulok­sel­la on lähin­nä viihdear­voa, mut­ta todet­takoon kuitenkin, että täl­lä vuosi­tuhan­nel­la Gini-ker­roin on ollut Suomes­sa jok­seenkin tasan 0,27.

Tulo­ero­jen oikeutuksesta

Kukaan ei voi väit­tää, että hänen korkeat tulon­sa ovat yksin hänen aikaansaan­nos­taan. Kaikkien suo­ma­lais­ten on kiit­tämi­nen aiem­pia sukupolvia korkeas­ta elintasostamme.

Jos ole­tamme, että omis­tamme kaik­ki yhtä paljon aiem­pi­en sukupolvien aikaansaan­nok­sista (en nyt tarkoi­ta suku­jen omaisu­ut­ta omaisu­ut­ta vaan tek­nol­o­gista osaamista) osinko tästä kaikesta pitäisi jakaa tasan kaikkien kesken ja vain häviävän pieni osa kansan­tu­losta nykyiseen tapaan tuotan­non­tek­i­jä­tu­lo­jen mukaises­ti. Näin ajatellen oikeu­den­mukainen tulon­jako olisi hyvin tasainen, tasaisem­pi kuin tarkoituk­sen­mukainen tulon­jako eli tulo­erot, jot­ka ovat perustel­tu­ja pitämään talout­ta toiminnassa.

Jos tarkoituk­sen­mukaiset tulo­erot ovat suurem­pia kuin oikeu­den­mukaiset, ole­mas­sa ole­via tulo­ero­ja voidaan perustel­la vain tarkoituk­sen­mukaisu­udel­la, ei oikeu­den­mukaisu­udel­la. Sato­jen miljoonien euro­jen omaisu­us­tu­lo­ja per­i­tys­tä omaisu­ud­es­ta on vaikea perustel­la tarkoituksenmukaisuudella.

Toimi­va kil­pailu ja eet­tis­es­ti perustel­tu siirpiirteisyys

Kysymys kil­pailu ankaru­ud­es­ta on ris­tiri­itainen asia. Van­han patru­u­na­talouden puut­teel­liset kil­pailu­olo­suh­teet mah­dol­lis­ti­vat helpon voiton­teon, mut­ta tekivät mah­dol­lisek­si myös eet­tisyy­delle tilaa anta­van suurpiirteisyyden.

Län­si­maisen kulut­ta­jan bud­jet­ti ei kaa­tu­isi siihen, että puuvil­la­pai­ta mak­sa 50 sent­tiä enem­män, mikä tek­isi mah­dol­lisek­si olen­nais­es­ti parem­mat työolot, mut­ta  mut­ta paikalliselta tehtaal­ta se veisi koko katteen.

Onko siis kil­pailu liiankin kovaa?

Se voi olla seli­tys tarpeet­toman kovalle työ­tahdille, johon työn­tek­i­jä ei omil­la päätök­sil­lään sor­tu­isi, jos saisi itse määrätä työ­tahtin­sa ja saisi palkan sen mukaan.