On suosittua sanoa, että rakenteellinen työttömyys johtuu kohtaanto-ongelmasta. Se on kovin epämääräinen termi. Merkittävä tekijä kohtaanto-ongelmassa on osaamisvinouma. Työelämässä tarvitaan korkeaa osaamista enemmän kuin sitä on tarjolla ja matalaa vähemmän.
Miksi koulutetut työllistyvät paremmin?
Se ei johdu pelkästään siitä, että nämä ovat oppineet koulutuksessa jotain, jota työssä tarvitaan. Asiaan vaikuttaa myös signalointimerkitys – ovat osoittaneet pystyvänsä suorittamaan tutkinnon — koulutusinflaatio ja terveys.
Mitä tehdä osaamisvinoumalle
Suomessa koulutustason nousu pysähtyi 2000-luvun alussa. Se on tietysti virhe, mutta aina tulee olemaan myös niitä, jotka eivät ole oppineet peruskoulun jälkeen oikein mitään, eivätkä peruskoulussakaan kovin paljon. Olisi hyvä olla tarjolla sellaista perustyötä, joka ei vaadi mitään erityisosaamista vaan jota kuka hyvänsä voi tehdä.
Osaaminen ei myöskään riipu vain koulutuksesta vaan myös lahjakkuudesta. Paljonko lahjakkuus on opittua ja missä määrin se on syntyperäistä, on kiivaan väittelyn alainen asia. Niin sanottu Flynn-efekti osoittaa, että jopa älykkyystestien mittaama älykkyys on osittain ympäristön tulosta. (Oma suosikkiselitykseni tosin liittyy siihen, että syntymässä tulee paljon vähemmän aivovammoja kuin aiemmin.)
Tilastot liioittelevat koulutuksen merkitystä
Korkeampaan koulutukseen valikoituu lahjakkaimpia, nämä työllistyisivät hyvin myös alemman koulutuksen turvin – tosin pienipalkkaisempiin töihin.
Koulutusinflaatio tarkoittaa sitä, että korkeasti koulutetut valtaavat myös työpaikat, joissa työ ei edellyttäisi korkeaa koulutusta tai että peräti vaatimuksiin lisätään jokin tutkinto, jota työssä ei oikeasti tarvittaisi. Tämä tietysti pahentaa osaamisvinoumaa ja heikentää vähän koulutettujen tilannetta työmarkkinoilla
Merkittävänä syynä koulutusinflaation on pienet palkkaerot. Jos toisen asteen koulutuksen saaneen palkkaaminen maksaa yhtä paljon kuin pelkän peruskoulun käyneen pakkaamin, pelkän peruskoulun käynyt jää ilman työtä
Palkkaerojen kaksi merkitystä
- Kannustaa kehittämään omaa osaamista korkeamman ansion toivossa
- Ohjata osaavaa työvoimaa töihin, joissa osaamista kipeimmin tarvitaan
Näistä jälkimmäinen on paljon tärkeämpi kuin edellinen. Kun Suomessa koulutus on ilmaista, on oikeudenmukaista, että koulutuksen tuottamat palkkaerot ovat pieniä, mutta tämän jälkimmäisen tehtävän kannalta se on huono asia.
Voidaan siis sanoa, että ilmainen korkeakoulutus edistää koulutusinflaatiota.
