Koronapassi käyttöön vähän kaikessa

Tarvit­semme todel­la jyrkkiä rajoi­tus­toimia, jot­ta sairaalamme ja eri­tyis­es­ti teho-osas­tomme eivät täyt­ty­isi koron­apoti­laista, vaan maas­sa voitaisi­in edelleen toteut­taa esimerkik­si sydän­leikkauk­sia. Rajoi­tus­toimien pitäisi kuitenkin kohdis­tua vain rokot­ta­mat­tomi­in aikuisiin. 

Lau­ma­suo­jaa ei tule.

Paljon pan­ti­in toivoa roko­tusten tuot­ta­maan lau­ma­suo­jaan. Se toi­vo on men­nyt. Roko­tuk­set ovat hyvin tehokkai­ta tor­ju­maan koron­akuolemia ja sairaan­hoito­jak­so­ja, mut­ta ne eivät estä viruk­sen lev­iämistä niin tehokkaasti kuin luul­ti­in. Virus ei katoaisi, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in, vaan jäisi kiertämään niin, että kaik­ki saa­vat aikanaan tar­tun­nan ja use­am­mankin. Tar­tun­ta ei tarkoi­ta ”sairas­tu­mista”, kos­ka kaik­ki eivät tule saa­maan oire­i­ta, mut­ta tar­tun­ta tarkoit­taa, että huonol­la tuuril­la ehtii levit­tää virus­ta eteen­päin ennen kuin immuu­nipuo­lus­tus tekee viruk­ses­ta selvää.

Ensim­mäi­nen ker­ta on pahin.

Jokainen tulee saa­maan tar­tun­nan. Ensim­mäi­nen ker­ta on pahin, toinen jo paljon helpom­pi ja kymmenes menee jo ruti­inil­la, kos­ka tau­ti on immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmälle jo tut­tu. Rokot­ta­mat­tomille ensim­mäi­nen ker­ta on noin 20 ker­taa vaar­al­lisem­pi (mitat­tuna toden­näköisyy­del­lä joutua sairaalaan) kuin samanikäiselle rokotetulle.

Tämä on koet­tu ennenkin. 

Vuon­na 1889 Euroop­paan iski pan­demia, joka tap­poi noin miljoona ihmistä. Se on uusim­mis­sa tutkimuk­sis­sa osoit­tau­tunut olleen erään nyt tui­ki tavanomaisen koron­aviruk­sen ensiesi­in­tymi­nen. Lue lisää vaik­ka tästä Sekin jäi kiertämään, mut­ta ei ole enää mitenkään vaar­alli­nen. Jokainen saa sen lapsena.

Tämä on vain kestettävä. 

Onnek­si meil­lä on rokote, jon­ka seu­rauk­se­na tau­ti on – ei nyt suo­ras­taan vaara­ton mut­ta vaarat­tomampi kuin on tavalli­nen kausi-influ­enssa niille, jot­ka eivät ota influ­enssaroko­tus­ta. Voimme tietysti yrit­tää hidas­taa taudin lev­iämistä, mut­ta kyl­lä se silti tulee lev­iämään kaikkialle. Rokotet­tu­jen osalta hidas­tamises­sa voi olla se jär­ki, että use­ampi ehtii ottaa kol­man­nen tai neljän­nen piikin ja että itse taudin hoitoon on tulos­sa parem­pia lääkkeitä, mikä alen­taa kuole­man riskiä entis­es­tään. Ei voi­da kuitenkaan ajatel­la, että maail­ma pidet­täisi­in sulku­ti­las­sa seu­raa­vat 50 vuot­ta. Se nyt ei vain kannata.

Ongel­ma on rokottamattomissa 

Meil­lä on noin 600 000 rokot­tam­a­ton­ta aikuista. Heille ensim­mäi­nen tar­tun­ta voi olla vaar­alli­nen. Tilas­tol­lis­es­ti lask­ien pari pros­ent­tia heistä – siis noin 12 000 – tulee jou­tu­maan sairaala­hoitoon ja kolmisen promil­lea – noin 1 800 tulee jou­tu­maan teho­hoitoon. Kuollei­ta tulee noin tuhan­nen ver­ran. Mikään jär­jestelmä ei kestä sitä, jos nämä tunke­vat kaik­ki hoitoon parin seu­raa­van kuukau­den aikana. Sik­si ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin kannal­ta keskeistä on jar­rut­taa tar­tun­to­jen lev­iämistä rokot­ta­mat­tomien keskuudessa.

Rokot­ta­mat­toman baari-ilta on sata ker­taa vaarallisempi.

Olete­taan, että baaris­sa on yksi koron­aan sairas­tunut. Kuin­ka suuri ris­ki tämä on muille? Kaik­ki baaris­sa eivät saa tar­tun­taa, mut­ta osa saa. Rokot­ta­mat­toman ris­ki saa­da tar­tun­ta on viisinker­tainen rokotet­tuun näh­den. Asian ydin ei ole tässä. Jos saa tar­tun­nan, rokot­ta­mat­toman ris­ki joutua sairaala­hoitoon on noin 20-ker­tainen rokotet­tuun näh­den. Kun nämä luvut ker­ro­taan keskenään, rokot­ta­mat­toman ris­ki joutua baari-illan vuok­si sairaalaan on satak­er­tainen samal­la taval­la käyt­täy­tyneeseen rokotet­tuun näh­den. Sik­si on noin sata ker­taa tärkeäm­pää rajoit­taa rokot­ta­mat­tomien kon­tak­te­ja kuin rokotettujen.

Koron­a­pas­si muun muas­sa kaikkeen. 

Olen­naista on siis estää taudin lev­iämi­nen rokot­ta­mat­tomien aikuis­ten kesku­udessa. Niin­pä tarvit­semme hei­dän osaltaan jok­seenkin täys­sulkua, kun taas rokotet­tu­jen kon­tak­tien vähen­tämi­nen on jok­seenkin hyödytön­tä – ei täysin hyödytön­tä, mut­ta hait­toi­hin­sa näh­den hyödytöntä.

Toisin kuin Itä­val­las­sa, emme tarvitse ulkon­ali­ikku­miskiel­toa rokot­ta­mat­tomille vaan heille sisään­menok­iel­lon jok­seenkin kaikkialle muualle kuin omaan kotiin.

Roko­tus tai sairastet­tu tau­ti, ei negati­ivi­nen testitulos

Huo­mat­takoon, että tämän mukaan koron­a­pas­sia vaa­ti­mal­la ei pyritä estämään rokot­ta­mat­to­mia tar­tut­ta­mas­ta mui­ta vaan heitä itseään han­kki­mas­ta tar­tun­taa. Negati­ivi­nen testi­t­u­los ei estä saa­mas­ta tar­tun­taa. Niin­pä koron­a­passin tulee ker­toa vain sairaste­tus­ta taud­ista tai roko­tus­suo­jas­ta. Näin on tehty muun muas­sa Sak­sas­sa ja Virossa. Näin pitää tehdä meilläkin.

Entä lapset?

Nyt tau­ti lev­iää las­ten kesku­udessa. Se ei ole kovin huolestut­tavaa, kos­ka lap­sille tau­ti on vaara­ton luku­un otta­mat­ta joitain selvi­in riskiryh­mi­in kuu­lu­via. Ei tietysti täysin vaara­ton, mut­ta vaarat­tomampi kuin rokote­tun aikuisen tau­ti. On vaa­dit­tu koulu­jen sulkemista tai las­ten rokot­tamista, jot­ta nämä eivät tar­tut­taisi aikuisia. Rokote­tun aikuisen osalta tämä ei ole kovin merkit­tävää, sil­lä sehän vain aikaistaa sitä tar­tun­taa, jon­ka tämä tulee joskus lähivu­osia kuitenkin saa­maan. Rokot­ta­mat­tomat aikuiset taas eivät voi oikein vaa­tia, että las­ten pitää jäädä pois koulus­ta, kos­ka heitä ei huvi­ta ottaa rokotusta.

Lakia muutet­ta­va pikaisesti 

Lakia koron­a­pas­sista on muutet­ta­va pikaises­ti niin, että pas­sia ei saa negati­ivisel­la testi­t­u­lok­sel­la ja että pas­sia voidaan vaa­tia mis­sä hyvän­sä. Minus­ta oli väärin, että Lin­nan juh­lat perut­ti­in vain kos­ka ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta vaa­tia koronapassia

(Tässä kir­joituk­ses­sa on paljon tois­toa edel­lisi­in kir­joituk­seeni näh­den. Kir­joitin tämän vas­tatak­seni Twitter-keskusteluun)